1. yle.fi
  2. Uutiset

Sote-valiokunta linjasi: Yökerhoille ja pubeille tiukemmat, ruokaravintoloille ja kahviloille löyhemmät koronarajoitukset – aukioloajat alueen epidemiatilanteen mukaan

Yökerhojen ja baarien asiakasmäärää voidaan rajoittaa puoleen, ruokaravintoloiden vain neljänneksellä. Avissa ennakoidaan rajanvetoon ongelmia.

politiikka
Kuvassa on fish and chips -lounasannos ravintola Vltavassa lokakuussa 2020.
Erilaisille ravintoloille, kuten ruokaravintoloille ja yökerhoille tulee rajoituksia niiden koronatartuntariskin ja alueen epidemiatilanteen perusteella. Rajoitukset koskevat muun muassa asiakasmääriä ja aukioloaikoja.
  • Sosiaali- ja terveysvaliokunta esittää, että marraskuun alusta alkaen anniskeluravintoloiden, kuten yökerhojen asiakasmäärää voitaisiin rajoittaa enintään puoleen.
  • Ruokaravintoloiden asiakasmäärää voitaisiin rajoittaa enintään neljänneksellä.
  • Myös ravintoloiden aukioloa ja alkoholimyyntiä voidaan rajoittaa. Anniskelu loppuisi aikaisintaan klo 22 ja ravintolat sulkeutuisivat aikaisintaan klo 23.
  • Rajoituksia ei tehtäisi automaattisesti, vaan kunkin alueen koronatilanteen perusteella. Asiakasmääriä ja aukioloaikoja voidaan rajoittaa myös vähemmän tilanteen niin salliessa.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta katsoo, että ravintolatoimintaan kohdistuvat rajoitukset ovat edelleen välttämättömiä koronavirustilanteen vuoksi.

Nykyiset ravintoloiden asiakasmääriä ja aukioloaikoja suitsivat rajoitukset raukeavat lokakuun lopussa. Valiokunnan tänään esittelemä lakimuutos tulisi voimaan marraskuun alusta ja olisi voimassa helmikuun loppuun saakka.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan esittämässä mallissa ravintolat jaetaan marraskuun alusta alkaen kahteen ryhmään sen perusteella, mikä ravitsemisliikkeen pääasiallinen tarkoitus on.

– Tiukimmat rajoitukset tulee niihin ravintoloihin, joiden ensisijainen tarkoitus on tarjoilla alkoholijuomia, valiokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk.) sanoi tänään tiedotustilaisuudessa.

Näitä ovat Lohen mukaan lähinnä yökerhot, anniskeluravintolat ja pubit. Niissä asiakasmääriä voidaan rajoittaa enintään 50 prosenttia eli puoleen asiakasmäärästä.

Perusteena on muita korkeampi tartuntariski.

– Tiukimmat rajoitukset kohdistetaan koronavirusepidemian torjumiseksi sellaisiin ravitsemusliikkeisiin, joihin liittyy suuri todennäköinen riski asiakkaiden välisten kontaktien syntymiseen.

Löyhemmät asiakasmäärien rajoitukset tulevat ruokaravintoloihin, kahviloihin ja lounasruokaloihin, mikäli alueen tartuntatilanne niin edellyttää. Niiden asiakasmäärää voidaan rajoittaa enintään 25 prosenttia eli neljänneksellä ravintolan maksimiasiakasmäärästä.

Jos samassa ravintolassa on päivisin lounasravintola ja illalla vaikkapa karaokebaari tai tanssiravintola, rajoitukset pätevät Lohen mukaan päivällä löyhempien ja illalla tiukempien normien mukaan.

Tämä pätisi myös esimerkiksi silloin, jos syksyisin vain pääasiassa lounasta tarjoileva ravitsemusliike toimii pääsiäisen laskettelusesongin aikana iltaisin myös tanssiravintolana.

Valiokunnan mietintö oli yksimielinen. Lohi arvioi, että laki saadaan hyväksyttyä toisessa käsittelyssään perjantaina.

