1. yle.fi
  2. Uutiset

"Koiran hyvinvoinnista huolehtiminen on helpottanut ihmisten ahdistusta", pohtii yrittäjä – pentubuumi silti tuskin säästää lemmikkipalveluita koronakuopalta

Hyvätuloiset saattavat käyttää koiriinsa tavallistakin enemmän rahaa taloustaantumassa. Silti lemmikkien hyvinvointipalveluiden kysyntä laskee.

Koirahoitolat
Athena trimmauksen jälkeen.
Athena-pentu sai rusetin päähänsä elämänsä ensimmäisen trimmauksen päätteeksi. Jaana Polamo / Yle

Kolmekuinen Athena-koiranpentu hypähtää täpinöissään nuolemaan trimmaaja Elina Laasasen kasvoja.

Athena on saapunut trimmattavaksi ensimmäistä kertaa elämässään. Vähän aikaa sitten se kävi samassa koirahoitolassa valokuvattavana, ja pian luvassa on pentukurssi.

– Ihan samalla tavalla kuin vein pienet lapset aikanaan parturiin ja kampaajalle niin halusin tuoda koirankin trimmattavaksi. Ammattilaiset osaavat käsitellä koiraa niin, että kokemus on sille miellyttävä, Athenan omistaja Pipsa Wilhelms kuvaa.

Koiranpentu pesun jälkeen.
Ennen trimmausta Athena pääsee pesulle. Trimmaaja kehuu pennun rauhallista käytöstä.Jaana Polamo / Yle

Koirahoitola Koiramon trimmauksissa ja pesuissa on riittänyt hyvin asiakkaita läpi korona-ajan.

– Ihmiset viettävät enemmän aikaa kotona koirien kanssa. Nähdään nopeasti, että taas on turkinhoidon aika, miettii hoitolan omistaja Emmi Vallenius.

Koirien hemmottelun kysyntä laskee

Kaikilla alan yrittäjillä ei mene yhtä hyvin. Kokonaisuutena lemmikkien hyvinvointipalveluiden kysyntä on laskenut koronan takia, arvioi Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Juho Rahkonen.

Edes korona-ajan lemmikkibuumi ei Rahkosen mukaan välttämättä tarkoita palveluiden kysynnän kasvua.

–Varsinaisia koirien hyvinvointipalveluita käyttää pieni osa koiranomistajista. Suomessa on Tilastokeskuksen mukaan yli 700 000 koiraa, ja niistä ylivoimainen enemmistö viettää tavallista kotielämää.

Suurin syy kysynnän laskulle on Rahkosen mukaan koiratapahtumien peruuntuminen. Suomessa on peruttu tänä vuonna 81 koiranäyttelyä ja esimerkiksi agilityn suomenmestaruuskilpailut. Ne olisivat tuoneet paljon töitä koirien trimmauksen ja muiden palvelujen tarjoajille.

Koiraa kuivataan pesun jälkeen.
Pesun jälkeen Athenan turkki kuivataan. Sitten trimmaaja Elina Laasanen alkaa lyhentää ja muotoilla turkkia. Athena on kolmekuinen Australian cobberdog.Jaana Polamo / Yle

Koirien hyvinvointipalveluiden myyntiä laskenee myös yleinen taantuma. Taloustutkimuksen tuoreen tutkimuksen mukaan joka viidennen suomalaisen tulot ovat vähentyneet korona-aikana. Noin kolmannes kertoo vähentäneensä menoja.

Rahkosella ei ole tiedossa tutkimusta, joka kertoisi tarkasti koronan vaikutuksista lemmikkipalveluihin, joten hän perustaa arvionsa aiempiin tutkimuksiin, trendeihin ja muuhun korona-ajan rahankäytön tutkimukseen.

Ulkomaanmatkailun väheneminen voi näkyä kahdella tapaa. Toisaalta rahaa jää käyttöön kotimaassa myös lemmikkien hemmotteluun, toisaalta koirahoitoloiden tarve vähenee, Rahkonen pohtii.

Koirien päivähoidon kysyntä romahti

Emmi ja Aku Vallenius avasivat koirahoitola Koiramon Jyväskylään helmikuussa. Uuden yrityksen tärkein palvelu oli koirien päivähoito, ja vakioasiakkaita löytyi aluksi hyvin.

Emmi Wallenius nostaa koiran tyynyä.
Emmi Vallenius omistaa koirahoitola Koiramon yhdessä miehensä ja naapurissa toimivan AlmaVet-eläinkliniikan Suvi ja Teppo Heinolan kanssa.Jaana Polamo / Yle

Kuukauden päästä ensimmäiset koronarajoitukset iskivät suomalaisiin. Iso osa Koiramon asiakkaista siirtyi etätöihin, joten koirien päivähoidon tarve loppui melkein kokonaan.

