1. yle.fi
  2. Uutiset

Ekonomistit eivät vielä ennakoi, miten käy lomautetuille – "Suuri kysymysmerkki on, jääkö meillä työttömyyden nousu tähän"

Palvelualojen ongelmat ovat heijastuneet varsinkin naisten työllisyyteen.

työllisyysaste
Ihmisiä liukuportaissa Mall of Triplassa, Helsingissä.
Varsinkin palvelualat ovat kärsineet koronakriisin seurauksena. Henrietta Hassinen / Yle

Tänään julkistetut työllisyysluvut eivät talouden asiantuntijoita valtavasti huoleta, sillä huonoimpien aikojen lukemista ollaan ainakin tällä hetkellä kaukana.

– Meillä oli työttömyysaste suunnilleen samalla tasolla kolmisen vuotta sitten kuin missä se on nyt, toteaa STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà.

Tänään julkaistu työllisyysasteen trendiluku oli 71,4 prosenttia ja työttömyysasteen trendiluku 8,4 prosenttia. Palvelualat, joita koronatilanne on runnellut pahasti, ovat myös monin paikoin toipuneet vauhdilla.

15–64-vuotiaiden työllisyysaste neljännesvuosittain 1989–2020
Samuli Huttunen / Yle

Työeläkeyhtiö Elon pääekonomisti Tiina Helenius toteaa hänkin työttömyysasteen nousun olevan vielä maltillista.

– Suuri kysymysmerkki on, jääkö meillä työttömyyden nousu tähän ja minkälainen näkymä on edessä, kun koronatilanne on pahentunut, Helenius pohtii.

Molemmat pitävät nykytilanteen vertaamista 90-luvun laman tai finanssikriisin aikaan vielä kaukaa haettuna.

– Tämä on erilainen kriisi, kun tämä tulee täysin talouden ulkopuolelta. Tämä on terveyskriisi ennen kaikkea, joka on vaikuttanut ihmisten käyttäytymiseen niin, että palvelualat, joissa ihmisten sosiaalinen kohtaaminen on tärkeää, ovat kärsineet erittäin paljon, Helenius sanoo.

Lomautettujen määrä laski nopeasti

Palvelualojen ongelmat ovat heijastuneet varsinkin naisten työllisyyteen.

– Jos katsotaan työllisyyttä heinä-syyskuun aikana, naisten työpaikkojen väheneminen on ollut reilusti kaksinkertaista miehiin verrattuna, eli naiset on kärsineet enemmän, Helenius sanoo.

Heleniuksen mukaan alentuneessa työllisyysasteessa näkyy se, että ihmisiä on siirtynyt työmarkkinoiden ulkopuolelle. Osin tähän on syynä ihmisten ikääntyminen ja sitä kautta työmarkkinoilta poistuminen.

15–64-vuotiaiden työllisyysasteen trendi kuukausittain 2010–2020
Samuli Huttunen / Yle

– Jos työllisyysaste pysyy hyvin matalana ja laskee tästä vielä, miten saadaan houkuteltua takaisin ihmiset, jotka ovat luopuneet työnhausta ja siirtyneet työmarkkinoiden ulkopuolelle, Helenius kysyy.

Ekonomistit näkevät valoisana sen, että kevään suuret luvut kokoaikaisesti lomautetuista ovat huomattavasti pienentyneet. Nyt lomautettuna on alle 60 000 ihmistä, kun pahimmillaan luku oli yli 100 000 korkeampi.

Tulevaa kehitystä on vaikea ennustaa.

– Tähän mennessä lomautetut ovat siirtyneet pääosin takaisin töihin tai työmarkkinoiden ulkopuolelle. Mutta jatkokehityksestä on todella vaikea sanoa, joutuuko yhä enemmän lomautettuja irtisanotuksi vai ei, Lainà pohtii.

Työttömyyden nousu näkyy eri tavoilla. Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio kiinnitti Twitterissä huomiota pitkäaikaistyöttömyyden kustannusten nousuun. Kulut tulevat kuntien maksettavaksi.

– Elokuussa Kela laskutti kunnilta työmarkkinatukimenoja 40 milj. euroa, mikä on 5 milj. euroa enemmän kuin vuosi sitten. Liukuvan summan muutos on huimat +25 %, Punakallio kirjoittaa (siirryt toiseen palveluun).

Lue myös

Etsitkö uutta työtä? Niin etsi Aleksi Kotonenkin, ja löysi sellaisen – katso, millä aloilla on nyt avoimia paikkoja

Euroalueen keskuspankki kylvänyt sijoittajille satoja miljardeja – silti talous on kuin koomassa

OECD: Terveysrajoitteet yleisin työllistymistä estävä syy Suomessa – "Työtä jatkettava erityisesti mielenterveyden osalta"

Lue seuraavaksi