1. yle.fi
  2. Uutiset

Kun korona iski, normaali sairaudenhoito mullistui: Pari miljoonaa hoitokäyntiä jäi väliin – Nyt kasassa on jo miljardin hoitovelka ja ennätysjonot

Pandemia haittaa muiden sairauksien hoitoa. Hoitovelka jäytää kansanterveyttä, taloutta ja lisää syrjääntymistä.

terveydenhoito
Saturaatiomittari sormessa ja kanyyli käsivarressa iäkkäällä potilaalla.
Valtava hoitovelka tarkoittaa, että joudumme miettimään, minkä sairauksien hoitoon ja kuinka paljon laitamme resursseja.Petteri Bülow / Yle

Korona on jättänyt terveydenhuoltoon järisyttäviä jälkiä: Erikoissairaanhoidon jonot ovat ennätyspitkät. Huoli ihmisten terveyserojen lisääntymisestä on todellinen. Koronan vaatima huomio on jättänyt muut sairaudet vähemmälle huomiolle. On syntynyt valtava hoitovelka.

Hoitovelasta voidaan puhua, kun ihmisen sairautta ei tutkita tai diagnosoida, tai kun sairauden hoito tai seuranta viivästyy– tai jää tekemättä.

Hoitovelka näkyy pitkään ihmisten terveydessä ja kansantaloudessa.

Koronakriisi piti potilaat poissa hoidosta

Koronakriisi vähensi maalis-elokuussa lääkäri- ja hoitajakäyntejä peräti neljänneksellä terveyskeskuksissa. Arviolta ainakin pari miljoonaa vastaanottokäyntiä jäi tekemättä. Osa käynneistä muuttui etävastaanotoiksi, mutta niiden määrä ei läheskään korvannut peruuntuneita vastaanottokäyntejä.

Vastaanottokäyntien lisäksi myös suun terveydenhuolto väheni, samoin äitiys- ja lastenneuvolakäynnit, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto ja fysioterapiakäynnit.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Laskevat käyrät selittyvät sillä, että toisaalta ihmiset jättivät menemättä vastaanotoille ja toisaalta palveluja sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa peruttiin, koska varauduttiin COVID-19-potilaiden hoitamiseen.

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) lääkintöneuvos Katri Makkonen sanoo, että perusterveydenhuollon hoitovelalla on pitkät jäljet.

– Jos pitkäaikaissairaus, kuten esimerkiksi diabetes ja verenpainetauti, on huonolla seurannalla, niin pitkällä aikavälillä se voi näkyä jopa elinajan lyhenemisenä. Erityisesti, jos koronatilanteessa myös potilaan liikkuminen on vähäisempää ja hänen ravinnossaan on puutteita.

Aivan erityisesti tämä voi näkyä yli 70-vuotiaiden kohdalla. Heidän kävijä- ja käyntimääränsä terveyskeskuksissa vähenivät selvästi koronakriisin seurauksena. Osa potilaista puuttuu edelleen.

– Erityisen huolissani olen piiloon jääneistä sairauksista. Esimerkiksi diabetes tai verenpainetauti ei välttämättä anna merkkejä itsestään. Sellaisten sairauksien kohdalla, joissa potilas tuntee itsensä selvemmin kipeäksi, hän hakeutuu tietysti herkemmin hoitoon, Makkonen sanoo.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Katri Makkonen on huolissaan myös lasten ja nuorten mielenterveydestä. Apua pitäisi olla saatavilla matalalla kynnyksellä, mutta pitäisi olla myös paikkoja, joissa ongelmat huomataan.

– Siksikin koulunkäynti on tärkeää, samoin lääkäri-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon vastaanotot. Ongelmat pitää huomata mahdollisimman varhain ja saada helposti apua, lääkintöneuvos Katri Makkonen sanoo.

Erikoissairaanhoidon jonot ovat ennätyspitkiä – nyt niitä puretaan vauhdilla

Elokuun lopussa noin 137 000 potilasta (siirryt toiseen palveluun)odotti hoitoonpääsyä sairaanhoitopiirien sairaaloihin. Heistä vajaat 18 000 oli odottanut yli puoli vuotta kiireettömään erikoissairaanhoitoon.

Muutos aiempaan on valtava. Kymmenen viime vuoden aikana pitkään hoitoa odottaneita on ollut elokuun lopussa keskimäärin pari tuhatta. Nyt heitä oli 2019 elokuuhun verrattuna lähes 15 000 enemmän.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Hyvä uutinen on se, että esimerkiksi kaikissa yliopistosairaanhoitopiireissä on syys-lokakuun aikana yli puoli vuotta odottaneiden määrää pystytty pienentämään.

