1. yle.fi
  2. Uutiset

Perusterveydenhuolto saa mielenterveysasiantuntijalta kritiikkiä: "Ei hammaslääkärissä ruveta arpomaan, sattuuko oikeasti vai ei"

Uupumuksen kokenut toivoo muutosta ajattelumalleihin koko yhteiskunnan tasolla.

mielenterveys
Moni kohtaa yhä vähättelyä mielenterveyshäiriön takia, vaikka kynnys avun hakemiseen on korkea
Moni kohtaa yhä vähättelyä mielenterveyshäiriön takia, vaikka kynnys avun hakemiseen on korkea

Viime vuonna mielenterveyshäiriöt olivat suurin syy sairauspäivärahan nostamiseen (siirryt toiseen palveluun) ja työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen (siirryt toiseen palveluun). Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka sanoo Marja Sannikan haastattelussa, että työelämä kuormittaa nyt eri tavalla kuin aiemmin.

– Meillä eivät mene selät tai polvet rikki. Kuormittavuus työelämässä on enemmän korvien välissä.

Tilastoissa näkyy piikki etenkin nuorten kohdalla, mistä myös Sydänmaanlakka on erityisen huolissaan.

– Tiedämme, että kun nuorena jää työkyvyttömyyseläkkeelle, ne ovat usein pitkäkestoisia. Ne ovat ikään kuin vakaita päätöksiä.

Vaikka nousu tilastoissa tapahtui jo ennen koronaa, poikkeusaika voi tuoda esiin vielä uusia ongelmia. Sydänmaanlakan mukaan mielenterveyshäiriöiden hoidossa ja niistä toipumisessa olennaista on, ettei ihminen eristäydy. Nyt eristäytyminen on jopa pakollista.

– Voin vain kuvitella, millainen määrä meillä on odotettavissa tuotosta siitä, miten ihmiset alkavat oireilla oman mielensä kanssa. Psyykkinen kuormittavuus on varmaan aika useassa kodissa tapissaan.

Sydänmaanlakka toimii myös eri järjestöistä koostuvan Mielenterveyspoolin puheenjohtajana. Mielenterveyspooli on laittanut vireille Terapiatakuu-aloitteen (siirryt toiseen palveluun), joka helpottaisi hoitoon pääsyä.

Tällä hetkellä hoitoon ei pääse Sydänmaanlakan mielestä tarpeeksi nopeasti, vaan jonottaminen voi viedä kuukausia, jopa vuoden. Hän puhuu yhden oven -mallista, jossa olisi vähemmän pompottelua. Lisäksi asiakkaan kertomaan pitäisi luottaa.

– Liian usein vieläkin ihmiset kohtaavat vähättelyä ympäristössään ja jopa terveyskeskuksissa. Ei hammaslääkärissä ruveta arpomaan, sattuuko oikeasti vai ei.

Palveluiden jonottamiseen sisältyy myös konkreettinen riski:

– Kun ihmiset jonottavat psyykkisissä häiriöissä apua, he sairastuvat syvemmin. Sitten jonon päässä huomataan, että ihmiset ovat niin sairaita, että he tarvitsevat pitkäkestoista hoitoa ja apua.

Sydänmaanlakka kaipaa lisäksi muutosta siihen, miten mielenterveyteen suhtaudutaan työelämässä. Hän toivoo, ettei työntekijöitä työnnettäisi syrjään ja määriteltäisi mielenterveyshäiriöiden takia.

– Meidän aikaamme kuuluu se, että ihmiset uupuvat ja väsyvät. Olennaista on se, että jos kaatuu, niin miten me sieltä nousemme.

Yhteiskunnan tehokkuusvaatimus uuvuttaa

Omasta uupumuksestaan kirjan kirjoittanut Aurora Airaskorpi kertoo, että hänen uupumuksensa taustalla painoi riittämättömyyden tunne.

– Tuntui, että olisi pitänyt ehtiä enemmän ja saada aikaan enemmän, olisi pitänyt jo olla jossain ja tehdä jotain merkittävää. Samaan aikaan tuntui, että on koko ajan hirveästi tekemistä. To do -lista vaan pyörii ja pyörii eikä ikinä tyhjene.

Nykyisessä työelämässä Airaskorpi havaitsee uudenlaisen kilpailun ja vertailun kulttuurin, jota tukee myös sosiaalinen media. Globaalikin kilpailu ja vertailu vaikuttavat Airaskorven mukaan riittämättömyyden tunteen lisääntymiseen.

– On tosi helppo verrata omaa elämäänsä jonkun muun elämään. Pahinta siinä on ehkä se, että ne muiden elämät eivät ole todellisia vaan tiettyjä kuvia niistä.

Vaikka Airaskorven oma akuutti uupumus on takanapäin, hän ei koe vieläkään olevansa valmis. Hän on kuitenkin opetellut tunnistamaan hälytysmerkit ajoissa, puhumaan tuntemuksistaan avoimemmin ja olemaan armollisempi itselleen.

– Olen parempi kysymään, tarvitseeko oikeasti.

Airaskorven mielestä yhteiskunnassa on vaikea tukea riittämättömyyden sijaan rajallisuutta, koska kaikkea mitataan tehokkuudella. Ihailun ja arvostuksen kohteena ovat usein tehokkaat suorittajat.

– Onko ihmisellä arvoa, jos ei ole tehokas? Onko ainoa tapa menestyä se, että saa paljon aikaiseksi? Entä jos on hidas ja tekee asiat verkkaisesti, mikä arvosi silloin on työelämässä? Tätä keskustelua ei käydä tarpeeksi.

Vaikka ajattelumalleja pystyisi kehittämään yksilö- ja työpaikkatasolla, yhteiskunnallinen taso on haastavampi.

– Nythän on ollut puhe esimerkiksi kuuden tunnin työpäivistä. On voimia, jotka sanovat, ettei siihen voi mennä, mutta mehän olemme itse luoneet tämän mallin, jossa elämämme. Itsehän me päätämme, minkälaisessa yhteiskunnassa ja työelämässä haluamme elää, Airaskorpi toteaa.

Katso alta Marja Sannikan jakso, jossa on vieraana Sydänmaanlakan ja Airaskorven lisäksi Espoon perusturvajohtaja Juha Metso. Jakson voi katsoa myös Yle TV1:llä perjantaina 16.10. klo 20.

Lue myös

Onnellisten saari: Hailuoto sai pienillä muutoksilla sairauspoissaolot laskuun ja säästi 350 000 euroa

Tutkimus: väsymys ei aina ole työuupumuksen ensimmäinen merkki – hälytyskellojen pitäisi soida, kun kyynistyy

Eeva Kolu, 34, paloi kolmesti loppuun ja puhuu nyt millenniaalien burnoutista, jotta voisimme olla itsellemme armollisempia – 5 syytä, miksi nykyaika uuvuttaa

Lue seuraavaksi