Hallituksen asetuksilla säädellään aukioloaikoja

Lainsäädäntö tarjoaa pohjan, jonka mukaan valtioneuvosto päättää tietyn alueen uusista rajoituksista erikseen asetuksella. Pelkkä lain säätäminen ei vielä automaattisesti rajoita ravintoloiden toimintaa.

Marraskuun alusta korkeamman riskin ravintolat voidaan alueen epidemiatilanteen arvioinnin jälkeen sulkea asetuksella tarvittaessa kello 23, 24 tai esimerkiksi 01.

– Tämä on se haarukka, mutta asetuksella voidaan katsoa, että tietyllä alueella, aika voi olla 24, tai kello 01:kin, jos ei epidemiatilanne vaadi tiukempia säädöksiä. Mutta se ei voi olla aikaisemmin kuin 23, ei esimerkiksi kello 21, Lohi selvensi.

Sama koskee esimerkiksi anniskelua. Sitä voitaisiin rajoittaa loppumaan kello 23 tai 24, mutta aikaisintaan kello 22.

Vastaavasti valtioneuvosto päättäisi asetuksella siitä, rajoitetaanko yökerhojen asiakasmääriä 50 prosenttia, vai vähemmän, vai rajoitetaanko ollenkaan – sekä sen, rajoitetaanko lounasravintoloiden asiakasmääriä vastaavasti tietyllä alueella neljänneksellä vai vähemmän.

Perusteet tulevat paikallisen tartuntatilanteen pohjalta. Alueen rajaus muuttuu kuitenkin nykyistä täsmällisemmäksi.

– Alueella voidaan tarkoittaa maakuntaa, sairaanhoitopiiriä tai kuntaa, riippuen välttämättömyyspunninnasta, Lohi kuvaili.

Rajoituksia voidaan tehdä, jos se on välttämätöntä yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi alueen väestössä.

Huoltoasemien baarit osin rajoitusten ulkopuolella

Aukioloaikojen rajoituksiin tulee poikkeus. Rajoitukset eivät koske polttoainetta myyvien huoltoasemien yhteydessä olevia ravintoloita ja kahviloita.

– Tietyt toiminnot on haluttu jättää aukiolorajoitusten ulkopuolelle, sanoi Lohi.

– On reilua ja järkevää, että tiellä liikkujat pystyvät itseään huoltamaan. Meillä on paljon työntekijöitä kuljetusalalla, tai jotka tekevät vuorotyötä. Tartuntariski on siellä selvästi pienempi, sanoi valiokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho (kok.).

Aukiolorajoitusten ulkopuolelle jäävät myös Suomen satamista iltaisin lähtevät laivat.

– Kiinnitämme huomiota satamasta ilta-aikaan lähtevien alusten ravitsemispalveluiden vaikeutumiseen... Se ei saisi vaikeutua, sen takia myös ne (laivat) jätetään rajoitusten ulkopuolelle, Lohi kuvaili valiokunnan kantaa.

"Ensimmäinen näppituntuma oli, että nyt se on perustuslain mukainen."

Johanna Ojala-Niemelä (sd.), perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja

Ojala-Niemelä: Tässä on löydetty aika hyvä ratkaisu

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalla on ollut kiire, sillä nykyinen tilapäinen laki raukeaa lokakuun lopussa. Koska eduskunnalla on istuntotauko ensi viikolla, valiokunnan on saatava mietintönsä nyt valmiiksi, jotta uusi laki ehtii voimaan ennen tilapäisen raukeamista.

Uusi laki tarvitaan, jotta ravintoloiden koronarajoitukset eivät rajoitukset riko perustuslain turvaamaa elinkeinonvapautta.

Perustuslakivaliokunta edellytti viime viikon lausunnossaan, että rajoitukset tulee määrittää sekä alueellisesti tartuntatilanteen mukaan että sen perusteella, millaisesta ravintolasta ja siten tartuntariskistä on kyse.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) kiittää sosiaali- ja terveysvaliokuntaa ripeästä työstä.

Mietinnössä on Ojala-Niemelän mukaan eritelty selkeästi ravintolat sen mukaan, perustuuko niiden toiminta pääasiallisesti alkoholin myymiseen vai ei.