– Alussa oli jännityspiikki. Apua, mitä tapahtuu, Emmi Vallenius kuvaa.

Yrittäjät korvasivat päivähoidon pentutreffeillä sekä erilaisilla koirakursseilla, kuten pentukouluilla ja arkitaitokursseilla. Niille on nyt kysyntää lemmikki-innostuksen myötä.

Pipsa ja Amanda Wilhelms Athena koiran kanssa.
Pipsa Wilhelms kertoo, ettei korona-aika vaikuttanut perheen koiranhankintaan. Pennun tuloon on valmistauduttu jo pitkään. Amanda Wilhelms on jo muuttanut pois kotoa, mutta hoitaa aktiivisesti vanhempiensa koiranpentua.Jaana Polamo / Yle

Pentubuumi on kasvattanut reilusti myös Valleniusten toisen yrityksen, koiranruokaa ja koiratarvikkeita myyvän Ryry’sin myyntiä.

– Kysyntä on pysynyt hyvällä tasolla ja jopa kasvanut syksyn myötä. Kesällä on kotiutunut paljon koiranpentuja, joten syksyllä on tarve kouluttaa pentuja ja tuoda heitä hoitoihin, Emmi Vallenius toteaa.

Koirauimala pienensi tilojaan

Koronan vaikutukset näkyvät konkreettisesti vajaan kolmen kilometrin päässä Koiramosta. Koirauimala Aqua Barks on pienentänyt tilojaan puoleen ja supistanut palveluitaan. Koirauimalan kahdesta isosta altaasta vain toinen on nyt käytössä.

Peruutuksia alkoi sataa heti maaliskuussa ensimmäisten koronarajoitusten tullessa. Esimerkiksi hierontavaraukset puolittuivat. Pentubuumikaan ei ainakaan vielä näy uimalassa.

Koirauimalan työntekijät eivät tällä hetkellä tee täysiä työviikkoja. Ihan tyhjiä kalenterit eivät kuitenkaan ole.

– Syksy on ollut jopa positiivinen yllätys. Varauksia on nyt huomattavasti enemmän kuin keväällä. Ihmiset ovat tottuneet poikkeusoloihin. Enää ei ajatella, että ei voi liikkua missään eikä tehdä mitään, yrittäjä Tarja Urpilainen sanoo.

Mitä on koirien vesiterapia? Tarja Urpilainen on omien sanojensa mukaan Suomen ainoa pieneläinten vesiterapiaan koulutettu ihminen. Videolla hän kertoo, mistä vesiterapiassa oikein on kyse.

Koirien omistajat odottavat uinnin tai hieronnan ajan ulkona, jos koira on työntekijöille tuttu. Käytännöllä torjutaan koronatartuntoja.

– Käytäntö on tavallaan ollut meidän pelastuksemme tässä tilanteessa, Urpilainen toteaa.

Lohtua lemmikin hemmottelusta

Kahdeksanvuotias Sirkku-koira pulahtaa Tarja Urpilaisen kanssa lämpimään altaaseen, ja omistaja Taru-Mari Talaslahti houkuttelee koiraansa nakilla altaan reunalla. Pian Sirkku pulikoikin kohti Talaslahtea.

– Minulla on vanhoja koiria, joille lämpöisessä altaassa uiminen on mukava virkistys ja lihashuoltoa. On itsellekin mukavaa, että koirat voivat hyvin. Ne tykkäävät tästä, Talaslahti sanoo.

Taru-Mari Talaslahti pukee Sirkku-koiralle liiviä.
Sirkku-koira saa uinnin päätteeksi takin ylleen. Taru-Mari Talaslahden koirille hyvinvointipalvelut ovat lähinnä hemmottelua. "Ehdin itse hoitaa koirat, koska olen paljon kotona", kolmen kooikerhondje-rotuisen koiran omistaja sanoo.Simo Pitkänen / Yle

Talaslahti kertoo, ettei korona-aika ole juuri vaikuttanut siihen, kuinka paljon hän käyttää koirien hyvinvointipalveluita.

Hänen kolme koiravanhustaan ovat päässeet viime aikoina myös Koiramon pesuihin ja hoitoihin.

Pipsa Wilhelms vertaa koiran trimmausta omaan hiustenleikkuuseen. Toisaalta se on tarpeellista, toisaalta taas hemmottelua.

– Kyllä siitä tietynlaista mielihyvää varmasti itsekin saa, kun näkee että koira nauttii, pohtii Pipsa Wilhelms.

