1. yle.fi
  2. Uutiset

Pelko kävi toteen, kun Ulla Kaljunen muutti maalle – äitiyslomalla yksinäisyys iski vasten kasvoja

Suomalaisten kokema yksinäisyyden tunne on syventynyt entisestään.

yksinäisyys
Ulla Kaljunen Sippolassa kotitalonsa pihalla.
– Olin osannut varautua, että täällä ei ole muita tuttuja eikä ystäviä, kertoo Ulla Kaljunen kokemastaan yksinäisyydestä. Antro Valo / Yle

Oli vuosi 2014. Ulla Kaljunen oli jäänyt luokanopettajan töistä äitiyslomalle. Hän oli yksin kotona esikoislapsensa kanssa, kun avomies kävi töissä. Hän oli kotoisin Simpeleeltä, josta oli muuttanut vuodeksi ensin Lappeenrantaan ja sieltä Haminan kautta Sippolaan Kouvolaan.

Sippolassa hän ei tuntenut avomiehensä ja tämän sukulaistensa lisäksi ketään. Yksinäisyyden tunne valtasi mielen ensimmäistä kertaa.

Kotipaikkakunnalla hänellä oli ollut tapana lenkkeillä, kahvitella ja viettää aikaa muutenkin kavereiden kanssa.

– Minulle tuli orpo olo, että kenen kanssa minä pystyn sitten tekemään näitä juttuja, kun täällä ei ole ketään. Aloin lenkkeillä itsekseni, mitä en ollut ennen tehnyt.

Yksinäisyys ei tullut perheenäidille kuitenkaan yllätyksenä. Hän oli osannut varautua siihen, ja pelko ikävä kyllä kävi toteen.

Ulla Kaljunen Sippolassa kotitalonsa pihalla.
Sippolassa asuva Ulla Kaljunen koki yksinäisyyttä vuonna 2014, kun hän oli äitiyslomalla. Perhekahvilatoiminnasta löytyi lopulta hänen kaipaamaansa vertaistukea.

Jotta Ulla Kaljunen pystyi näkemään vanhoja kavereitaan, oli lähdettävä entiseen asuinkaupunkiin käymään.

– Sanoin, että pakkaan kimpsut ja kampsut ja menen muutamaksi päiväksi aiemmalle kotipaikkakunnalle. Oma puoliso oli arjessa läsnä, mutta kavereita pääsi tapaamaan vain lähtemällä pois Sippolasta.

Kaljunen alkoi kuitenkin tuskastua tilanteeseen, sillä tuntui raskaalta reissata kerta toisensa jälkeen näkemään muita. Oli keksittävä jotakin muuta.

Ulla Kaljusen kokemus on vain yksi esimerkki yksinäisyydestä, joka koskettaa yhä syvemmin suomalaisia.

Yksinäisyys syventynyt

Suomen Punaisen Ristin Kaakkois-Suomen piirin omaishoidon tukitoiminnan suunnittelija Annika Korpinen sanoo, että ihmisten kokema yksinäisyyden tunne on tänä syksynä vahvistunut.

– Niinkään ei voi sanoa, että olisi tullut lisää asiakkaita, mutta on aika huolestuttava tilanne, miten paljon yksinäisyyden kokemus on syventynyt.

Yksinäisyyden syventyminen näkyy omassa jaksamisessa, kun ihmiset ovat yhä enemmän yksin kotioloissa.

– Etenkin kun koronatilanne kun tuntuu jatkuvan ja jatkuvan, niin ehkä jollain tavalla tulee sellainen epätoivo siihen tilanteeseen, että milloin poikkeusolot loppuvat ja voi taas vapaasti liikkua, Korpinen lisää.

