1. yle.fi
  2. Uutiset

Lastenpsykiatri ei halua puhua kiusaajista ja kiusatuista: "Kuka tahansa lapsi voi kiusata tai tulla kiusatuksi"

Lastenpsykiatrin mielestä yksi keino pyrkiä ehkäisemään kiusaamista olisi korostaa lasten onnistuneita sosiaalisia tilanteita.

kiusaaminen
Miksi lapsi kiusaa?
Miksi lapsi kiusaa?

Lapsista ei pitäisi puhua kiusaajina ja kiusattuina. Tätä mieltä on lastenpsykiatrian erikoislääkäri ja kolmen lapsen äiti Janna Rantala.

Hänen mielestään olisi kaikkien kannalta parempi puhua esimerkiksi "lapsesta, joka tulee kiusanneeksi" tai "lapsesta, joka käyttäytyy tavalla, joka näyttää kiusaamiselta". Jyrkät jaot kiusaajiin ja kiusattuihin vain provosoivat ja vahvistavat entisestään roolijakoja.

– Kiusaaja on aika määrittelevä rooli samoin kuin kiusattu. Ei ole kummankaan etu, että niistä puhutaan betoniin valettuna asiana, Rantala sanoo.

Hän huomauttaa, että jos puhutaan tavanomaisesta kiusaamisesta, kaikki lapset voivat syyllistyä siihen.

– Kuka tahansa lapsi voi valitettavasti kiusata tai tulla kiusatuksi, Rantala sanoo.

Sisäinen kokemus ratkaisee

Tärkeintä on lapsen tai nuoren sisäinen kokemus tilanteesta.

– Voi olla, että vaikka joku nimittelee minua ja pyrkii kiusaamaan, minä en pahastu siitä. Toisaalta voi olla, että joku omasta mielestään kertoo ihan hauskan vitsin, mutta se loukkaakin minua ja tuntuukin kiusaamiselta, Rantala havainnollistaa.

Rauhallisella mielellä tämä on aikuiselle helppo ymmärtää. Lapset ja nuoret eivät kuitenkaan välttämättä vielä pysty ymmärtämään, mitä toisen ihmisen käyttäytymisen takana piilee.

– He eivät ole välttämättä päässeet vielä sellaiselle asteelle, missä tajuavat, että se mitä minä tarkoitan, ei välttämättä ole toisen mielestä niin. He eivät pysty tavoittamaan toisen ihmisen mieltä, Rantala selittää.

Se on kauheaa. Siinä meinaa oma tunnesäätely ihan pettää.

Janna Rantala

Sitäpaitsi Rantalan mukaan kuka tahansa aikuinenkin voi ison tunnekuohun vallassa hetkellisesti kadottaa tämän kyvyn.

Janna Rantala katsoo hymyillen kameraan.
Lastenpsykiatri Janna Rantalan mukaan myös vanhemman oma tunnesäätely voi pettää, jos omaa lasta kiusataan.Junnu Lusa

Vanhemman vastuu voi olla raskas

Koulu on luonnollisesti vastuussa koulun alueella sattuvista tapahtumista, myös kiusaamisesta. Rantala kuitenkin korostaa vanhempien vastuuta oman lapsensa psyykkisestä hyvinvoinnista.

– Miten oma lapsi on tänään voinut? Millaisissa sosiaalisissa tilanteissa hän on ollut? Miten hän on käyttäytynyt muita kohtaan ja miten häntä kohtaan on käyttäydytty?

Rantala tietää, että tätä vastuuta voi olla raskasta kantaa, varsinkin jos omaa lasta kiusataan.

– Sen kokee niin hirvittäväksi. Se on kauheaa. Siinä meinaa oma tunnesäätely ihan pettää.

Toisaalta myös se, että oma lapsi on kiusannut, voi olla todella järkyttävää vanhemmalle.

– Helposti käy niin, että jos ei kestä tätä lapsen rinnalla, niin lähdetään siihen, että se on koulun vastuu, koska se tapahtui siellä. Halutaan ikään kuin siirtää vastuu jollekin muulle, mutta aina me olemme vastuussa sen oman lapsemme psyykestä, Rantala sanoo.

Yhtä suurella innolla ja pieteetillä pitäisi selvitellä niitä hyvin menneitä sosiaalisia tilanteita.

Janna Rantala

Miten kiusaamisesta päästään eroon?

Kiusaamistapausten selvittely on Rantalan mukaan toki tärkeää, mutta hänen mielestään aina ei pitäisi puhua vain kiusaamisesta. Myös hyvien asioiden ja toisia kunnioittavan vuorovaikutuksen selvittely olisi tärkeää.

– Yhtä suurella innolla ja pieteetillä pitäisi selvitellä niitä hyvin menneitä sosiaalisia tilanteita.

Tämä opettaisi lapsille tervettä vastuunkantoa positiivisissa tilanteissa, jotka eivät ole niin kuormittavia ja hankalia.

– On lapsi sitten kiusannut tai tullut kiusatuksi, niin usein hän on häpeän ja syyllisyyden vallassa. Ja silloin hän ei pysty näkemään sen toimintansa vaikutusta toiseen ihmiseen.

Yksi kiusaamista lisäävistä tekijöistä on Rantalan mukaan liiallinen meteli ja vilske kouluissa. Lasten sietokynnys ylittyy herkemmin levottomassa ympäristössä.

– Jos ajattelee, että on itse sellaisessa ympäristössä, jossa on meteliä ja menoa, niin sitä rupeaa ärtymään. Sitten tule ärtyneenä sanottua jotakin vähän tyhmästi tai ilkeästi. Näin käy lapsillekin tietysti.

Kiusaamisesta ja sen kitkemisestä keskusteltiin tiistaina Ylen A-studiossa. Keskusteluun osallistuivat opetusministeri Li Andersson (vas.), Pihlajamäen ala-asteen rehtori Tomi Ojanen ja lastenpsykiatrian erikoislääkäri Janna Rantala. Juontajana Annika Damström. #yleastudio

Voit osallistua keskusteluun aiheesta Yle Tunnuksella 21.10. klo 23.00 asti.

Lue seuraavaksi