Tällainen tilanne on nyt viidessä ylipistosairanhoitopiirissä:

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) hallintoylilääkärin Teppo Heikkilän mukaan syyskuun aikana yli puoli vuotta odottaneiden jonoa saatiin HUSissa lyhennettyä lähes 600 potilaalla. Elokuun lopussa heitä oli vajaat 7000.

– Jonojen normaalitilanteeseen saamista ei voitane silti odottaa kuin aikaisintaan vuoden 2021 loppupuolella, Heikkilä sanoo.

Koska hoidon tarve on suunnilleen vakio, hoitojonon kurissa pitäminen perustuu siihen, että leikkauksia tehdään koko ajan.

Emeritusprofessori Olli-Pekka Ryynänen

Yli tuhannen pitkään hoitoa odottaneen potilaan jonoja oli kahdessa yliopistosairaanhoitopiirissä: Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Pirkanmaalla puoli vuotta odottaneiden määrä on vähentynyt noin 500 henkilöllä syys-lokakuun aikana.

– Tilanne tullee pääosin normalisoitumaan vuoden vaihteeseen mennessä, johtajaylilääkäri Juhani Sand kertoo.

Pohjois-Pohjanmaan yliopistosairaanhoitopiirissä jono on lyhentynyt vajaalla parilla sadalla.

– Purkaminen kestää arviolta vuoteen 2022 saakka, johtajaylilääkäri Juha Korpelainen arvioi.

Pohjois-Savon yliopistosairaanhoitopiirissä puoli vuotta odottaneita oli vajaat tuhat potilasta. Nyt potilaita on 200-300 vähemmän arvioi Heikki Miettinen, Kuopion yliopistollisen sairaalan sairaalanjohtaja.

– Arvaukseni on, että jonojen purkamiseen menee noin vuosi.

Varsinais-Suomessa tilanne oli elokuussa parempi verrattuna muihin yliopistosairaanhoitopiireihin. Yli puoli vuotta hoitoa jonottaneita oli reilut 700. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Mikko Pietilän mukaan jono on nyt lyhentynyt parilla sadalla.

– Useimmilla erikoisaloilla jono päästään purkamaan tämän vuoden aikana. On hyvä kuitenkin muistaa, että jonot ovat hyvin erikoisalakohtaisia, jollakin erikoisalalla jonoa ei ole juuri ollenkaan, Pietilä kertoo.

Hoitovelan purkamisessa ei ole vain kyse rahasta, kyse on myös osaajien määrästä.

Emeritusprofessori Olli-Pekka Ryynänen

Kaikista yliopistosairaanhoitopiireistä muistutetaan, että tilanne voi myös kehittyä huonoon suuntaan ja jonot pidentyä, jos epidemian pahentuminen ajaa uusiin supistuksiin.

Mikko Pietilä muistuttaa myös siitä, että jonotilanne voi sairaaloissa myös merkittävästi pahentua, jos keväällä esiin nousseet uhat COVID-19-potilaiden määrän voimakkaasta kasvusta toteutuisivat.

– Kaikissa sairaaloissa on jouduttu sairaalan sisäisiä resursseja siirtämään testaukseen. Tämä on pois normaalista tekemisestä. Jos COVID-19-potilaita tulee paljon, terveydenhuoltojärjestelmä tulee olemaan kovilla ja jonot sairaaloissa kyllä kasvavat.

Eniten jonoa oli elokuun lopussa kaihileikkauksiin. Yli puoli vuotta odottaneita oli noin 2500. Sitten tulevat nivus-, napa- ja arpityräleikkaukset, polven tai lonkan tekonivelleikkaukset, suonikohjujen hoito ja hampaiden poistoleikkaukset.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Hoitovelan purkamiseen tarvitaan rahaa

Hoitovelan määrää tai kustannuksia ei tällä hetkellä tiedä kukaan. Sosiaali- ja terveysministeriössä arvioitiin elokuussa, että perusterveydenhuollon hoitovelka olisi noin 200-250 miljoonaa euroa, erikoissairaanhoidon noin 350-400 miljoonaa euroa.

Nyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on laskenut, mitä erikoissairaanhoidon hoitovelka voisi olla. Yliopistosairaaloiden ja keskussairaaloiden hoitoilmoitustietoihin pohjautuen on verrattu, paljonko hoitoa on annettu tänä vuonna, ja mitä sairaaloissa tehtiin vuosina 2018 ja 2019.

– Näin laskien erikoissairaanhoidon hoitovelan määrä on noin 900 miljoonaa euroa vuoden alusta syyskuun loppuun, tutkimuspäällikkö Mikko Peltola sanoo.

STM:n hallitusneuvos Katri Makkonen pohtii, että tällaiset rahamäärät tarkoittavat sitä, että priorisointikeskustelua täytyy jatkaa.

