1. yle.fi
  2. Uutiset

Tutkimus: Aivot viritetty huippuunsa 35-vuotiaana – suorituskykyä tutkittiin analysoimalla shakkimestareiden pelejä 125 vuoden ajalta

Paras kognitiivinen terä alkaa tylsyä yleensä viimeistään 45 vuoden iässä.

kognitio
Magnus Carlsen gnuggar geniknölarna i VM-finalen i schack i New York 2016.
Shakki vaatii paljon aivoilta, joten se on hyvä oppimisen, muistin ja älykkyyden tutkimiseen. Kuvassa maailmanmestari Magnus Carlsen käyttää aivojaan.EPA/JUSTIN LANE

125 vuodessa ehditään pelaamaan iso liuta shakkipelejä. Nyt kansainvälinen tutkijatrio on käynyt läpi yli 24 000 peliä siirto siirrolta.

Analyysin tuloksena on syntynyt johtopäätös siitä, että ihmisaivot saavuttavat kognitiivisen huippunsa noin 35-vuotiaana.

Kognitiivisella toiminnalla tarkoitetaan tietojenkäsittelyprosesseja aivoissa. Esimerkiksi muistaminen, oppiminen, tarkkaavaisuus, luovuus ja ongelmanratkaisukyky ovat aivojen prosesseja, joita shakkipelissä menestyminen vaatii.

Tutkimuksessa mestareiden pelejä analysoitiin vertaamalla (siirryt toiseen palveluun) jokaista yksittäistä siirtoa tietokoneen parhaaseen siirtoon.

Sinänsä ihmisten ja tietokoneiden vertaaminen shakissa on ongelmallista, sillä tietokoneille selvät asemat voivat olla ihmisille hankalia hahmottaa. Ihmiset voivat myös ottaa useammin tarkoituksellisia riskejä, mutta tietokoneanalyysi kertoo kuitenkin pelin tarkkuudesta.

Tutkimuksen mukaan shakkitaidot kehittyvät erityisen nopeasti alle 20-vuotiaana. Sen jälkeen mestareiden kehitys hidastuu.

Två män spelar schack på Harvards Square i Cambridge, Massachusetts.
Terävin suorituskyky shakissa tylsyy 45-vuotiaasta eteenpäin. Kuvan miehet pelaavat shakkia Harvard Squarella Cambridgessa.EPA/CJ GUNTHER

Monet pystyvät ylläpitämään taitojaan vielä noin 10 vuotta sen jälkeen, kun huippu on saavutettu, mutta taidot alkavat ruostua 45 vuoden iässä.

Maailman tämänhetkinen top 20 -lista tukee tutkimuksen tuloksia. Kärkipelaajat ovat keskimäärin noin 30-vuotiaita. Ainut yli 50-vuotias maailman kirkkaimmalla huipulla on aiempi maailmanmestari, intialainen Viswanathan Anand.

Vuodesta 2013 asti yhtäjaksoisesti maailmanmestarina keikkunut Norjan Magnus Carlsen täyttää 30 vuotta marraskuussa.

Carlsenin nykyisestä tasosta kertoo se, että maailmanmestari saavutti 125 pelin tappiottoman putken klassisessa shakissa, eli pitkällä aikaformaatilla. Putki katkesi vasta tämän vuoden lokakuussa (siirryt toiseen palveluun).

Tutkimus julkaistiin (siirryt toiseen palveluun)Proceedings of The National Academy of Sciences -aikakauskirjassa maanantaina.

Onko peli pysynyt muuttumattomana vuosisatoja?

Peliksi tutkimukseen valikoitui shakki paitsi sen takia, että se vaatii paljon soveltamista aivoilta, mutta myös siksi, että muun yhteiskunnan ottaessa teknologisia harppauksia, ovat pelin säännöt pysyneet ennallaan.

Shakki on kuitenkin muuttunut vuosien saatossa. Vielä 1900-luvun alussa kehitys oli suhteellisen hidasta, sillä asemien ja avausten analysointi tehtiin ihmisvoimin.

