1. yle.fi
  2. Uutiset

Miksi Italian talous on kuralla, vaikka italialaiset ovat vauraita? Tilastot näyttävät, mistä alamäki alkoi

Italialaisekonomistit selittävät, miksi Italian talouskasvu takkuaa. Tänä vuonna julkisen velan ennakoidaan kasvavan huippuunsa koronakriisin takia.

Italia
Espanjalaiset portaat tyhjillään, etualalla yksinäinen pyöräilijä.
Rooman kuuluisimpiin maamerkkeihin kuuluvat Espanjalaiset portaat toukokuussa 2020. Koronapandemia tyhjensi Italian turisteista ja supisti maan taloutta keväällä voimakkaasti. Fabio Frustaci / EPA / ANSA

ROOMA Italian taloutta leimaa pitkään jatkunut ristiriita: julkinen talous horjuu kasvavan velkataakan alla, mutta samaan aikaan kotitaloudet kuuluvat Euroopan varakkaimpiin.

Samalla Italia kuuluu niihin EU:n jäsenmaihin, jotka hyötyvät unionin kesällä sopimasta elvytyspaketista eniten. Suomessa moni on kysynyt, miksi Italian talous tarvitsee apua, vaikka maan kotitaloudet ovat vauraita.

Kokosimme talouslukuja, jotka selittävät, minkä takia Italia on juuttunut matalan kasvun maaksi.

1. Kotitalouksien varallisuus ei käänny kasvuksi

Taloustieteen professori Stefano Toso Bolognan yliopistosta vahvistaa, että italialaiset kotitaloudet ovat vauraita moniin muihin EU-maihin nähden.

Italialaisilla kotitalouksilla on keskimäärin enemmän omaisuutta kuin esimerkiksi suomalaisilla. Yhtä lailla niiden velkaantumisaste on suomalaisia kotitalouksia pienempi.

Tilastografiikka kotitalouksien keskimääräisestä nettovarallisuudesta
Harri Vähäkangas / Yle

– Italialaiset ovat säästäneet ahkerasti 1900-luvun lopun vuosikymmeninä, kun taloudella meni hyvin, ja sijoittaneet paljon asuntoihin, Toso sanoo.

Talouskasvun kannalta on kuitenkin ongelmallista, että italialaisten yksityisestä varallisuudesta reilu puolet on kiinni kiinteistöissä.

Vaikka kiinteistöihin keskittynyt yksityinen varallisuus saattaa perhekeskeisessä kulttuurissa pitää pinnalla useita sukupolvia, se ei luo hyvinvointia, Toso summaa.

– Talouskasvua tämä varallisuus ei synnytä, koska se makaa paikallaan. Kasvuun tarvittaisiin kulutuksen lisäksi investointeja, jotka eivät Italiassa vedä.

2. Hyvinvointi jakautuu epätasaisesti ja talouskasvu junnaa

Toinen ongelma on siinä, että Italiassa vauraus ja hyvinvointi eivät jakaudu tasaisesti.

Alueelliset erot ovat valtavia, Bolognan yliopiston professori Toso kertoo. Vauraassa ja teollistuneessa Pohjois-Italiassa bruttokansantuote asukasta kohden on etelään verrattuna lähes kaksinkertainen.

Toson mukaan myös sukupolvien välinen ero on revennyt 2000-luvulla.

– Italian talous ei ole palautunut vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen. Tutkimusten mukaan nuoret perheet ovat joutuneet maksamaan kriisistä hyvinvoinnissaan, kun taas vanhempien italialaisten vauraus on pysynyt suhteellisen vakaana.

Italian työttömyysaste on EU-maiden korkeimpia (siirryt toiseen palveluun), lähes kymmenen prosenttia. Italialaisista useampi kuin joka neljäs on köyhyys-ja syrjäytymisriskissä (siirryt toiseen palveluun), suomalaisista joka kuudes (siirryt toiseen palveluun).

Italia on EU:n kolmanneksi suurin talous, mutta sen bruttokansantuote asukasta kohden on esimerkiksi Suomea selvästi matalampi.

Bkt on suunnilleen samalla tasolla kuin 1990-luvun lopulla, kun Suomessa se on kasvanut vajaalla kolmanneksella.

Tilastografiikka bruttokansantuotteesta

Myöskään yhteisvaluutta euro ei näytä hyödyttäneen Italiaa. Centre for European Policy -ajatuspajan tutkimuksen mukaa (siirryt toiseen palveluun)n euroalueeseen liittyminen on köyhdyttänyt kahdeksasta vertailussa mukana olleesta maasta eniten Italiaa, kun taas Saksassa ja Hollannissa vauraus on euron myötä lisääntynyt.

Italia on viennistä riippuvainen teollisuusmaa. Raportin mukaan Italian kilpailukyky on heikentynyt euroaikana ja tuottavuus on kehittynyt useita muita euromaita hitaammin.

Stefano Toson mukaan Italian talouskasvu on laahannut pitkään muiden EU-maiden perässä.

Toso listaa kasvun hidastajiksi muun muassa julkisen sektorin tehottomuuden, väestön ikääntymisen ja työvoiman heikon tuottavuuden sekä riittämättömät investoinnit koulutukseen ja innovaatioihin. Kilpailukyky sakkaa siis monella sektorilla.

