1. yle.fi
  2. Uutiset

YK:n asettama Iranin asevientikielto on rauennut – Iranin juhlinta voi olla kuitenkin ennenaikaista

Asiantuntijat arvioivat, ettei kiellon raukeaminen johtane laajaan aseiden osteluun pakotteiden kurittamassa Iranissa.

Iran
YK:n turvallisuusneuvoston kokous.
YK:n turvallisuusneuvosto tyrmäsi elokuussa Yhdysvaltain vaatiman jatkon asevientikiellolle..AOP

YK:n asettama Iranin asevientikielto on rauennut sopimuksen mukaisesti, kertoo Iranin ulkoministeriö uutistoimisto AFP:n mukaan.

Tämä merkitsee sitä, että Iran voi kiellon raukeamisen myötä ostaa ja myydä muun muassa pienempiä aseita, ohjuksia, helikoptereita ja panssarivaunuja, kirjoittaa qatarilainen Al Jazeera -uutiskanava. (siirryt toiseen palveluun)

Vientikiellosta sovittiin ydinsopimuksessa, jonka Iran solmi YK:n turvallisuusneuvoston viiden pysyvän jäsenen – Britannian, Kiinan, Ranskan, Venäjän ja Yhdysvaltojen – sekä Saksan kanssa vuonna 2015.

Yhdysvallat vetäytyi sopimuksesta vuonna 2018 presidentti Donald Trumpin päätöksellä.

Asevientikiellon on ollut määrä alkaa raueta vaiheittain sunnuntaista lähtien. Iranin ulkoministeriö kuitenkin julisti tiedotteessaan, että kaikki aseiden siirtämisen sekä asekauppaan liittyviin toimintoihin kohdistuvat rajoitteet olisivat automaattisesti päättyneet.

– Tästä päivästä lähtien Islamilainen tasavalta (Iran) voi hankkia mitä tahansa tarvittavia aseita ja tarvikkeita mistä tahansa lähteestä ilman mitään laillisia rajoitteita, täysin omiin puolustustarpeisiinsa perustuen, ministeriö kertoi Twitterissä julkaistussa tiedotteessa.

Muun muassa maan ulkoministeri Javad Zarif jakoi tiedotteen kokonaisuudessaan Twitterissä.

Iranilaispäättäjien juhlinta voi olla ennenaikaista

Asevientikielto on ollut yhdysvaltalaistaustaisen Radio Free Europen (siirryt toiseen palveluun) (RFE/RL) mukaan voimassa kymmenisen vuotta.

Iranissa päättäjät ovat ehtineet jo ilakoida vientikiellon päättymisen vuoksi. Kanavan arvion mukaan vientikiellon raukeaminen ei kuitenkaan johtane mittavaan aseiden osteluun, ja juhlinta voi olla ennenaikaista.

RFE/RL:n mukaan muun muassa Yhdysvaltain musertavat talouspakotteet ovat nakertaneet Iranin kykyä lähteä asekaupoille. Lisäksi analyytikot ovat arvioineet, että Venäjä ja Kiina olisivat todennäköisesti vastahakoisia myymään aseita Iranille, vaikka maat ovatkin vastustaneet Yhdysvaltain painostuskampanjaa.

Saksalaisen rauhantutkimuksen ja turvallisuuspolitiikan instituutin IFSH:n tutkijan Oliver Meierin mukaan asevientikiellon päättymisellä on varsin rajoitetut vaikutukset siihen, miten niin sanottuja perinteisiä aseita todellisuudessa siirretään muiden maiden ja Iranin välillä.

– Valtaosa Iranin asetoimittajista jatkaa rajoittavia aseidenvientikäytäntöjään, Meier kertoi RFE/RL:lle.

Uutistoimisto AFP:n mukaan Venäjä kuitenkin ilmaisi syyskuussa olevansa valmis lisäämään sotilaallista yhteistyötä Iranin kanssa. Myös Kiinan kerrotaan puhuneen halukkuudesta myydä aseita Iraniin lokakuun 18. päivän jälkeen.

Yhdysvaltain hallinto on sanonut AFP:n mukaan pyrkivänsä estämään sen, että Iran ostaisi kiinalaisia tankkeja tai venäläisiä ilmatorjuntajärjestelmiä.

Yhdysvallat ja Israel vastustavat

Yhdysvallat ja Israel ovat toistuvasti vastustaneet vientikiellon päättymistä. Elokuussa Yhdysvallat koki arvovaltatappion, kun YK:n turvallisuusneuvosto tyrmäsi sen vaatiman jatkon asevientikiellolle.

Turvallisuusneuvostossa kiellon puolesta äänestivät vain Yhdysvallat ja Dominikaaninen tasavalta. Kiina ja Venäjä vastustivat kiellon jatkamista. Muut 11 jäsenmaata pidättäytyivät äänestämästä.

Syyskuussa Yhdysvallat julisti yksipuolisesti YK:n Iranin vastaisten pakotteiden olevan jälleen voimassa. Jälleen kerran ylivoimainen enemmistö turvallisuusneuvoston jäsenmaista torjui Yhdysvaltojen toimet, koska ne katsoivat, ettei pakotteille ole laillisia perusteita.

Tämän jälkeen ulkoministeri Mike Pompeo uhkasi, että Yhdysvallat asettaa seurauksia niille YK:n jäsenvaltioille, jotka eivät pane Yhdysvaltojen ajamia pakotteita täytäntöön.

YK:n eurooppalaiset jäsenmaat vaalivat ensisijaisesti ydinsopimusta

On vielä epävarmaa, miten vuoden 2015 Iranin ydinsopimuksessa mukana olevat maat suhtautuvat asevientikiellon raukeamiseen.

Turvallisuusneuvoston eurooppalaiset jäsenmaat totesivat heinäkuussa yhteisessä julkilausumassaan, että vaikka ne ovat sitoutuneet vuoden 2015 ydinsopimukseen, uskovat ne myös, että asevientikiellon raukeaminen saattaa lisätä epävakautta Lähi-idässä.

Iran puolestaan on ilmoittanut, että asevientikiellon jatkaminen tarkoittaisi ydinsopimuksen loppua.

Meier painotti RFE/RL:lle, että kansainvälisen yhteisön tulee pyrkiä palauttamaan yhtenäisyys turvallisuusneuvoston sisällä. Lisäksi turvallisuusneuvostossa tulisi löytää yksimielisyys Iraniin ja muihin Lähi-idän maihin tehtävää asevientiä koskien.

Tutkijan mukaan on myös tärkeää pyrkiä välttymään siltä, että vientikiellon raukeamisen jälkeiseen tilanteeseen liittyvät tulkinnat johtaisivat kärjistymisiin.

– Tämä voisi tapahtua esimerkiksi, jos Yhdysvallat estää asekuljetuksia, jotka ovat sen mielestä laittomia, mutta muiden mielestä eivät, Meier tarkensi kanavalle.

Lue myös:

Pompeo Iran-pakotekiistasta: Euroopan maat ovat ajatollahien puolella

YK:n turvallisuusneuvosto tyrmäsi Yhdysvaltojen vaatiman jatkon Iranin asevientikiellolle – "Tämä ei loppunut tähän"

Lähteet: AFP, Reuters

Lue seuraavaksi