1. yle.fi
  2. Uutiset

Yhdistykset taistelevat pienenevien jäsenmäärien ja taloushuolien kanssa – osalla toiminta jo jäissä, kaikkien tulevaisuus täynnä haasteita

Toiminta ja tapahtumat ovat monella yhdistyksellä tauolla tai puoliteholla, ja rahanhankinta aiheuttaa päänvaivaa.

järjestötoiminta
Satakunnan allergia- ja astmayhdistyksen puheenjohtaja Eija Vaajakari Porin toimitiloissa.
Satakunnan allergia- ja astmayhdistyksen Eija Vaajakarin mielestä on surullista, että yhdistystoiminta vähenee koko ajan.Kasper Heimolehto / Yle

Kuluva poikkeusvuosi on laittanut suuret ja pienet yhdistykset koville.

Ylen tekemän kyselyn perusteella monien lounaissuomalaisten yhdistysten toiminta on ollut miltei kokonaan jäissä eikä loppuvuosi tuo helpotusta asiaan. Tämä on vaikuttanut myös joidenkin yhdistysten jäsenmääriin.

– Jäsenten määrä on pikkuhiljaa pudonnut ja uusien hankkiminen on haasteellista. Jäsenmaksuja jätetään maksamatta ja enemmän ihmisiä lähtee pois kuin tulee, kertoo Satakunnan allergia- ja astmayhdistyksen puheenjohtaja Eija Vaajakari.

Yhdistyksen jäsenmäärä on pudonnut miltei 15 prosenttia vuoden 2019 lopusta. Syyt eivät ole tiedossa.

– Monet ihmiset kuuluvat useaan yhdistykseen, jolloin tällaisena aikana täytyy jostakin karsia. Nuorempia ihmisiä pitäisi saada mukaan, mutta tuntuu ettei heitä kiinnosta yhdistystoiminta enää kuten aiemmin, Vaajakari huokaisee.

Eniten jäsenkato vaikuttaa osuneen sosiaali- ja terveysalan järjestöihin, kuten Satakunnan selkäyhdistykseen.

– Meillä jäsenmäärä on pudonnut muutamilla kymmenillä vuoden takaisesta. Jäsenmaksuilla on merkitystä, koska niillä rahoitetaan toimintaa ja saadaan tekemistä järjestettyä, sanoo puheenjohtaja Kaija-Liisa Lohivuo.

Jarmo Helttula katsoo kameraan
Koronan myötä tyhjästä ei haluta maksaa jäsenmaksua, kertoo Jarmo Helttula.Paula Collin / Yle

– Yhdistykset eivät ole voineet pyörittää toimintaansa eikä tyhjästä haluta maksaa. Tämä on valitettavaa ja koskee varmasti kaikkia yhdistyksiä. Sitä tuskin saadaan selville, johtuuko tämä kaikki koronasta vai jostain muusta, huomauttaa puheenjohtaja Jarmo Helttula Varsinais-Suomen kansallisesta senioripiiristä.

"Tänä vuonna on jo leikattu kaikki voitava"

Kaikissa yhdistyksissä ei kuitenkaan olla huolissaan jäsenmääristä. Ennemminkin mieltä painavat muut yhdistysasiat.

Harjavallan Palvelus- ja Seurakoiraharrastajille koituu isot kulut harjoittelukentän ylläpidosta, vaikka sitä ei käytettäisikään.

– Se on ollut murheenkryyni tänä vuonna. Miten saadaan tasoitettua kentän kuluja, kun ei ole tullut tuloja tapahtumista ja koulutuksista, miettii puheenjohtaja Maija Pettuja.

Tapahtumia ja toimintaa on ollut huomattavasti normaalia vähemmän. Niistä saatavat tulot ovat paljolti kannatelleet seurojen ja yhdistysten taloutta.

Korona-ajasta johtuvaa lovea on pyritty täydentämään kuluja karsimalla sekä niillä muutamilla pienillä toiminnoilla, joiden järjestäminen on ollut mahdollista.

– Meillä meni keväällä koronan takia kaikki, mitä oli suunniteltu ja hengissä pysyminen näyttää epävarmalta. Tänä vuonna on jo leikattu kaikki voitava. Jos ensi vuonna pitää vielä keksiä jotakin karsittavaa, niin vaikeaksi menee, Pettuja täydentää.

Rauman Meripelastusyhdistyksen varapuheenjohtaja Markus Viitanen puolestaan arvioi, että yritysten antama tuki yhdistyksille tulee ensi vuonna olemaan tavallista tiukemmassa.

Etätapahtumiin vaikea saada osallistujia

Opiskelijajärjestöpuolella pulaa ei ole ollut tapahtumiin osallistujista vaan tungosta olisi enemmän kuin on tilaa.

Turun kauppatieteiden ylioppilaat joutuivat perumaan tai siirtämään monia perinteisiä tapahtumia ensin keväältä syksylle, ja sitten taas ensi keväälle.

