1. yle.fi
  2. Uutiset

Analyysi: Hallituksen koronatoimet muuttumassa sekamelskaksi

Hallitus karttaa valmiuslakia, mutta ei onnistu laatimaan selkeitä koronaohjeita, politiikan toimittaja Pirjo Auvinen arvioi.

Marinin hallitus
poliisi valvoo Uudenmaan rajaa kiirastorstaina 2020
Toistaiseksi järein koronarajoitus oli Uudenmaan eristäminen huhtikuussa.Mika Moksu / Yle

Keväällä kaikki oli toisin. Suomeen oli leviämässä huonosti tunnettu virustauti, joka saattoi olla riskiryhmille tappava.

Vähät lääketieteelliset tiedot saivat hallituksen turvautumaan valmiuslakiin (siirryt toiseen palveluun), joka on laadittu pääasiassa puolustustilalain (siirryt toiseen palveluun) pariksi. Valmiuslakiin lisättiin viime uudistuksen yhteydessä viidentenä poikkeusolojen määritelmänä "vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaava hyvin laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti", mutta siinä merkityksessä lakia ei ollut koskaan käytetty.

Maaliskuun puolivälissä hallitus ja presidentti totesi maan olevan poikkeustilassa (siirryt toiseen palveluun) ja hallitus otti valmiuslain käyttöön.

Laki keskittää vallan hallitukselle ja poikkeustoimet säikäyttävät ihmiset ja halvaannuttavat yritykset.

Sen käyttöön hallitus ei halua palata, vaan nyt koronan vaaroja ja vahinkoja pyritään estämään tartuntatautilain (siirryt toiseen palveluun)olemassaolevilla ja uusilla pykälillä.

Taudista ja sen tarttuvuudesta tiedetään nyt enemmän, vaikka ei varmasti vieläkään kaikkea. Se tarttuu siellä, missä ihmiset ovat lähekkäin ja koolla.

Perustuslain (siirryt toiseen palveluun)mukaan suomalaisilla on oikeus henkilökohtaiseen vapauteen ja yrityksillä elinkeinovapaus tarjota heille tiloja ja elämyksiä esimerkiksi ravintoloissa.

Vapauksien rajoittaminen ilman poikkeusoloja ei käy sormia napsauttamalla, eikä ainakaan hallituksen huonoilla lakiesityksillä. Siitä eduskunnan perustuslakivaliokunta muistutti hallitusta torstaina.

Välttämätön on sana joka on toistunut sekä keväällä että nyt. Perustuslakivaliokunnan mukaan rajoitustoimet (siirryt toiseen palveluun) pitää olla uhkaan nähden välttämättömiä.

Siksi se ei hyväksy, että rajoitustoimissa puhutaan vain ravintoloista, vaan vaatii täsmällisempiä määrittelyjä kuten kahvilat, lounasravintolat, baarit tai yökerhot. Valiokunnan mielestä tilannetta ei myöskään voi arvioida Helsingin Senaatintorin lintuperspektiivistä vaan tarkastelu pitää lähteä paikallisesta tautitilanteesta ja sen vaatimista rajoituksista.

Hallituksen ravintoloita koskeva tartuntatautilain muutosesitys vaatii siis perustuslakivaliokunnan mukaan sekä kokonaan uuden tulokulman että kokonaan toisen tarkkuusasteen.

Vielä tylymmän arvion sai hallituksen suunnitelma maahantulorajoituksist (siirryt toiseen palveluun)a. Se oli perustuslakivaliokunnan mukaan niin huonosti laadittu, ettei valiokunta suostu edes korjaajaksi vaan vaatii kokonaan uuden lakiesityksen. Ei ihan tavallinen arvio sekään.

Ravintolat ja rajat olivat hallituksen aiemmin linjaamia lisäyksiä tartuntatautilakiin. Tyrmäys tuli torstaina.

Lakimuutoksia ja työkalupakkeja

 Pääministeri Sanna Marin saapui hallituksen iltakouluun 14. lokakuuta.
Torstaina hallitus kokoontui pääministeri Sanna Marinin johdolla päättämään uusista suosituksista aluepäättäjille.Vesa Moilanen / Lehtikuva

Edellispäivänä eli keskiviikkona hallitus oli kutsunut oppositiojohtajat kuulemaan seuraavista tartuntatautilakiin tehtävistä muutoksista. Niillä velvoitettaisiin kuntia hoitamaan myös muita kuin omia asukkaitaan, niillä voitaisiin taudin niin vaatiessa sulkea vaikkapa ostoskeskuksia tai yksityisiä kuntosaleja.

Nuo lakimuutokset ovat vasta tulossa eduskuntaan, missä niiden käsittely vienee kuukauden. Mutta myös niiden tiedetään menevän perustuslakivaliokunnan arviointiin, koska taas ollaan puuttumassa kansalaisten ja elinkeinonharjoittajien vapauksiin.

Mutta tartuntatautilain muutosten lisäksi hallitus katsoi torstaina tarpeelliseksi laatia vielä uusia suosituksia (siirryt toiseen palveluun). Niitä kutsuttiin alueellisten päätöksentekijöiden työkalupakiksi, joka sisältää eri käyttöohjeet taudin eri vaiheessa oleville alueille. Niiden mukaisiin rajoitustoimiin hallitus haluaisi alueiden ryhtyvän.

Pahojen kielten mukaan työkalupakin nimi olisi voinut olla myös "Vapaavuori kuriin". Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) kun on kovin sanoin arvostellut esimerkiksi hallituksen ravintolarajoituksia. Lisäksi pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmä on tehnyt ihan omia, esimerkiksi työpaikkoja koskevia maskilinjauksiaan (siirryt toiseen palveluun).

Tautitilanne pahenee, mutta yksittäisen suomalaisen kannalta suositusten, määräysten ja linjausten sekamelska vain lisääntyy.

Hallituksen toive on, ettei maa hiljenisi kuin poikkeusolojen aikaan, vaan elämä jatkuisi niin mahdollisimman normaalina. Mutta talouden pyörät eivät pyöri, jos epätietoisen suomalaisen ainoa selviytymiskeino on sama kuin minkä sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila kertoi radion Ykkösaamussa.

Varhilan mukaan jos ei tiedä mitkä rajoitustoimet ovat, niin kannattaa toimia pahimman vaihtoehdon mukaan. Mutta jos niin tehdään, silloin kuljetaan vain välttämättömät välit, kotoa ehkä ruokakauppaan ja takaisin. Niin kulutetaan vain välttämätön, ja niin erakoidutaan omiin oloihin.

Nyt hallituksen koronarajoitusten punainen lanka on kadonnut. Selkeys pitäisi olla kansalaisten ja elinkeinonharjoittajien oikeus myös koronarajoituksissa.

Aiheesta voi keskustella sunnuntai-iltaan 18.10.2020 klo 23.

Lisää aiheesta:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Viisikko jatkoi Säätytalossa neuvotteluja huomisesta "ryhtiliikkeestä", Marin tartuntatautilaista: erittäin iso ja haastava kokonaisuus

Ministeri Krista Kiuru sai eduskunnan luottamuksen – katso, miten edustajat äänestivät

Lue seuraavaksi