1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. media

Valtio on vetäytymässä tietotoimisto STT:n tuesta – STT on odottanut jatkoa tappiollisen toiminnan tukemiseen

Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan koronaviruksen takia mainostuloja menettäneiden medioiden tukeminen on tärkeämpi hanke

media
Stt logo
Valtakunnallisen tietotoimisto STT:n toiminta on ollut jo pidemmän aikaa talousvaikeuksissa.Jaani Lampinen / Yle

Liikenne- ja viestintäministeriö on perääntynyt kansallisen uutistoimistotuen esittämisestä, koska ministeriössä ei uskota, että STT:n liiketoiminta voisi muuttua kannattavaksi tuen myötä, kertoo ministeriön ylijohtaja Olli-Pekka Rantala.

Vielä kesäkuussa neljännessä lisätalousarviossa uutistoiminnan tukeen varattiin 2,5 miljoonaa euroa. Nyt tuki ollaan sulauttamassa osaksi yleistä median koronatukea, jonka määrä kasvaisi 7,5 miljoonan euroon.

– Uutistoimistotuessa on alun alkaenkin ollut kyse määräaikaisesta kertaluontoisesta tuesta. Tuen tarkoitus oli, että sen avulla toiminta voisi muuttua kannattavaksi. Tässä on käyty erinäisiä keskusteluja, eikä niiden perusteella näytä todennäköiseltä, että näin voisi käydä, Rantala sanoo.

STT:lle myönnettiin vuonna 2019 puolentoista miljoonan euron kertaluontoinen tuki. STT:n uutisliiketoiminta on kuitenkin edelleen raskaasti tappiollista.

Rantalan mukaan ministeriössä päätettiin, että koronaviruksen aiheuttamista mainostulojen menetyksistä kärsivien mediayhtiöiden tukeminen on tärkeämpi hanke. Koska STT ei myy mainoksia, tukiehtojen mukaisesti uutistoimiston ei ole STT:n toimitusjohtaja Kimmo Pietisen mukaan mahdollista saada median yleistä koronatukea.

"Valtiontuki ei kuulu EU-aikaan"

STT tavoitteli asiassa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakkaa (sd.), jonka esikunnasta kysymykset ohjattiin Rantalalle. Lokakuun alussa Harakka kertoi ministeriönsä tiedotteessa, että mediatuki kasvaa 7,5 miljoonaan euroon. Rantalan mukaan yksityiskohtaisempi tiedottaminen ei tuossa vaiheessa ollut mahdollista, sillä asia oli budjettisalaisuuden piirissä.

LVM ei Pietisen mukaan kertonut tuen käyttötarkoituksen muutoksesta, eikä sen perusteesta STT:lle oma-aloitteisesti missään vaiheessa.

– Sain tietää asiasta, kun satuimme lukemaan tarkemmin median koronatuen perustelumuistiota. Se alkoi ihmetyttää, minkä jälkeen asia selvisi valtiovarainministeriön seitsemännestä lisätalousarvioesityksestä. Sain asiasta vahvistuksen Harakan esikunnasta keskiviikkona sitä kysyessäni, toimitusjohtaja Kimmo Pietinen toteaa.

Myöhemmin perjantaina Harakka kommentoi Twitterissä uutista uutistoimistotuen peruuntumisesta. Hän kiisti Pietisen näkemyksen, että tuen peruuntumisesta ei olisi kerrottu STT:lle.

– Koronakeväänä rakensimme nopeasti journalistisen työn tuen ja uutistoimistotuen. STT kertoi uudistusohjelmasta, jolla se vähentäisi tappioita ja hankkisi uusia asiakkaita. Elokuussa toimitusjohtaja Pietinen kertoi, että ohjelma ei toteudu. Liikenne- ja viestintäministeriö kertoi, ettei STT voi saada tukea, Harakka kirjoittaa.

Harakan mukaan tuen peruste poistui, kun uutistoimistotuelle ei ollut muita ehdokkaita.

– Siis STT tiesi jo elokuussa ettei saa tukea. Kun muita ehdokkaita ei ollut, tuen peruste poistui. Onneksi varattu 2,5 miljoonaa euroa voitiin lisätä journalismin tukeen. Outo vaatimus, että STT:tä olisi pitänyt erikseen infota. Se ei ollut STT:n rahaa eikä valtio maksuautomaatti, Harakka sanoo.

Puuttuuko sisältö?

Ylen artikkeleiden yhteydessä voidaan näyttää sosiaalisessa mediassa julkaistuja sisältöjä. Tarkistamalla evästeasetuksesi alta olevasta linkistä voit vaikuttaa näkemääsi sisältöön sivuillamme.

Katso sisältö Twitterissä

Harakka kommentoi myös turvallisuuspolitiikan kommentaattori Janne Riiheläisen tviittiä, jossa tämä vetoaa uutistoimiston puolesta.

– Uutistoimisto on tietenkin tärkeä. Sen toimintaedellytyksistä ovat vastuussa STT itse sekä omistajat. Yleisradio määrättiin STT:n asiakkaaksi 2017, liikenneministeriö jakoi 1,5 miljoonaa euroa tukea 2019. Valtiontuki ei kuulu EU-aikaan. Olisiko alan syytä pysähtyä pohtimaan kestävää ratkaisua, Harakka kyselee.

Jatkoaskeleet vielä hämärän peitossa

STT:n hallituksen puheenjohtaja Petteri Putkiranta ei halua tehdä asiasta vielä pitkälle meneviä johtopäätöksiä, sillä tukiprosessi on edelleen kesken. Hän ei myöskään lähde maalailemaan tummia pilviä uutistoimiston ylle.

– Meillä ei vielä ole yksiselitteistä vastausta siihen, mitä tapahtuisi, jos tukea ei myönnettäisi. STT:n omistajat ja varsinkin pääomistaja on sitoutunut jatkamaan STT:n kehittämistä ja roolia kotimaisessa mediakentässä. Täytyy selvittää, mistä tässä nyt on kyse. Olen edelleen optimistinen, Putkiranta sanoo.

STT:n suurin omistaja on Sanoma Media Finland, joka omistaa 75,4 prosenttia yhtiöstä.

Hänen mukaansa STT tarvitsisi tukea, sillä toiminta on edelleen tappiollista.

– Kehitys on kuitenkin ollut positiivista ja seuraavan parin vuoden aikana on odotettavissa, että STT:n talous saataisiin kuntoon. STT:n tukeminen on erittäin yksinkertainen tapa subventoida normaalia uutistoimintaa. STT:n uutisointi kattaa myös niitä asioita, jotka ovat tärkeitä, mutta eivät kaupallisesti niin relevantteja.

STT:n osake-enemmistön omistaa Sanoma Media Finland. Toiseksi suurimman osuuden omistaa mediakonserni Keskisuomalainen. Myös Yleisradio on osakkaana STT:ssä.

Lue myös:

Hallitus hyväksyi 1,5 miljoonan tuen STT:lle

Päivitetty kello 23.07: Lisätty Harakan kommentit asiaan.

Lue seuraavaksi