SPR:n Kouvolan toimipisteen työntekijä Annika Korpinen.
– Olisi tärkeää, että kaikki yksinäisyyttä kokevat saisivat apua. Kenenkään ei tarvitse yksin kärvistellä, sanoo SPR:llä työskentelevä Annika Korpinen. Antro Valo / Yle

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kaakkois-Suomen piirin toiminnanjohtaja Christa Carpelan sanoo, että tätä syksyä leimaa ahdistus ja pelko siitä, kestetäänkö liikkumisrajoituksia uudestaan. Se aiheuttaa etenkin vanhemmille riittämättömyyden tunnetta ja väsymystä.

– Pelko tulee omien voimavarojen loppumisesta. Varsinkin jos on erityislapsia tai on yksinhuoltajia, niin arki on haastavaa ja kuormittavaa.

Turun yliopiston professori Niina Junttila sanoo, että vielä keväällä ajateltiin, että korona menee ohi ja asiat muuttuvat paremmiksi. Nyt se tuntuu siltä, että jaksaako sosiaalista eristäytymistä uudestaan enää.

– Jos jäädään taas sisälle yksin, alkaa tuntua siltä, että koronatilanne kestää loputtomiin. Se aiheuttaa toivottomuutta tällä hetkellä.

Junttilan mukaan yksinäisyydellä voi olla pahimmillaan vakavia seurauksia terveydelle. Tuoreessa kansainvälisessä tutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun)tutkittiin suomalaismiesten kokemaa yksinäisyyttä.

– Siinä yksinäisyys selitti ennenaikaisen kuoleman riskiä. Kotiin jääminen tai verkostojen puute aiheutti yksinäisyyden kokemusta. Korona on tietysti vaarallinen ja sitä tarvitsee varoa, mutta myös yksinäisyydellä on vakavia vaikutuksia terveydelle, kertoo professori Niina Junttila.

SPR:n Annika Korpisen mukaan yksinäisyys on kokonaisvaltainen tunne, joka voi näkyä esimerkiksi unettomuutena, masennuksena ja surun tuntemisena.

– Kaikki eivät välttämättä osaa sanoittaa sitä, että on yksinäinen. Se on vaikea asia ja voi näkyä monin eri tavoin fyysisinä ja psyykkisinä oireina.

Ulla Kaljunen: "Se oli lottovoitto"

Palataan hetkeen, jossa Ulla Kaljunen koki itsensä yksinäiseksi. Hän ei enää muista, mistä löysi tietoa Mannerheimin Lastensuojeluliiton perhekahviloista, mutta hän päätti eräänä syksyisenä päivänä vuonna 2014 mennä äitiyslomallaan käymään siellä.

Sille tielle hän jäi. Kaljunen huomasi heti, että muita äitejä oli hyvin vastaavissa tilanteissa.

– Se tuntui ihanalta. Olen sosiaalinen ihminen, ja sieltä löytyi ihmisiä, jotka myös tykkäävät jutella. Samalla näin, että lapsi sai leikkiseuraa. Pikkuhiljaa rupesin löytämään ystäviä. Se oli mahtavaa.

Yksinäisyys loppui siihen hetkeen. Perhekahvila tai -kerho oli merkitty kalenteriin kerran viikossa. Pikkuhiljaa treffejä muiden äitien kanssa alettiin sopia myös tämän ulkopuolelle.

– Se oli itselle lottovoitto, että pääsin mukaan niin sanotusti piireihin, koska en tuntenut ketään, kertoo Ulla Kaljunen.

Vanhemmat kaipaavat vertaistukea

Ulla Kaljusen tavoin moni muukin on vastaavassa tilanteessa yksinäisyyden kokemusten kanssa.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Christa Carpelan muistuttaa,että vanhemmat ja yksinhuoltajat kaipaavat lastenhoitoapua ja vertaistukea. Tämän huomaa esimerkiksi auttavien puhelimien ruuhkautumisena, mikä oli havaittavissa jo keväällä.

Carpelanin mukaan eriarvoistuminen on selkeästi näkyvissä perheissä. Ne joilla on paljon huolia, voivat nyt vielä huonommin. Yksinäisyys korostuu erityislasten vanhemmilla ja yksinhuoltajilla.

