1. yle.fi
  2. Uutiset

Miksi sota Vuoristo-Karabahista jatkuu vuosikymmeniä – tässä viisi vastausta ydinkysymyksiin ja kaksi erikoista faktaa

Viholliskuvat ja maantieto pitkittävät kriisiä, joka oli otsikoissa jo Neuvostoliiton hajotessa.

Vuoristo-Karabah
Movsumov Qowkar tarkastaa naapuriasuntoon tulleita vahinkoja Terterin kaupungissa
Movsumov Qowkar tarkastaa naapuriasunnon hävitystä Terterin kaupungissa Azerbaidžanissa.Bulent Kilic / AFP

1. Ketkä ovat vastakkain?

Azerbaidžan ja Armenia, jotka sotivat Vuoristo-Karabahin rajaseuduilla.

Sota leimahti uudelleen syyskuun lopulla. Azerbaidžan on julistanut tavoitteekseen Vuoristo-Karabahin alueen valtaamisen. Taisteluita on käyty raskain asein.

Armenia on pitänyt vuosikymmenet hallussaan Vuoristo-Karabahia ja alueita sen ympärillä.

Osapuolet syyttelevät toisiaan. On kuitenkin vaikea osoittaa yhtä syyllistä, kun kysymys on jo 1980-luvun lopulla kärjistyneestä kiistasta.

Kartta Vuoristo-Karabahin alueesta.
Harri Vähäkangas / Yle

2. Kuka sodasta kärsii eniten?

Siviiliväestö kummallakin puolella. Tähän mennessä tavallisia ihmisiä on syyskuusta lähtien kuollut noin sata.

Azerbaidžan on kohdistanut iskuja Vuoristo-Karabahin pääkaupunkiin Stepenakertiin. Myös Armenian asevoimat ovat tuhonneet siviilikohteita.

Lisäksi uudelleen leimahtanut sota on lyhyessä ajassa vaatinut useiden satojen sotilaiden hengen. Armenia ilmoittaa kaatuneitten määräksi 773. Azerbaidžan ei ole kertonut omien tappioittensa suuruutta.

Armenialaissotilaat tarkkailevat suojasta miehittämättömän lennokin liikkeitä asemiensa yläpuolella.
Armenialaissotilaat tarkkailevat miehittämättömän lennokin liikkeitä asemiensa yläpuolella.Aris Messinis / AFP

3. Miksei järjetöntä tappamista saada loppumaan?

Rauhanteko Vuoristo-Karabahissa jumittuu kansallisiin ennakkoluuloihin ja veriseen historiaan.

Neuvostoliiton aikana Vuoristo-Karabah oli valtaosin armenialaisten asuttama alue Azerbaidžanin sisällä. Armenialaisten aloitettua liikehdinnän Vuoristo-Karabahin liittämiseksi Armeniaan alueen azerit joutuivat muuttamaan pois.

Väkivaltaisuuksia seurasi 1990-luvun alkuvuosina sota Armenian ja Azerbaidzanin välillä. Se vaati 30 000 ihmisen hengen.

Kansallinen vastakkainasettelu ja Vuoristo-Karabahin eristetty maantieteellinen asema kärjistävät tilannetta. Vuoristo-Karabahissa asuu noin 147 000 ihmistä, joista puolet on jo paennut alueelta.

Taustalla on myös uskonto. Azerbaidžanissa se on islam, mutta Armeniassa on vallalla yksi maailman vanhimpiin kuuluva kristinuskon muoto.

Kartta Armeniasta ja Azerbaidžanista
Harri Vähäkangas / Yle

4. Voivatko taistelut laajentua?

Toistaiseksi lähinnä Vuoristo-Karabahin alueella käyty sota voi kiihtyä täysimittaiseksi sodaksi kahden maan välillä.

Taisteluita on yritetty hillitä parilla heikosti onnistuneella tulitaukoyrityksellä. Laaja sota maiden välillä Euroopan kaakkoisrajan tuntumassa olisi valtava inhimillinen katastrofi, jota korona-aika vielä pahentaisi.

Venäjä on yrittänyt välittää kiistassa, jota Moskovasta katsoen käydään sen takapihalla. Myös Ranskan presidentti Emmanuel Macron neuvotteli tiistaina Vuoristo-Karabahin tilanteesta Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa.

Armenian ja Azerbaidžanin ulkoministerien on määrä perjantaina tavata Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo Washingtonissa.

Armenialaistaustaisia mielenosoittajia Washingtonissa.
Yhdysvalloissa elävät armenialaiset osoittivat mieltään Washingtonissa 16.10. Mielenosoittaja vaatii kyltissä tunnustusta Artsakhin tasavallalle, joka on Vuoristo-Karabahin armeniankielinen nimi. Nicholas Kamm / AFP

5. Keitä on osapuolten taustalla?

Azerbaidžania tukee Turkki ja Armenian taustalla on nähty Venäjä.

Turkki on avoimesti asettunut Azerbaidžanin kannalle. Tämä vahvistaa armenialaisten viholliskuvaa, sillä Armeniassa muistetaan Turkin tekemä kansanmurha viime vuosisadan alussa – tapahtuma, jonka Turkki kiistää.

Venäjä tukee puolestaan Armeniaa, jonka kanssa sillä on puolustussopimus. Venäjällä on myös tukikohta Ameniassa.

Moskova on kuitenkin välttänyt joutumasta sodan osapuoleksi. Neuvostoaikojen perintönä Venäjä pitää yllä suhteita sekä Azerbaidžaniin että Armeniaan, jotka olivat aikoinaan kuuliaisia neuvostotasavaltoja. Se on myös myynyt aseita kummallekin.

Venäjän laivasto harjoitteli maanantaina Kaspianmerellä aivan kriisialueen tuntumassa. Maan puolustusministeriö julkaisi videon ohjusharjoituksesta.

Venäjän laivasto harjoittelee Kaspianmerellä
Venäjän puolustusministeriö julkaisi harjoituksista videon sosiaalisessa mediassa.

Vaikka Venäjä ja Turkki katsovat Armenian ja Azerbaidzanin vastakkainasettelua eri suunnilta, yhdistää niitä presidentti Putinin ja Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin samankaltainen johtamistyyli ja halu uhmata länttä.

6. Bonusvastaus: kaksi faktaa

Armenialaisia on aikojen kuluessa muuttanut miljoonittain pois maastaan, esimerkiksi Venäjälle, Ranskaan ja Yhdysvaltoihin. Niinpä Yhdysvalloissakin on nyt nähty suuria armenialaisten mielenosoituksia Armenian puolesta ja Azerbaidzania vastaan.

Turkki on värvännyt Azerbaidzaniin syyrialaisia taistelijoita, joita on jo saanut surmansa kymmenittäin. Palkkasotilaiden käyttö uhkaa laajentaa kriisiä entisestään, ja tuo kuvaan mukaan Syyrian sisällissodan jännitteet.

Lue lisää:

Yle Vuoristo-Karabahissa: "Asuintalot ovat tuhoutuneet pahasti ja ihmiset ovat peloissaan"

Asiantuntija Vuoristo-Karabahista: Yhä pidemmän kantaman aseita käytössä, siviilikohteita tulitettu – täysimittainen sota uhkaa

Taistelut jatkuvat Kaukasuksella – Azerbaidžan käy Turkin tuella lennokkisotaa Armenian panssareita vastaan Vuoristo-Karabahissa

Lähteet: AFP, AP, Reuters

Lue seuraavaksi