Vuonna 1997 ihminen joutui ensimmäistä kertaa katsomaan, kun tietokone korottautui sotilaasta kuningattareksi. Hallitseva maailmanmestari Garry Kasparov hävisi IBM:n Deep Blue -supertietokoneelle (siirryt toiseen palveluun).

Shakkimoottoreiden voittokulku ei ole sittemmin laantunut. Koneoppivat neuroverkot, kuten AlphaZero (siirryt toiseen palveluun) ottivat itsenäisesti hetkessä haltuun shakkiteorian, jonka kehittäminen on vienyt ihmiseltä vuosisatoja. Ja veivät sitä valtavan harppauksen eteenpäin.

Vaikkei ihminen voi pelata tarkasti kuin kone, ovat algoritmit opettaneet myös ihmisille uusia ideoita. Siksi pitää ottaa huomioon se, ettei shakkikaan ole pysynyt täysin samana.

Tutkimuksessa huomattiinkin, että pelin taso kohosi erittäin nopeasti 1990-luvulla, kun tietokoneet alkoivat opettaa ihmistä.

Yksi maailman tutkituimmista peleistä

Shakki on pitkään ollut hedelmällinen tutkimuskohde tieteelle. Shakissa erityisen taitavia ihmisiä pidetään usein poikkeuksellisen älykkäinä, mutta voiko maailman huipun saavuttaa myös hiellä, verellä ja kyyneleillä, siis ankaralla harjoittelulla?

Vuonna 2019 tehdyssä tutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun) tultiin siihen tulokseen, että kongnitiiviset valmiudet ja harjoittelu ovat molemmat tärkeitä, jos mielii shakkiammattilaiseksi.

Garry Kasparov möter Deep Blue-datorn.
Näissä tunnelmissa shakkivaltius vaihtui ihmiseltä tietokoneelle vuonna 1997.Copyright Rex Features Ltd 2012/All Over Press

Älykkyyden huomattiin tehostavan harjoittelua. Muisti ja hahmotuskyky ovat tärkeimpiä shakkiammattilaisen ominaisuuksia. Jos pelaajalla on poikkeuksellisen hyvät kognitiiviset valmiudet, saa hän myös harjoittelusta enemmän irti.

Älykkyyden merkityksen huomasivat myös Michiganin yliopiston tutkijat vuonna 2016. (siirryt toiseen palveluun)

On kuitenkin huomioitava, että ankaralla harjoittelullakin pääsee shakissa pitkälle. Tutkimukset älykkyydestä tehdään usein mestaritason pelaajilla, joilla vaatimukset pelissä menestymiseen ovat äärettömän paljon suuremmat kuin aloittelijalla.

Legendoissa älykkyyden, intuition ja ilmiömäisen oppimisen merkitys paisuu joskus ehkä liioitelluksi

Viime vuosisadan alkupuolen shakkisuuruus José Raúl Capablancan kerrottiin oppineen pelin säännöt tuosta vain, kun lapsi katseli isänsä pelejä vierestä nelivuotiaana.

Tarkkailemalla voi varmasti oppia paljon, mutta myöhemmin tarinaa on myös kyseenalaistettu, sillä shakin kaikkien erikoissiirtojen oppiminen vaatisi kymmenien tai jopa satojen pelien katselua.

Vaikka katsoisi shakkia vierestä tuntikausia, ei kysymättä kenties tajuaisi, että sotilas voi päätyyn päästessään korottua esimerkiksi lähetiksi.

Lue myös:

Shakki on noussut uuteen suosioon tietotekniikan ansiosta – 9-vuotias Suomen-mestari saa valmennuksensakin netin kautta

Robotti on helpompi kouluttaa shakkimestariksi kuin tekemään voileipä – Ihminen soveltaa luovasti aiempaa tietoa ja saatavilla olevia resursseja

Lue seuraavaksi