– Tuntui musertavalta, kun oma elämänpiiri kaventui keväällä. Vanhemmilla oli myös huoli lapsista ja heidän sosiaalisesta kehityksestä, kun koronarajoitukset rajoittivat muiden lasten kohtaamista.

Myös nuoret kokevat yksinäisyyttä, mutta moni salaa yksinäisyytensä vanhemmiltaan.

Kokonaisvaltainen tunne

Useiden tutkimusten mukaan yksinäisyyttä kokee noin 20 prosenttia suomalaisista. Kymmenen prosenttia kokee pitkäaikaista yksinäisyyttä.

Turun yliopiston professorin Niina Junttilan mukaan yksinäisyys on lisääntynyt erityisesti lapsilla ja nuorilla.

– Arjen rutiinit ovat menneet rikki ja ollaan poissa kaveriporukoista. Se on ollut raskas asia monelle lapselle.

Ulla Kaljunen lukemassa lehteä kodissaan Sippolassa Kouvolassa.
Ulla Kaljunen kannustaa rohkeasti käymään perhekahviloissa tai -kerhoissa. Antro Valo / Yle

Työikäisillä yksinäisyys näkyy etenkin etätöiden yleistymisen myötä fomo-tunteena eli tunteena siitä, että jää jostain paitsi.

– Koetaan yksinäisyyttä ja ulkopuolisuutta, joka nostaa turhautumista ja ulospäin jäämisen pelkoa. Onko muilla enemmän kontakteja ja jäänkö jostain pois?

Yhteisöllisyyden lisääntyminen eli ihmisten auttamisen halu huomattiin jo aikaisemmin keväällä, mutta professori Niina Junttilan mukaan se on edelleen tervetullutta. Yksinäisyydestä pitäisi myös puhua enemmän.

– Jos sitä ei sanota ääneen ja ajatellaan niin, että yksinäisyys on noloa tai hävettävää, kokemus yksinäisyydestä muuttuu voimakkaaksi.

Kukaan ei tule kotoa hakemaan

37-vuotias Ulla Kaljunen on nyt neljän lapsen äiti ja on äitiyslomalla kahden kuukauden ikäisen lapsensa kanssa. Perhekahviloista hänelle jäi pysyviä ystäviä, ja hän lähti itsekin mukaan perhekahvilatoimintaan.

– Ensimmäinen henkilö, joka houkutteli minut mukaan perhekahvilassa käymään, on pysynyt tuttavana, ja melkein joka vuosi löytyy uusi tuttava tai ystävä. Vauvoja syntyy lisää ja tulee uusia äitejä sinne mukaan. Paras ystäväkin on löytynyt juuri sieltä perhekahvilasta.

Kaljunen kannustaa muitakin yksinäisiä hakemaan vertaistukea.

– Itsellä on juuri se, että on helppo höpöttää vaikka kassajonossa jonkun kanssa. Kukaan ei tule kotoa hakemaan minnekään, jos asuu syrjäseudulla tai maalla. Kannattaa lähteä ja kokeilla ja katsoa, millaista siellä on. Jos ei tykkää niistä, ei sinne ole pakko mennä uudestaan.

Oletko kokenut yksinäisyyttä? Saitko apua? Voit keskustella aiheesta 24.10. klo 23 asti.

Lue myös:

Koronaepäily eristi piispa Irja Askolan kotiinsa pariksi kuukaudeksi – sairastuminen hävetti ja yksinäisyys ja pelko tunkivat mieleen

Moni nuori salaa yksinäisyytensä vanhemmiltaan – läheskään aina kyse ei ole kavereiden puutteesta

Johanna Malisen kolumni: Tunnen itseni usein yksinäiseksi, ja sen tunnustaminen hävettää

Vanhukset ovat tutkitusti yksinäisimpiä, korona vain nosti asian esiin – Sirkka Kurkela, 76, tutkii pörssikursseja ja soittaa kahta radiota

Lue seuraavaksi