1. yle.fi
  2. Uutiset

Ulla Järven kolumni: Hyvä uutinen koronasta on huono uutinen

Ihmiset lukevat mielummin pelottavia uutisia kuin hyviä uutisia. Tämä koskee myös koronauutisointia, kirjoittaa tiedetoimittaja viestinnäntutkija Ulla Järvi. Tämän kolumnin voi myös kuunnella.

koronavirus
Ulla Järvi
Derrick Frilund / Yle

Olethan kuullut uutisen, että toivuttuasi koronatartunnasta olet todennäköisesti vastustuskykyinen virukselle ainakin neljä kuukautta?

Vai kaihertaako mielessäsi sittenkin juttu, jossa kerrottiin amerikkalaisesta miehestä, joka sairastui koronaan puolentoista kuukauden kuluttua uudelleen?

Nämä uutiset ilmestyivät lokakuisena tiistaina muutaman tunnin välein. Hämmentävää!

Lääketieteen lehti Lancet julkaisi tuon tutkimuksen, jossa seurataan amerikkalaismiehen sairauskertomusta ja yritetään selvittää, miksei miehelle muodostunutkaan vastustuskykyä eli immuniteettia. Tapaus on niin harvinainen, että tutkijat ja tiedelehdet kiinnostuivat.

Neljän kuukauden immuniteetista kertova uutinen puolestaan pohjautuu suomalaiseen tutkimukseen, jossa oli mukana 129 ihmistä 39 perheestä. Heistä 64 oli sairastanut testissä havaitun koronan, useimmat kohtalaisen lievänä.

Neljän kuukauden kuluttua 63:lta koronan sairastaneelta löytyi vasta-aineita – samoin kuin 17:ltä muulta perheenjäseneltä, jotka eivät itse edes sairastuneet.

Miten voi luottaa uutisiin ja tiedotusvälineisiin ja ylipäänsä tieteeseen, kun koronauutiset ovat näin ristiriitaisia?

Seuraavaksi annetaan ajan kulua, ja tutkijat tekevät uudet vasta-ainetestit. Niistä nähdään, onko vasta-aineita eli todennäköistä suojaa koronavirukselle jäljellä myös puolen vuoden kuluttua taudista.

Miksi koronasta tulee niin paljon ristiriitaisia uutisia? Miten voi luottaa uutisiin ja tiedotusvälineisiin ja ylipäänsä tieteeseen, kun koronauutiset ovat näin ristiriitaisia?

Covid-19-virus on todellinen pirulainen, joka on laittanut valtiot polvilleen ja saanut ihmiset pelkäämään jokaista liian läheltä ohittavaa kanssakulkijaa. Olemme joutuneet hyväksymään tietomme rajat, koska uudesta viruksesta sekä sen kyvystä tarttua ja sairastuttaa ei voi vielä olla lopullista tietoa. Koronatiedon hitaaseen kertymiseen on siis vain pakko sopeutua.

Pääsääntöhän meidän virusten armoilla elävien ihmisparkojen keskuudessa on, että kerran sairastettu virus ei pysty aiheuttamaan tautia uudelleen. On hyvä muistaa, että jos immuniteettia ei muodostuisi, rokotekehittelykin olisi turhaa. Nyt koronarokotteet ovat aivan oven takana.

Tavallisuudesta poikkeava uutinen herättää meidät kaikki.

Entä miten suhtautua uutiseen uusintatartunnasta? Jos maailmassa on todettu liki 40 miljoonaa tartuntaa, niin tottahan lääketieteen lehti kertoo muutamasta varmistetusta uusintatartunnasta. Normaalista poikkeaminen kiinnostaa väistämättä tutkijoita.

Tavallisuudesta poikkeava uutinen herättää meidät kaikki. Verrataanpa vaikka aiemmin mainittujen uutisen jakamisia Facebookissa. Hyvää ja lohdullista uutista neljän kuukauden immuniteetista oli Ylen uutissivustolla jaettu neljän ensimmäisen päivän aikana 41 kertaa.

Pelottavaa uutista amerikkalaismiehen uusintatartunnasta oli samassa ajassa jaettu 821 kertaa. Pikainen katsaus muihin tiedotusvälineisiin kertoo, etteivät kaikki lehdet edes julkaisseet juttua suomalaisesta vasta-ainetutkimuksesta.

Pelko myy – myös uutisissa. Toimittajat toistavat alalla tunnettua lentävää lausetta: Good news, no news. Eli hyvät uutiset eivät ole kunnon uutisia. Yrittäessään pitää yllä myös hyviä asioita uutistarjonnassa, jotkut laatumediat ovat perustaneet erillisiä sivustoja ”päinvastaisille uutisille”, kuten esimerkiksi brittiläisen The Guardian-lehden The Upside-osio (siirryt toiseen palveluun).

Miksi pelottava uutinen herättää meidät? Olen itse kuullut tälle ilmiölle varsin uskottavan selityksen evoluutiobiologilta. Luolaihmisen hermoverkosto on viritetty reagoimaan tavallisuudesta poikkeavaan asiaan. Kun heimon yövahti on huutanut: ”Luolassa on käärme!”, ihminen säpsähtää nopeaan toimintaan vaikka kesken unien. Ilmoitus käärmeen puuttumisesta ei ole todellakaan mikään uutinen.

Ostan tämän selityksen – ainakin niin kauan, kunnes tiede tarjoaa jonkun paremman.

Ulla Järvi

Kirjoittaja luottaa suomalaisten enemmistön lailla tieteen kykyyn ratkaista ihmiskunnalle merkittäviä ongelmia.

Aiheesta voi keskustella 23.10. klo 23:00 asti.

Kolumnitekstiin on tehty pieni korjaus. Tekstistä poistettu maininta, että Lancet on amerikkalainen.

Lue seuraavaksi