– Työtä tekeviä on jatkuvasti vähemmän, eikä heidän tuottavuutensa juuri kasva.

3. Valtava velka kuristaa julkista taloutta

Matalan talouskasvun lisäksi Italian valtiontalouden toinen kesto-ongelma on huima julkinen velka.

Velan juuret juontavat 1980-luvulle. Tuo vuosikymmen muistetaan Italiassa valtavan kulutuksen aikana, josta talouden alamäki alkoi.

Italian talous oli kasvanut nopeasti toisen maailmansodan jälkeen niin sanotun talousihmeen aikana, ja kasvu oli pääosin reilua 1980-luvulle saakka. Samalla Italia teki uudistuksia ja panosti muun muassa terveydenhuoltoon, ja julkiset menot kasvoivat.

1980-luvun alkupuolella julkinen velka alkoi paisua muun muassa öljykriisiä seuranneen rahapolitiikan ja julkisten varojen osin holtittoman käytön takia (siirryt toiseen palveluun).

Vuonna 1980 Italialla oli julkista velkaa 55 prosenttia bruttokansantuotteesta. Vuoteen 1995 mennessä velka oli kasvanut niin, että sitä oli jo 121 prosenttia bkt:sta.

Tilastografiikka Italian julkisen velan kehityksestä.

1990-luvulla Italian talouskasvu kuitenkin hidastui reippaasti, ja on sittemmin pysynyt matalana.

Kasvun junnatessa suuren velan lyhentämisestä on tullut ongelmallista, ja korot painavat valtiontaloutta merkittävästi.

Tilastografiikka talouskasvusta Suomessa, Italiassa ja EU:n keskiarvo.

On huomionarvoista, että ennen julkisesta velasta maksettavia korkomenoja Italian valtion budjetti on ollut ylijäämäinen viimeiset kaksi vuosikymmentä.

Valtio ei siis ole ennen korkomenoja kuluttanut yli varojensa vuosikymmeniin.

Silti Italia on toistuvasti joutunut kiistoihin Euroopan komission kanssa, koska sen budjettialijäämä on ollut unionin sääntöjen mukaan liian suuri.

Koronakriisin ennakoidaan paisuttavan Italian julkisen velan tänä vuonna jopa 160 prosenttiin bkt:sta.

4. Koronaelvytysrahat voivat auttaa kitkemään veronkiertoa

Italia kuuluu Euroopan unionin perustajajäseniin, ja se on yksi unionin nettomaksajista. Tämä tarkoittaa sitä, että Italia on maksanut unionille enemmän kuin siltä saanut.

Koronaelvytyspaketin ennakoidaan (siirryt toiseen palveluun) kuitenkin keikauttavan Italian nettosaajaksi.

eu-nettomaksuasema-korjattu.png
Joel Kanerva / Yle

Koronakriisin talousvaikutukset tuntuvat Italiassa esimerkiksi Suomea voimakkaammin. Huhti-kesäkuussa Italian kausitasoitettu bkt laski yli 12 prosenttia (siirryt toiseen palveluun), kun Suomessa laskua tuli reilut kolme prosenttia.

Italia saa EU-maista eniten tukea unionin koronaelvytyspaketista. Sen on määrä saada suoraa tukea reilut 80 miljardia euroa ja lainaa reilut 125 miljardia.

Suomeen avustuksia on tulossa 3,2 miljardia euroa.

EU:n elvytysrahojen käytölle on määritelty tiettyjä vaatimuksia, kuten digitalisaation ja kestävän kasvun edistäminen. Arvostetun italialaisekonomistin mielestä nämä rajoitukset ovat kuitenkin Italian talouden kannalta kallisarvoinen mahdollisuus.

Milanon Bocconi-yliopiston professorin Tito Boerin mukaan EU:n tuki voi auttaa Italiaa puuttumaan esimerkiksi maan taloutta riivaavaan talousrikollisuuteen.

Veronkierron on arvioitu maksavan Italialle enemmän kuin millekään muulle Euroopan maalle. Lontoon City-yliopiston tutkijoiden mukaan Italian valtio menetti vuonna 2015 veronkierron vuoksi reilut 190 miljardia euroa.

Veronkierron hinta Euroopassa.

– Elvytysrahat voivat auttaa Italiaa esimerkiksi digitalisoimaan vanhanaikaista julkishallintoa, jota on tällaisenaan vaikea valvoa. On tärkeää luoda esimerkiksi sähköisiä tietokantoja ja lisätä sähköistä maksuliikennettä, sanoo professori Tito Boeri.

– Tällaisten uudistusten kautta voimme ehkäistä veronkiertoa tulevaisuudessa paremmin.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin kello 23:een saakka.

Lue myös:

Analyysi: Italia ei ole uusi Kreikka – Keskustelu "etelän elätettävistä" pohjautuu harhakuviin ja väärinkäsityksiin

Italiassa veronkierto on Euroopan yleisintä, mutta muuallakin Euroopassa harrastetaan verokeplottelua – ja siitä hyötyy muilta tiukkaa taloudenpitoa vaativa Hollanti

Mikä on kiistelty EU:n elvytysrahasto? Lue 7 kysymystä ja vastausta, miten rahasto rakennetaan ja miksi Suomen poliitikot riitelevät siitä

Lue seuraavaksi