1. yle.fi
  2. Uutiset

Kirje häviää nopeudessa, mutta voittaa tunteessa – 90-vuotias Alma Räisänen ilahdutti kirjeellä: "Mummon mussukka, Jussi-kultani!”

Tänä vuonna Posti kuljettaa noin 500 miljoonaa kirjettä. Kymmenen vuoden kuluttua määrä laskee 100 miljoonaan.

viestintä
Jussi Räisänen ilahtui 90-vuotiaan Alma-mummonsa lähettämästä kirjeestä
Jussi Räisänen ilahtui 90-vuotiaan Alma-mummonsa lähettämästä kirjeestä

Nokialla 11.10.2020. Mummon mussukka, Jussi-kultani. Minua autetaan kirjoittamaan tämä kirje, ettei mene ihan huhhailuksi.

Näin alkaa 90-vuotiaan Alma Räisäsen kirje pojanpojalleen Jussille. Hoivakodissa Nokialla asuva Räisänen sai kirjoittamiseen apua pojantyttäreltään Johanna Kantaselta, koska omin voimin kirjoittaminen ei enää suju.

Minulla on täällä tämmöistä elämän rauhaa. Ei ole kiirettä eikä tarvihe hosua sinne tänne. Leppoisaa oleskelua ja nautiskelua syksyn rauhasta ja luonnon kauneudesta.

Alma Räisänen kertoo kirjeessään myös, kuinka rakkaita ja tärkeitä lapsenlapset hänelle ovat. Pojanpoika saa kehuja ja elämänohjeita.

Sinä oot ihan oikeella raiteella eikä tarvitse mistään torua. Juomaan elä ruppee, se ottaa otteen ihmisestä. Mitäs siitä, jos ottaa alkoholia silloin tällön, kunhan ei ala miestä hallitsemaan, mutta innostua ei pidä.

etähali hoivakodissa
Alma Räisänen sai kirjeen kirjoittamiseen apua pojantyttäreltään Johanna Kantaselta. Etähalaukset ovat tulleet heille tutuiksi korona-aikaan.Jani Aarnio / Yle

Mummon rakkaus ja huolenpito välittyvät kirjeestä Jussi Räisäselle. Hän sanoo tietävänsä, että mummo halaisi häntä kuin viimeistä päivää, jos se olisi mahdollista.

– Todella hieno ja lämmittävä kirje. Ei niitä nykypäivänä juuri saa. Ja keneltä muulta minä haluaisin kirjeen enemmän kuin mummolta, Jussi Räisänen sanoo.

Kirjeiden määrä on puolittunut 10 vuodessa

Yhä harvempi pääsee nauttimaan kirjeen tuomasta ilosta Jussi Räisäsen tavoin. Tilastot kertovat, että osoitteellisten kirjeiden määrä on puolittunut vajaan kymmenen vuoden aikana. Kehitys on samanlaista koko Euroopassa.

Postin mukaan kirjelähetysten määrä on laskenut jyrkästi vuodesta 2008. Silloin Posti kuljetti noin 1 200 miljoonaa osoitteellista kirjettä, kun tämän vuoden ennuste jää 500 miljoonaan kirjeeseen. Korona on vähentänyt kirjepostin määrää entisestään. Huhtikuussa kirjeiden määrä laski 20 prosenttia vuoden takaisesta.

kirjeiden määrä
Vuonna 2010 Posti kuljetti noin 1 100 miljoonaa osoitteellista kirjettä. Kymmenen vuoden kuluttua määrän lasketaan jäävän 100 miljoonaan.Posti

Koronan vaikutukset selittyvät sillä, että valtaosa – noin 96 prosenttia – osoitteellisista kirjeistä on yritysten, viranomaisten ja yhteisöjen lähettämiä. Toisin sanoen ihanien kirjeyllätysten sijaan postiluukusta tipahtelee enimmäkseen laskuja, mainoksia ja Kelan tai verottajan lähettämiä kirjeitä. Sitä, onko korona vaikuttanut ihmisten keskinäiseen kirjeenvaihtoon, ei voi tilastoista päätellä.

Kirje lisää ymmärrystä toisesta

Kirje häviää mennen tullen nopeudessa, mutta projektipäällikkö Suvi Jallin mielestä se on henkilökohtaisessa viestinnässä monella tavalla sähköisiä keinoja parempi. Jalli on perehtynyt kirjeisiin paitsi työssään Postimuseossa, myös oman pitkän kirjeenvaihtoharrastuksensa kautta.

– Sähköisessä viestinnässä tulee helposti purskautettua ensimmäinen tunnereaktion ulos – tämä näkyy esimerkiksi netin vihapuheena. Mutta kun kirjoittaa kynällä paperille, joutuu punnitsemaan ajatuksensa etukäteen ja muotoilemaan ne huolellisemmin. Silloin on ehkä pienempi todennäköisyys sanoa pahasti, Jalli sanoo.

