1. yle.fi
  2. Uutiset

Amfetamiinia käytetään Suomessa nyt enemmän kuin koskaan – jätevesitutkimus paljastaa myös korona-ajan vaikutukset huumevirtoihin

Huumeiden käyttö väheni kevään lopulla erityisesti pohjoisessa ja etelässä, mutta kesällä määrät lähtivät jälleen nousuun.

huumeet
Mäkikylän jätevedenpuhdistamo Kouvolassa.
THL:n tekemä jätevesitutkimus tuottaa tietoa huumeiden käytön alueellisesta esiintyvyydestä ja siinä tapahtuvista muutoksista. Kuvituskuva Kouvolan Mäkikylän jätevedenpuhdistamolta.Antro Valo / Yle

Amfetamiinin, metamfetamiinin ja kokaiinin yhteenlaskettu käyttö väheni viime kevään lopulla merkittävästi erityisesti Pohjois-Suomessa ja Ahvenanmaalla. Trendi käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreesta jätevesitutkimuksesta (siirryt toiseen palveluun)ja se näyttäisi liittyvän viime kevään koronavirusrajoituksiin.

– Tähän ovat mahdollisesti vaikuttaneet sekä matkailun rajoitukset että ylipäänsä huumeiden saatavuuteen vaikuttaneet seikat, sanoo kehittämispäällikkö Aino Kankaanpää THL:n tiedotteessa.

Keväästä lokakuun alkuun asti tehdyt viikoittaiset seurannat kuitenkin osoittavat, että notkahdus jäi vain hetkelliseksi: kesällä yhteiskunnan avauduttua amfetamiinin käyttö alkoi jälleen lisääntyä. Syksyn aikana käyttö on pysynyt edelleen korkealla tasolla.

THL:n jätevesitutkimuksessa käytiin läpi 27 jätevedenpuhdistamon jätevesinäytteitä maaliskuun ja loppukevään ajalta. Tutkimus osoittaa koronavaikutusten ohella tylyn tosiasian: amfetamiinia käytetään Suomessa nyt enemmän kuin koskaan aiemmin.

Myös kokaiinin käyttö on ennätyksellisellä tasolla, mutta sen käytön kasvu on hieman tasaantunut parin viime vuoden aikana. Kokaiinin käyttö painottuu voimakkaasti pääkaupunkiseudulle.

Pieniä pitoisuuksia, tarkkoja tietoja

Maanlaajuinen huumausaineita kartoittava jätevesitutkimus tehtiin Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 2012. Silloin mukana oli kymmenen kaupungin alueella sijaitsevia jätevedenpuhdistamoja ja kattavuus oli noin 40 prosenttia väestöstä. Nyt mukana on jo 27 puhdistamoa ja 60 prosenttia väestöstä.

– Mukaan on haluttu tarpeeksi suuria kokonaisuuksia ja riittävästi alueellista vaihtelua. Nyt pienin yksittäinen puhdistamo on Vihdin Nummela, jonka vaikutusalueella on noin 18 000 ihmistä, kertoo THL:n oikeustoksikologian yksikön päällikkö Teemu Gunnar.

Huumausainepitoisuuksien tutkiminen perustuu jätevedenpuhdistuslaitoksien omiin näytteenottoihin. Gunnarin mukaan moderneissa puhdistamoissa voidaan automaattisella näytteenkeräimellä ottaa yhden vuorokauden aikana useita näytteitä, joiden keskiarvoon tutkimuksessa käytettävät yhden vuorokauden kokoomanäytteiden lukemat perustuvat.

Laboratorio-olosuhteissa näytteille tehdään määritykset huumausaineiden tai niiden aineenvaihduntatuotteiden pitoisuuksista, ja pitoisuudet suhteutetaan edelleen puhdistamon läpimenneeseen virtaamaan sekä asukaslukuun. Pitoisuudet ovat käsittämättömän pieniä, mutta menetelmä on silti kohtalaisen tarkka.

– Pitoisuudet ovat hyvin pieniä, jopa alle miljardisosa grammaa yhtä litraa jätevettä kohden. Itse tutkimusmetodi on kromatografis-massaspektrometrinen mittaus, jota käytetään myös elävien tai kuolleiden ihmisten huumeiden ja lääkkeiden käytön määrittämisessä, ja sellaisilla tuloksilla voidaan tarvittaessa mennä vaikkapa oikeuden eteen, Gunnar sanoo.

Jätevedet eivät kerro kaikkea

Teemu Gunnarin mukaan jätevesitutkimus paljastaa kiinnostavia tietoja suomalaisesta huumeidenkäytöstä, mutta paljon jää myös pimentoon. Kaikkia aineita ei saada tällä hetkellä jätevesistä mitattua.

– Tietysti esimerkiksi buprenorfiinin saaminen jätevesitutkimusten piiriin olisi äärimmäisen mielenkiintoista. Tällä hetkellä saamme lähinnä tietoa siitä, onko vedessä ainetta vai ei, mutta määrälliset mittaukset ovat melko epävarmoja. Amfetamiini ja buprenorfiini ovat selkeästi suomalaisessa ongelmakäytössä tärkeimmät yhdisteet tällä hetkellä.

Myös tutkimusten alueellinen lähtökohta on kiinnostava pohdittava: periaatteessa huumeidenkäyttötrendejä voisi jätevesien perusteella tutkia vielä nykyistä tarkemmin, esimerkiksi kaupunginosittain.

Nyt lähtökohta on ollut, että Vihdin 18 000 asukkaan puhdistamoa pienempiin kokonaisuuksiin ei mennä. Gunnarin mukaan tähän on syynä eettisten kysymysten lisäksi esimerkiksi ihmisten liikkuvuuden lisääntyminen, joka toisi tietoihin epävarmuutta. Lisäksi muut epävarmuustekijät halutaan pitää mahdollisimman pieninä: esimerkiksi Helsingin Viikinmäen jätevedenpuhdistamo käsittelee noin 860 000 ihmisen jätevedet, ja näytteenotto kaikista laitokselle päätyvistä virroista erikseen lisäisi epävarmuustekijöitä.

Maailmalta löytyy kuitenkin esimerkkejä toisenlaisistakin käytännöistä.

– Esimerkiksi Kiinassa selvitetään jätevesien perusteella, onko tietyllä alueella metamfetamiinisynteesilaboratorioita. Eli pyritään putkea pitkin jäljittämään, mistä päin metamfetamiinin valmistamisessa syntyviä sivutuotteita tulee, Gunnar kertoo.

Lue lisää:

Katso Ylen vertailusta, miten huumerikokset ovat yleistyneet kotikulmillasi – aineita saa nykyään "ihan joka paikasta", väittää entinen huumekauppias

Kadulla kerrotaan "huumezombien" piikittävän poliisiauton lähellä, ja neulat päätyvät kukkapuskiin – reportaasi Helsingistä paljastaa koronan vaikutukset käyttäjiin

Koronapandemia vähensi huumeiden määrää nopeasti monissa maissa, kertoo YK:n raportti – Suomessa ilmiö näkyi vasta myöhemmin

Lue seuraavaksi