1. yle.fi
  2. Uutiset

Markkinat hyytyivät ja maa toisensa jälkeen kieltää tarhauksen – turkiksilla on huono maine, mutta älä hävitä vaatetta pelkästään pahan mielen vuoksi

Jo ennen koronavirusta turkistarhauskiellot lisääntyivät Euroopassa.

turkikset
Outi Pyy
Ompelija Outi Pyy on kierrätysmuodin asiantuntija. Hänen mielestään käytettyjen turkisten hyödyntäminen vaateteollisuudessa on täysin lapsenkengissä.Petteri Bülow / Yle

Turkistarhaus on Suomessa alamäessä koronan vuoksi.

Markkinat ovat hyytyneet, ja jopa miljoonia turkiksia jäi myymättä syyskuussa pidetyssä huutokaupassa (Helsingin Sanomat) (siirryt toiseen palveluun). Lisäksi koronaviruksen on havaittu tarttuvan herkästi minkkeihin ja suomensupeihin (Helsingin Sanomat) (siirryt toiseen palveluun), ja tauti voi myös tarttua eläimistä ihmiseen. Tanskassa ja Hollannissa virusta on jo löytynyt minkkitarhoilta.

Jo ennen koronavirusta turkistarhauskiellot ovat lisääntyneet ja lainsäädäntöä kiristetty erityisesti Euroopassa, kertoo Animalia (siirryt toiseen palveluun).

Esimerkiksi viime viikolla Puolan senaatti hyväksyi turkistarhauskiellon. Puola on yksi maailman suurimmista turkiksia tuottavista maista. Lakiesitys menee vielä alahuoneen ja presidentin hyväksyttäväksi. Animalia on kuvaillut (siirryt toiseen palveluun) Puolan mahdollista päätöstä turkistarhauksen kieltämisestä merkittäväksi.

Suomessa vastuullisuusvaikuttaja, helsinkiläinen Outi Pyy on ottanut vuosien ajan kantaa nykyaikaiseen turkistarhaukseen. Hänen mielestään turkistarhauksen voisi lopettaa meillä.

– Nykyinen tehotuotanto ei muistuta enää sellaista eläintenpitoa, jota maaseudulla harjoitettiin Suomessa vielä 1950–60-luvuilla. Globaali tuotantovolyymi on kasvanut niin suureksi, ettei se ole enää tehotuotannon vuoksi eettistä tai kestävää, Pyy sanoo.

Outi Pyy on kriittinen turkiksien suhteen, nyt tarkasteltavana on krimiturkki.
Outi Pyy on kriittinen turkiksien suhteen, nyt tarkasteltavana on krimiturkki.Petteri Bülow / Yle

– Eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta ja tutkimustiedon valossa nykymuotoista turkiskasvatusta ei voi siksi enää hyväksyä. Eettisempiä vaihtoehtoja on nykyään olemassa, Pyy toteaa.

Pyy (siirryt toiseen palveluun) pitää blogia, ottaa kantaa Instagramissa, toimii luennoitsijana sekä yritysten konsultoijana.

Kuuntele Pyyn ajatuksia eettisistä ja ekologisista turkiksista.

Villieläimistä saatavien turkisten käyttämättömät mahdollisuudet

Turkistarhauksen ongelmat herättävät pohtimaan, mitä ovat vaihtoehdot tarhaukselle, jos turkiksia halutaan käyttää.

Esimerkiksi vuonna 2010 perustettu Luonnonturkisyhdistys (siirryt toiseen palveluun) edistää luonnonturkisten käyttöä.

Suomessa kuolee vuosittain tuhansia luonnonvaraisia eläimiä liikenteen, onnettomuuksien ja jopa salametsästyksen vuoksi. Osa metsästyksestä on myös kannanhoidollisen rajoittamista, ettei jokin eläinlaji valtaa liikaa tilaa muilta. Usein kuitenkin luonnonturkis, nahka, karvat ja luut jäävät kuolleista eläimistä hyödyntämättä.