Jallin mukaan kirjeessä on mahdollista kertoa sellaisia syvempiä tunteita, joita kasvokkain on hankala sanoa.

– Jos haluaa tunnustaa rakkautta, keskustella vaikeista asioista tai pyytää anteeksi, kirje on kyllä edelleen hyvin relevantti ja hieno viestintätapa, hän sanoo.

Suvi Jalli
Suvi Jalli on ahkera kirjeiden kirjoittaja, ja hän myös säilyttää saamansa kirjeet. Niitä on tallessa kahdeksan pahvilaatikollista.Jani Aarnio / Yle

Suvi Jalli kertoo tutustuneensa mieheensä syvällisesti kirjeiden kautta. Pari oli aika hiljan tavannut, kun Jalli lähti 1990-luvulla matkaoppaaksi ulkomaille. Viestintä ja seurustelu tapahtuivat kolme vuotta pääosin kirjeillä.

– Väitän, että opimme tuntemaan toistemme ajatukset paremmin. Nuo kirjeet ovat kantaneet meitä vaikeittenkin hetkien yli. On hienoa, että ne ovat tallella ja niihin voi palata, hän sanoo.

Kirjeillä on merkitystä myös tuleville sukupolville. Vanhoja kirjeitä lukemalla saa tietoa muiden kokemuksista. Se lisää empatiaa ja auttaa suhteuttamaan oman elämän iloja ja suruja.

Kirjeellä on edelleen ystävänsä

Osalle ihmisistä kirjeellä on edelleen merkitystä. Siitä, ketkä kirjeitä kirjoittavat, ei ole varsinaista tutkimustietoa. Mutta Postimuseossa on muodostunut asiasta näppituntuma.

– Kirjeitä kirjoittavat tällaiset itseni ikäiset, jotka ovat oppineet siihen jo nuoruudessaan. Toisaalta on nuorten aikuisten naisten joukko, jotka haluavat testata vanhantyyppistä viestintätapaa ja käydä kirjeenvaihtoa. Heitä prosessin hitaus puhuttelee ja he kokevat sen ehkä myös jonkinlaisena iskuna nykyajan pikakulttuurille, Suvi Jalli sanoo.

Kirje
Kirjeiden kirjoittaminen ylläpitää käsin kirjoittamisen taitoa.Jani Aarnio / Yle

Osa heistä on aloittanut kirjoittamisen postcrossingin – postikorttiharrastuksen – kautta, löytänyt sitä kautta kirjeystävän ja vaihtanut kortit kirjeisiin.

Myös lapset saa hyvin helposti innostumaan kirjeiden kirjoittamisesta. Suvi Jallin mukaan moni suomalainen lapsi on saanut ensi kosketuksensa kirjeisiin Pikku Kakkosen postin kautta.

– Sitä kautta he innostuvat ehkä myös lähettämään kirjeitä kummeille ja mummoille - ja tähän mekin olemme yrittäneet Postimuseossa nyt korona-aikaan innostaa, hän sanoo.

Suvi Jalli on itse ahkera kirjeiden kirjoittaja. Pisin kirjeenvaihtoystävyys on kestänyt jo 42 vuotta, ja se alkoi tyypilliseen 70-luvun tyyliin nuortenlehti Helpin kirjeenvaihtopalstalta.

– Olen kirjoitellut tämän Merjan kanssa lähes koko elämäni, vähän yli 10-vuotiaasta asti. Alussa kirjoitimme jopa kolme kertaa viikossa, nykyään tahti on harventunut 4–5 kirjeeseen vuodessa, Jalli kertoo.

kirjeen kirjoittaminen
Kirjeen kirjoittaminen on hidas prosessi. Ajatukset pitää ensin punnita ja järjestää - vasta sen jälkeen ne voi kirjoittaa paperille.Jani Aarnio / Yle

Kouluajoilta on kestänyt myös ystävyys belgialaiseen Nathalieen, johon Jalli tutustui kansainvälisiä kirjeystäviä välittävän International Youth Servicen (IYS) kautta. Näiden ystävien lisäksi hän kirjoittelee vakituisesti parin muun kanssa.

– Se on kiva tapa pysähtyä omien ajatusten äärelle. Ottaa kynä käteen ja vaikka kahvikuppi siihen, ja viettää sunnuntaiaamua kirjeen kirjoituksen parissa, Jalli sanoo.

Kun viikot Tampereella työskentelevä Jalli palaa perjantaina kotiinsa Hämeenlinnaan, kotona odottaa monesti mieluisa yllätys.

– Vaikka kirjettä odottaa, usein se onnistuu yllättämään. Postilaatikossa odottava kortti tai kirje on ihana lahja, kuin pieni juhla, Suvi Jalli sanoo.

Jussi Räisänen
Jussi Räisäsen mukaan mummon kirje kuvaa hyvin hänen elämänasennettaan. - Ole aina oma itsesi, hän kirjoittaa. Niin mummokin on ollut aina oma itsensä.Jani Aarnio / Yle
Lue seuraavaksi