– Joudumme jatkossa varmaankin tarkemmin miettimään, minkä sairauksien hoitoon ja kuinka paljon laitamme resursseja, Makkonen sanoo.

Hoitovelan purku kestää pitkään

Hoitovelkaa ei ole helppoa kuroa kiinni. Sitä voi hankaloittaa moni asia.

Yleislääketieteen emeritusprofessori Olli-Pekka Ryynänen sanoo, että esimerkiksi kaihileikkausta tai hammashoitoa ei voi korvata millään muulla kuin sillä, että niitä tehdään.

– Koska hoidon tarve on suunnilleen vakio, hoitojonon kurissa pitäminen perustuu siihen, että leikkauksia tehdään koko ajan. Hammasterveys heijastuu moneen muuhun asiaan, siksi jonot siellä ovat hyvin haitallisia.

Ryynänen viittaa siihen, että hoitamattomat hampaat voivat olla esimerkiksi tekonivelleikkauksen este.

Hoitovelka tekee tarpeelliseksi arvioida, ovatko jotkut toimenpiteet sellaisia, ettei niissä hoitovelkaa tarvitsekaan kuroa umpeen – todennäköisesti tällaisiakin toimenpiteitä on.

Emeritusprofessori Olli-Pekka Ryynänen

Hoitovelan purkamisessa ei ole vain kyse rahasta, vaan siitä kuka työn tekee. Lisärahasta on apua vain siinä tapauksessa, jos on mahdollista teettää lisätöitä omassa sairaalassa tai ostaa palvelua yksityissairaalasta tai toisesta sairaanhoitopiiristä.

– Raha ei siis yksin auta, kyse on myös osaajien määrästä. Se ei pienellä aikavälillä myös muutu mihinkään, Ryynänen sanoo.

Hoitovelka on nostanut esiin kysymyksen myös ylihoidosta. Hoitovelka tekee erityisen tarpeelliseksi arvioida sitä, ovatko jotkut toimenpiteet sellaisia, ettei niissä hoitovelkaa tarvitsekaan kuroa umpeen.

– Todennäköisesti tällaisiakin toimenpiteitä on. Hoidamme sekä liikaa, että liian vähän. Tarpeellinen hoito pitäisi saada kurottua umpeen ja sitten pitäisi pystyä arvioimaan, mitä olemme mahdollisesti hoitaneet liikaa, Ryynänen sanoo.

Jos koronavirus on seurassamme useita vuosia, nykyisiä toimintatapojamme pitää muuttaa. Tärkeysjärjestystä terveydenhuollossa on mietittävä uudestaan.

Emeritusprofessori Olli-Pekka Ryynänen

Hän muistuttaa myös siitä, että emme tiedä, kuinka koronan kanssa käy. Voi olla, että sen kanssa on elettävä useita vuosia siksi, että rokote ei päästäkään meitä pälkähästä niin, että kaikki olisivat turvassa.

Näin voi käydä, jos rokote suojaa vain lyhyen aikaa, esimerkiksi alle vuoden, tai jos immuniteetin saavuttamiseksi pitää rokottaa monta kertaa. Rokote voi myös tulla kalliiksi, jos tarvitaan useita piikkejä tai tiheästi toistettuja rokotekertoja.

– Jos koronavirus on seurassamme useita vuosia tai jossain muodossa jopa pysyvästi, se tarkoittaa, että nykyisiä toimintatapojamme pitää muuttaa. Tärkeysjärjestystä terveydenhuollossa on mietittävä uudestaan. Se voi myös tarkoittaa suostumista useampiin koronakuolemiin kuin nyt, Ryynänen sanoo.

Hoitovelka kärjistää terveyseroja. Professori Ryynänen sanoo, että koulutetummat ja varakkaammat pystyvät käyttämään työterveyshuoltoa, yksityisiä palveluja ja hyödyntämään myös julkisia palveluja paremmin. He etsivät oikeat numerot ja tietävät, mihin pitää mennä. Myös digitaalisten palvelujen käyttö voi olla helpompaa. Erot näkyvät hoitoprosessin kaikissa vaiheissa. Hoitovelka voi voimistaa kehitystä.

– Yleensä kun tilanne huononee, niin koulutetut ja varakkaat pärjäävät aina jollakin tavalla, mutta se joka on alunperin huonokuntoinen, syrjäytynyt tai muuten vaikeuksissa, on suurimmassa vaarassa. Erojen kasvattamiseen meillä ei ole varaa, professori Ryynänen muistuttaa.

Voit keskustella aiheesta 28.10. kello 23:een saakka.

Lue myös:

Korona ahdistaa suomalaisia valtavasti – Psykiatri: Koronan suurin terveysvaikutus tulee siitä, miten reagoimme epidemiaan

Lue seuraavaksi