1. yle.fi
  2. Uutiset

Uusi uhka vaanii autoilijaa – 200 kilon karju voi aiheuttaa tuhansien eurojen vahingon

Villisikaonnettomuudet ovat selvässä kasvussa. Eläin on väritykseltään tumma, minkä takia sitä on vaikea syyspimeällä huomata.

Villisikakolari
Ett vildsvin
Villisika on viime vuosikymmenien aikana levinnyt Venäjältä Suomeen.Mostphotos

Autoilijat ovat tottuneet varomaan tielle juoksentelevia hirviä, mutta varuillaan joutuu myös olemaan viime vuosikymmeninä yleistyneen villisian kanssa.

Villisikaonnettomuudet ovatkin hienoisessa kasvussa. Suomen riistakeskuksen mukaan vuonna 2018 sattui 29 villisikaliikenneonnettomuutta, mutta vuonna 2019 niitä oli 33. Tänä vuonna onnettomuuksia on ollut jo 36, vaikka vuotta on vielä reilut kaksi kuukautta jäljellä.

Tietyt alueet

Suomessa elää tuoreimman, Luonnonvarakeskuksen viime helmikuussa (siirryt toiseen palveluun) julkistetun arvion mukaan noin 1 400 villisikaa. Kanta on keskittynyt Kaakkois-Suomeen ja Uudellemaalle, mutta havaintoja niistä jo Pohjanmaalla saakka.

Villisiat ovat myös hakeutuneet myös asutusalueille, kun niitä tavattu Helsingissä ja jopa aivan Lappeenrannan keskustassa.

Villisika
Talvella villisika liikkuu ravinnon perässä. Syksyllä se voi tyhjentää perunapellon.AOP

Villisikakolarit luonnollisesti keskittyvät sinne, missä villisikoja eniten on.

Riistasuunnittelija Jouni Tolvanen Riistakeskuksen Kaakkois-Suomen toimistosta kertoo, että Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueella tapahtuu noin puolet Suomen villisikakolareista.

– Niitä on täällä Kaakkois-Suomessa vuodessa 10–15, kertoo Tolvanen.

Isot korjaukset

Auton törmääminen villisikaan harvoin aiheuttaa autolle peltivaurioita isompaa vahinkoa. Aikuinen villisikakarju voi painaa jopa 200 kg, joten huomaamatta vahinko ei jää.

Liikenneturvan Kaakkois-Suomen yhteyspäällikkö Tarja Korhonen kertoo, että yleensä villisikakolarista ei tule henkilövahinkoja. Autoon saattaa kuitenkin helposti tulla tuhansien eurojen korjauskulut.

villisika
Pentti Myllys kuvasi riistakamerallaan villisian Rautjärvellä. Pentti Myllys

Tarja Korhosen mukaan hirvi pitkäjalkaisena eläimenä voi kolarissa lentää auton etuikkunaan, mutta villisiasta harvoin sellaista vaaraa on.

Samaa mieltä on myös riistasuunnittelija Reima Laaja Suomen riistakeskuksesta.

– Hirveen verrattuna villisika on huomattavasti matalampi, joten se ei onneksi tule auton päälle, kertoo Laaja.

Apu paikalle

Villisika on laumaeläin, joten eläimiä on yleensä liikkeellä useita samaan aikaan. Eläin on väritykseltään tumma ja liikkuu enimmäkseen pimeässä. Siksi sitä on autoilijan vaikea havaita.

Villisiat ovat erityisesti nyt syksyllä liikkeellä, kun ne lähtevät etsimään ravintoa.

– On hieno havainto nähdä villisika luonnossa. Niitä ei tarvitse pelätä, mutta ei niitä kannata lähestyäkään, sanoo riistasuunnittelija Jouni Tolvanen Riistakeskuksen Kaakkois-Suomen toimistosta.

Sen sijaan jos autolla törmää villisikaan, kanttaa olla varovainen. Loukkaantunut villisika saattaa hyökätä ihmisen kimppuun.

– Ensisijaisesti pitää varoittaa muuta liikennettä ja ottaa yhteyttä hätäkeskukseen, mutta samalla pitää olla varovainen, koska loukkaantunut villisika voi olla todella vaarallinen. Se on jopa vaarallisempi kuin karhu, sanoo Tolvanen.

Olennaista on ilmoittaa kolarista aina hätäkeskukseen. Se järjestää paikalle tarvittavat auttajat. Suurriistan virka-apu saapuu huolehtimaan raadosta tai loukkaantuneen villisian jäljestämisestä.

Taudit uhkana

Villisikoja saapuu Suomeen erityisesti Venäjältä, jossa kanta on vahva.

Suomessa villisikojen määrää yritetään pitää kurissa metsästämällä. Eläimet nimittäin tuhoavat viljelysmaita ja vaarantavat liikennettä, mutta vielä suurempi vaara on sikojen mahdollisesti kantamat taudit, kuten esimerkiksi afrikkalainen sikarutto.

Taudin ei haluta leviävän Suomeen, koska sillä voisi olla kohtalokkaat seuraukset Suomen lihateollisuudelle. Sianlihan vienti Suomesta ulkomaille voisi afrikkalaisen sikaruton myötä loppua kokonaan.

– Villisikoja metsästetään vuodessa noin 500 yksilöä. Kannan kasvu on saatu tyrehdytettyä ja jopa kantaa hieman alaspäin, kertoo riistasuunnittelija Jouni Tolvanen.

Villisikoja pellolla Hanhijärvellä.
Lappeenrannan Hanhijärvellä, vain 7 km:n päässä kaupungin keskustassa villisiat vierailivat Kimmo Kossilan pihapiirissä.

Tolvanen uskoo, että lauhat talvet ovat lisänneet villisikojen leviämistä myös Suomeen. Esimerkiksi viime talvena lunta oli vähän, eikä maa ollut kauttaaltaan jäässä. Villisika hankkii ruokaansa tonkimalla kärsällään maata.

Vaikka villisikaonnettomuudet ovat lisääntymässä, on esimerkiksi hirvi- ja kaurisonnettomuuksia kuitenkin vielä reilusti enemmän. Kaakkois-Suomessa hirvikolareita tapahtuu vuodessa 120–130 ja koko maassa vuodessa noin 2 000.

Lue seuraavaksi: Ensimmäinen Suomessa pannoitettu villisika paineli heti Venäjälle – vaarallinen sikarutto voisi tuhota Suomen sikatalouden

Lue seuraavaksi