1. yle.fi
  2. Uutiset

Britanniassa on ilmastolaki, jonka avulla on ajettu muun muassa kivihiiltä alas – tehdäänkö Suomeen samanlainen nyt, kun lakia uudistetaan?

Asiantuntijaryhmä ehdottaa, että Suomen ilmastolakiin laadittaisiin päästöbudjetit Britannian, Ranskan ja Saksan tavoin.

ilmasto
Kuvassa on maisema Nottinghamshiresta.
Britanniassa ilmastopäästöjä on vähennetty muun muassa ilmastolakiin kirjattujen hiilibudjettien avulla. Ratcliffe-on-Soarin voimalaitos Britanniassa kuvattiin viime kesänä.Tony Mills / AOP

Videolla pieni tyttö piirtää hiekkaan (siirryt toiseen palveluun) meren rannalla. Tuuli tuivertaa hiuksia, kun lapsen ääni sanoo englanniksi:

– Miten voi olla, että minä ymmärrän miten vaarallinen ilmastonmuutos on, mutta poliitikot, joiden pitäisi kantaa vastuuta, eivät ymmärrä sitä?

Puhe muistuttaa viime vuosien ilmastoaktivismia, jota ovat tähdittäneet nuoret, ruotsalainen Greta Thunberg etunenässä.

Youtube-video on kuitenkin kymmenen vuotta vanha. Se oli osa ilmastolakikampanjaa Britanniassa.

Laki tuli Britanniassa voimaan vuonna 2008, ja sitä pidettiin pitkään maailman kunnianhimoisimpana ilmastolakina.

Laki on uraauurtava ennen kaikkea sen sisältämien hiilibudjettien vuoksi. Budjetit määräävät, kuinka paljon kasvihuonekaasupäästöjä saa syntyä tietyn ajan kuluessa.

Viiden vuoden päästöbudjetit lasketaan megatonneissa ja ne ovat sitovia, vaikka alituksia tai ylityksiä voikin siirtää aina seuraavalle jaksolle.

Lain avulla Britanniassa on ajettu alas muun muassa kivihiilen käyttöä.

Sittemmin hiilibudjetit on sisällytetty ilmastolakiin esimerkiksi Ranskassa. Tuorein esimerkki löytyy Saksasta, jossa laki uusittiin viime vuonna.

Suomessakin uudistetaan ilmastolakia, mutta hiilibudjetit näyttävät epätodennäköisiltä

Ilmastolakia uudistetaan Suomessakin parhaillaan. Lain vahvistaminen on kirjattu hallitusohjelmaan.

Monitieteellinen työryhmä esitti keskiviikkona, että päästöbudjetit olisi hyvä sisällyttää mukaan uuteen lakiin täälläkin. Ryhmältä on tilattu selvitys lain uudistamisen tueksi.

– Hiilineutraalisuustavoitteeseen on vain viisitoista vuotta aikaa. Tässä ajassa pitäisi tapahtua niin paljon päästövähennyksiä, että päästöbudjetit olisivat hyvä keino varmistaa tavoitteen saavuttaminen, tutkija ja professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

Ryhmässä mukana olleen Seppälän mukaan pelkät pitkän aikavälin päästövähennystavoitteet eivät riitä, vaikka lakiin toki kirjataankin myös hallituksen uusi hiilineutraalisuustavoite vuodelle 2035. Sen lisäksi kirjataan välitavoitteita ainakin vuosille 2020 ja 2040.

Seppälän mukaan Suomen esikuvaksi sopisi Britannian sijaan vaikkapa Saksa, jossa päästöbudjetti lasketaan vain yhdelle vuodelle kerrallaan. Budjetin koko on Saksassa myös kirjattu suoraan lakiin, kun esimerkiksi Britanniassa siitä päätetään erikseen.

– Henkilökohtainen näkemykseni on, että päästöbudjetteja voisi Suomessa laatia esimerkiksi kolmen vuoden sykleissä.

Myös Britannia päivitti ilmastolakiaan viime vuonna ja nosti päästövähennystavoitteen muun muassa Pariisin ilmastosopimuksen vaatimalle tasolle: hiilineutraalius tulee saavuttaa vuoteen 2050 mennessä. Aiemmin laissa oli vaatimus vähentää päästöjä vain 80 prosenttia.

Seppälän mukaan brittilaista löytyvät kuitenkin yhä vanhan päästövähennystavoitteen mukaan tehdyt budjetit – niiden kiristäminen on siis edessä.

Suomen nykyinen ilmastolaki taas on täysin ajassa ennen Pariisin sopimusta. Laki tuli voimaan syksyllä 2015.

Päästövähennystavoitteen nostamisen lisäksi uuteen lakiin tehdään liuta muitakin muutoksia. Siihen muun muassa sisällytetään päästökauppasektorin eli esimerkiksi energiateollisuuden ja maankäytön eli hiilinielujen päästöt.

Tähän saakka kansallinen ilmastolaki on säännellyt vain taakanjakosektoria eli liikenteen ja maatalouden päästöjä.

Ilmastolakia varten tilatun selvityksen (siirryt toiseen palveluun)alustavista tuloksista huolimatta virkamiestyöryhmä on sen valmistelussa jo loppusuoralla.

Laki on tulossa eduskuntaan jo ensi vuoden aikana.

Ryhmää vetävä ylijohtaja Leena Ylä-Mononen ympäristöministeriöstä arvioi, että hiilibudjettien työstäminen lakitekstiin on tässä vaiheessa haastavaa.

– Se on ihan uusi väline. Olisi vaatinut enemmän aikaa,hän sanoo.

Poliittinen keskustelu lain yksityiskohdista on vielä käymättä, mutta Mononen sanoo, että budjetteja voidaan mahdollisesti sisällyttää lakiin myöhemminkin. Tärkeämpää on saada laki voimaan aikataulussa, hän sanoo.

Myös kansainvälisen ympäristöoikeuden professori Kati Kulovesi Itä-Suomen yliopistosta pitää uuden lain maaliin saattamista käänteentekevänä.

– Laki sitoo sen jälkeen kaikkia tulevia hallituksia. Jos nämä kirjaukset ovat vain hallitusohjelmissa, ilmastotoimet ovat sen varassa, että ottaako tuleva hallitus niitä omalla agendalleen, hän sanoo.

Laki on ennenkaikkea ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmä. Kuloveden mukaan se tekee politiikasta ennustettavaa ja läpinäkyvää.

– Ennustettavuutta kaipaavat erityisesti energiateollisuus ja elinkeinoelämä, kun ne suunnittelevat investointejaan.

Jyri Seppälä, johtaja, Kulutuksen ja tuotannon keskus, Suomen Ympäristökeskus (SYKE)
Tutkija ja professori Jyri Seppälä edustaa Ympäristökeskusta Uudet ilmastosääntelyn keinot ja ilmastolain vahvistaminen -hankkeessa.Rami Moilanen / Yle

Juttua korjattu 22.10. klo 13. Jutussa väitettiin virheellisesti, että Britannian ilmastolaissa olisi yhä päästövähennystavoite ajalta ennen Pariisin ilmastosopimusta. Maa kuitenkin päivitti lakiaan viime vuonna ja nosti vuoden 2050 tavoitettaan Pariisin linjausten mukaiseksi.

Lue lisää:

Pitääkö hallitus kiinni kovista ilmastotavoitteistaan koronakriisin keskellä? Ministeri: “Ilmastonmuutos ei ole kadonnut eikä peruutettu”

Eduskunta hyväksyi ilmastolain – uusia velvoitteita vain hallinnolle

Lue seuraavaksi