Koiran hemmottelu voi tuoda omistajalle lohtua vaikeina aikoina. Tarja Urpilainen arvelee, että osa asiakkaista on varannut aikoja uimalaan juuri sen takia.

Omistajat purskahtavat usein nauruun, kun lemmikit nauttivat uimisesta. Poikkeusolot jäävät uimalan ovien ulkopuolelle.

– Koiran hyvinvoinnista huolehtiminen on osaltaan helpottanut ihmisten omaa ahdistusta ja epävarmuutta. Kontaktit meidän kanssamme ovat etätöitä tekeville asiakkaillemme tärkeitä. On päässyt puhumaan myös koronasta koiran hyvinvoinnin ohella, Urpilainen pohtii.

Koiraa trimmataan.
Lemmikkeihin käytetään vuosittain keskimäärin reilut tuhat euroa, josta noin kolmannes menee erilaisiin palveluihin. Rahamäärä kasvoi voimakkaasti 2000-luvun alun nousukaudella.Jaana Polamo / Yle

Tutkimusjohtaja Juho Rahkosen mukaan talouden taantumaan liittyy erikoinen ilmiö. Korkeatuloisimmat käyttävät entistä enemmän rahaa. Esimerkiksi trimmausyrittäjälle voi riittää hyvätuloisia asiakkaita, vaikka kokonaisuudessa alalla menee kehnosti.

– Lemmikin hyvinvointi on tosi tärkeää ihmisille, vaikka aika onkin epävarmaa. Siihen ollaan valmiita panostamaan. Koira on nykyään perheenjäsen, jonka halutaan voivan ja syövän hyvin, Koiramon Emmi Vallenius sanoo.

Rahkonen arvelee, että tietty hyvätuloinen osa kuluttajista käyttää koirien hyvinvointipalveluihin suhteellisesti jopa enemmän rahaa kuin aiemmin, koska he eivät voi käyttää sitä ulkomaanmatkailuun.

– Vaikka kysyntä on laskenut, se ei varmasti ole romahtanut. Lemmikkien hyvinvoinnista ei tingitä, jos omistajalla vain riittää pelimerkkejä.

Uusia palveluita, kasvavaa kysyntää

Lemmikkien hyvinvointipalveluiden kysyntä ja tarjonta kasvoivat vauhdilla ennen korona-aikaa. Emmi Vallenius ja Tarja Urpilainen katsovat myös tulevaan luottavaisin mielin.

– Kaikella lemmikkeihin liittyvällä bisneksellä on hyvät kasvunäkymät tulevaisuudessa, tutkimusjohtaja Juho Rahkonenkin toteaa.

Hän ennakoi kasvua erityisesti koirien virikkeellisyyteen liittyville palveluille ja elämyspalveluille. Sellaisia ovat esimerkiksi kurssit ja koulutukset.

– Uudet trendit liittyvät lemmikkien humanisaatioon eli siihen, että niitä pidetään yhä enemmän perheenjäseninä, joilla on samankaltaiset tarpeet ja jopa oikeudet kuin ihmisillä, Rahkonen summaa.

Tarja Urpilainen uittaa Sirkku-koiraa altaassa.
Koirien vesiterapia on Suomessa vielä uutta. Simo Pitkänen / Yle

Maailmalla koirille on tarjolla omia kuntosaleja, joissa on erilaisia aktiviteetteja ja puuhalaitteita.

– Ne voisivat olla seuraava trendi Suomessakin, sanoo Emmi Vallenius.

Ruotsissa koirien päivähoitolat ovat lyöneet itsensä läpi. Länsinaapurissa koira ei saa lain mukaan olla yli kuutta tuntia kotona itsekseen. Vallenius uskoo, että päivähoidon suosio kasvaa jatkossa Suomessakin.

Myös koirien vesiterapia on uusi juttu Suomessa. Tarja Urpilainen on omien sanojensa mukaan Suomen ainoa pieneläinten vesiterapiaan koulutettu ihminen.

– Uskoisin, että vesiterapian kysyntä tulee nousemaan, Urpilainen toteaa.

Lue lisää:

Koronavirus jopa tuplasi lemmikkien myynnin – hamsteria voi joutua jonottamaan useita viikkoja, koiraa kaksi vuotta

Hierontaa, osteopatiaa ja elämyksiä – moni satsaa koiransa hemmotteluun enemmän kuin itseensä: "150 euron hiustenkuivain mopseille ei tuntunut yhtään liian kalliilta"

Koirien hemmottelusta on tullut rahakas bisnes, mutta tarvitseeko terve kotikoira akupunktiota tai tassuhierontaa? Ammattilaisen mukaan ei

Lue seuraavaksi