– Ensimmäinen näppituntuma oli, että nyt se on perustuslain mukainen.

Myös huoltoasemien oma poikkeuslinjaus oli perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan mukaan tarpeellinen.

– Minusta tässä oli aika hyvä ratkaisu näin ensituntumalta löydetty, Ojala-Niemelä totesi eduskunnassa tiedotustilaisuuden jälkeen.

Ravintola- ja matkailuala pääosin tyytyväinen

Ruokaravintoloita ja baareja kohdellaan siis tästä lähtien eri perustein. Matkailu- ja ravintolapalvelujen etujärjestö Mara pitää muutoksia pääsääntöisesti tervetulleina.

Maran varatoimitusjohtaja Veli-Matti Aittoniemi kiittelee myös sitä, että nyt huomoidaan alueiden erot.

– Valiokunta etsi eroja ravintoloiden välillä anniskelun perusteella. Silti se tehtiin joustavasti, kun todettiin, että yöravintola voi tarjota lounasta päiväsaikaan, jos näin haluaa ja pystyy. Rajoitukset koskevat vain yöaikaista anniskelutoimintaa, Aittoniemi sanoo.

Aittoniemi on tyytyväinen, että bensaa myyvien huoltoasemien toimintaa ei rajoiteta.

– Se todettiin nyt selvästi, että yöllä liikennettä palvelevat paikat saavat olla auki.

Aittoniemi on saanut kuitenkin saanut jo kipakkaa baareilta ja yökerhoilta. Epävarmuus painaa mieltä.

– Ruokaravintolat ovat helpottuneita, mutta yöravintoloissa ihmetellään, että miten kauan tämä kestää ja mitä ihmettä tässä pitäisi tehdä. Tunnelmat vaihtelevat sen mukaan, millaista liiketoimintaa harjoitetaan.

Aittoniemi antaa pyyhkeitä myös lentoasemien ja aamiaisravintoloiden unohtamisesta.

– Lentoasemian ravintoloita ei vapautettu aukiolorajoituksista. Eikä myöskään hotellien aamiaistarjoilua, Aittoniemi sanoo.

Viinibaari vai illallisravintola? Avissa ennakoidaan ongelmia rajanvetoon

Aukotonta luokittelua erilaisten ravintoloiden välille on vaikea tehdä, sillä valmista ryhmittelyä ei ole olemassa. Valiokunnalla on ollut edessään erilaisia pohjaehdotuksia.

Yksi niistä perustui alkoholin ja ruuan myyntikatteisiin. Tämä linjaus ei olut ongelmaton, sillä monessa ruokaravintolassa ruoka-annoksia suurempi kate tulee kalliiden viinien myynnistä.

Lohen ja Laihon mukaan punnintaa tehtiin pitkään. Merkityksellistä on se, mitä ravintolassa tehdään: juodaanko pöydissä aterioiden istuen vai lauletaanko karaokea.

Mitä siis tulisi ravintoloissa välttää?

– Laajempaa ihmisten välisten sosiaalisten kontaktien ja fyysisen läheisyyden muodostumista tai esimerkiksi tanssimista tai laulamista, jotka voivat olla merkityksellisiä leviämisriskin todennäköisyyden kannalta, Lohi kuvaili.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston alkoholihallintoyksikön päällikkö Riku-Matti Lehikoinen ennakoi, että pelkästään Etelä-Suomessa on huomattava määrä, arviolta satoja ravintoloita, joissa rajanvetoa voidaan joutua käymään.

Hänen mukaansa olisi luontevaa, että alkoholitarkastajat määrittäisivät tarvittaessa kumpaan kategoriaan ravintolat kuuluvat. Alkoholitarkastajia on Suomessa 45.

Lehikoinen odottaa, että aluehallintovirastoille tulee ravintoloista kysymystulva asiasta. Suomessa on noin 10 000 anniskelupaikkaa.

Voit keskustella aiheesta huomiseen keskiviikkoon 21.10. klo 23 saakka.

Lue myös:

"Se, että meitä kuunnellaan ja kunnioitetaan merkitsee paljon", ravintoloitsija tyytyväinen uusiin linjauksiin

Lue seuraavaksi