– Kyseessä on aito luonnontuote, olemassa oleva luonnonvara, joka on järjetöntä jättää hyödyntämättä. Jos ihmiset eivät halua pukeutua turkiksiin, se on heidän asiansa, mutta vielä löytyy toimijoita, jotka haluavat käyttää yksinomaan luonnonturkiksia, yksi Luonnonturkisyhdistyksen perustajista, orimattilalainen Markku Ahonen toteaa.

Luonnonturkisyhdistys kouluttaa muun muassa tunnistamaan laadukkaat ja käytettävät turkikset. Yhdistys ei peri välityspalkkiota toimimisesta metsästäjien ja turkisten tilaajien välillä.

– Tämä on vaihtoehto turkiksille ja niiden käytölle. Muualla turkiksia arvostetaan enemmän, esimerkiksi Keski-Euroopassa. Meillä käyttö hiipuu kaiken aikaa, Ahonen sanoo.

Hänen mukaansa villiturkiksien määrissä puhutaan nykyisin lähinnä sadoista, kun aiemmin niitä välitettiin tuhansia.

Yhdistys on rekisteröinyt WFF- tavaramerkin (Wild Finnish Fur), jonka avulla rekisteröidyt luonnonturkisten ja muiden raaka-aineiden keräilijät voivat osoittaa vastuunsa tuotteen koko käsittelyketjun luonnollisesta alkuperästä, haltuunoton laillisuudesta ja eettisestä kestävyydestä.

Kuuntele, mitä Luonnonturkisyhdistyksen perustajajäsen Markku Ahonen kertoo.

Turkisten hävittäminen "valtavaa haaskausta"

Outi Pyy nostaa esiin käytetyt turkikset.

– Käytettyjen ja vintageturkisten hyödyntäminen vaateteollisuudessa on täysin lapsenkengissä.

Outi Pyy Nipsu-koira sylissään.
Outi Pyy Nipsu-koira sylissään.Petteri Bülow / Yle

Pyyn mielestä käytetyt turkikset ovat tällä hetkellä vaatekeräyksissä ongelmamateriaalia määränsä ja huonon maineensa takia. Niitä myydään huonosti, vaikka materiaalissa sinänsä ei ole mitään vikaa.

– Jos turkin laittaa sekajätteeseen tai dumppaa vaan jonnekin, siinä menee valtava määrä luonnonvaroja hukkaan. Hyvin pidetty turkis kestää jopa sata vuotta, ja siitä voidaan tehdä uusia tuotteita, Pyy sanoo.

Hän painottaa, että turkikset ovat hyvää materiaalia, monipuolisia, kestäviä ja ne sietävät hyvin sään vaihteluja sateesta pakkaseen.

– Jos jo olemassa olevan turkiksen hävittää vain pahasta mielestä eläinten vuoksi, se on valtavaa haaskausta sekä luonnonvarojen että eläinten puolesta.

Voit keskustella aiheesta maanantaihin 26. lokakuuta kello 23:een saakka.

Tekstiä korjattu 26.10.2020 kello 11.02: jutussa sanottiin aiemmin, että koronavirus tarttuisi minkkien lisäksi kettuihin. Koronaviruksen on todettu tarttuvan minkkeihin ja suomensupeihin, ei kettuihin. Poistettu tekstistä sana "kettu". Lisätty tieto, että koronavirus tarttuu suomensupeihin.

Lue myös:

Turkistarhauksen alasajo osoittautui Norjassa mutkikkaaksi – “Jos kiellätte tarhauksen Suomessa, älkää tehkö sitä näin”, sanoo asiantuntija

Turkistarhaus, sirkuseläinten kiertueet ja delfiinien vangitseminen loppumassa Ranskassa – ministeri: asenteet ovat muuttuneet

Turkisalan lama ajoi rehuvalmistajan lopettamaan: Terjärv Frysin tuotanto puolittui eivätkä kaikki asiakkaat pystyneet maksamaan laskujaan

Turkiseläimistä selkeät kirjaukset lakiin ja eroon porsitushäkeistä – tuore eläinsuojeluasiamies haluaa lisätä eettistä keskustelua eläinten hyvinvoinnista

Lue seuraavaksi