– Lisäksi olemme miettineet uusia konsepteja tapahtumille, jotta ne voidaan järjestää turvallisemmin. Keväällä järjestettyihin etätapahtumiin oli kuitenkin vaikea saada ihmisiä mukaan, sanoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Aliisa Mäkinen.

Mäkinen korostaa tapahtumien tärkeyttä tulonlähteenä opiskelijajärjestöille ja -yhdistyksille. Takaraivossa painaa huoli taloudesta ja opiskelijoiden jaksamisesta.

Monet opiskelijat kokevat olonsa hyvin yksinäiseksi kotoa etänä opiskellessa.

– Miten voimme tarjota opiskelijoille ikimuistoiset opiskeluvuodet ja ajaa heidän etuaan, kun puhutaan etäopiskelusta? Toimintamme pohjautuu vapaa-ajan toiminnan järjestämiseen ja haluamme luoda yhteisön, joka tulee olemaan haaste tilanteen pitkittyessä, Mäkinen jatkaa.

Sitoutuneet jäsenet pysyvät

Kaikissa yhdistyksissä poikkeusvuosi ei ole ollut aivan yhtä raadollinen. Monien jäsenmäärä on pysynyt vakiona tai jopa kasvanut.

Esimerkiksi Maskun Tempon toiminta oli tauolla keväällä, mutta liikuntarientoja voitiin jälleen käynnistää tilanteen hieman parannuttua.

– Pääsimme aloittamaan kaikki ryhmät syksyllä ja jäimme odottamaan, miten käy. Meillä kävi yllättävä käänne: jännitimme, mahtaako harrastajia tulla ja onneksi sekä vanhoja että uusia liikkujia tuli runsaasti, puheenjohtaja Tanja Hakamäki iloitsee.

Liikuntaseuran jäsenmäärä on jopa hieman kasvanut tämän vuoden aikana.

Yhdistysesitteitä etualalla, nainen selaa esitettä taustalla.
Poikkeusvuosi laittoi isot tapahtumat katkolle. Toimintaa on keskitetty ulkoilmaan entistä enemmän.Kasper Heimolehto / Yle

– Vaikka monet seurat aloittivat kauden jo kesäkuussa, me pidimme tiukkaa linjaa aloituksesta ja odotimme elokuuhun. Minulla on vahva usko, että tapahtuipa mitä tahansa niin yhdessä tästä selvitään, Hakamäki jatkaa.

Etua on ollut myös pienestä, mutta sitoutuneesta jäsenistöstä toiminnan ollessa katkolla – kuten Merikarvian uusmartoilla.

– Olemme kokoontuneet kerran ulkosalla sitten maaliskuun ja siellä oli sama väkimäärä kuin ennenkin. Jäseniä on vajaa 60, nyt määrä ei ole vain kasvanut kuten yleensä. Uskon, että martta-henki on vahva näissä mukana olevissa ihmisissä, puheenjohtaja Helena Tähkänen huomauttaa.

Jotkut ovat pystyneet pitämään aktiivitoiminnan käynnissä pienillä muutoksilla ryhmäkokoihin ja turvaväleihin.

Turun sotilaskotiyhdistyksen puheenjohtaja Anne Pihlaja huomauttaa, että jäsenmaksujen maksajia merkittävämpää yhdistykselle on aktiivisesti toimintaan osallistuva jäsenistö.

Haastavat vuodet edessä

Valtakunnallisella tasolla vaikutusten ei uskota olevan välittömiä vaan ne tulevat korostumaan tulevaisuudessa.

Mannerheimin lastensuojeluliiton järjestöpäällikkö Arja-Liisa Mauno kertoo, että paikallisyhdistysten mahdollista alenemaa tasoitettiin Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen kassasta.

Näin helpotettiin yhdistysten suurinta ahdinkoa ensi vuodelle, mutta kyseessä on vain vuoden helpotus.

– Monilla järjestöillä tulee olemaan lähivuosina haasteita, ja koronan heijastumat ovat yhteiskunnallisessa mielessä moninaiset. Paikallisyhdistysten näkökulmasta en usko vaikutusten olevan niin suuria. Monet niistä toimivat muutaman tuhannen euron budjeteilla ja keskeiset varainhankinnan väylät ovat kuntien avustukset sekä omat tilaisuudet.

Kansallisen senioriliiton toiminnanjohtaja Matti Niiranen kantaa Maunon huolen lähitulevaisuuden haasteista. Hän nostaa esiin Veikkauksen tulojen pienentymisen, jolla on suora vaikutus Opetusministeriön sekä Sosiaali- ja terveysministeriön alaisiin järjestöihin.

– Se on uhkakuva kaikille järjestöille ja vapaaehtoistoiminnalle. Veikkaustulojen vähenemiseen on vaikuttanut se, että valtiovalta on kiinnittänyt huomiota rahapelien aiheuttamiin haittoihin, esimerkiksi vähentämällä automaattien määrää.

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella keskiviikkoon 28.10. kello 23.00 asti.

Lue lisää:

Yhdistysten varainkeruukampanjat ovat tuottaneet tulosta Lounais-Hämeessä

Lue seuraavaksi