1. yle.fi
  2. Uutiset

7 kysymystä ja vastausta Koronavilkun ongelmista – Kerro meille kokemuksistasi

Asiantuntijoiden mukaan suurin osa viiveestä liittyy tartuntamäärien kasvuun, jäljittäjien vähyyteen ja testauksen ja tulosten viivästymiseen.

Koronavilkku
Henkilön kädessä puhelin jossa koronavilkku sovellus.
Henrietta Hassinen / Yle

Koronavilkku-sovelluksen viiveet ovat puhuttaneet viime päivinä. Osa positiivisen koronatestituloksen saaneista on kertonut, että tuloksen jälkeen on mennyt monta päivää ennen kuin on saanut käyttöönsä koodin, jolla voi ilmoittaa tartunnastaan Koronavilkussa.

Viive aiheuttaa tilanteita, joissa altistuneet ovat voineet jatkaa elämäänsä tavaten ihmisiä harrastuksissa ja työpaikoilla.

Tähän mennessä yli 2 000 ihmistä on ilmoittanut koronatartunnastaan muille Koronavilkku-sovelluksen kautta.

Kysyimme mistä viiveet johtuvat ja miten tilannetta korjataan. Kysymyksiin vastaavat THL:n tiedonhallintajohtaja Aleksi Yrttiaho ja Helsingin epidemiologisen toiminnan ylilääkäri Sanna Isosomppi.

1. Mitä tapahtuu ennen kuin koronaan sairastunut saa koodin, jonka avulla hän voi ilmoittaa sairastumisestaan Koronavilkussa?

Aleksi Yrttiaho: Kun ihminen on saanut tiedon positiivisesta testituloksestaan, tieto menee jäljittäjälle. Tartunnan jäljittäjät soittavat sairastuneita läpi ja selvittävät keitä sairastunut on tavannut viimeisen parin päivän aikana, keitä hän on voinut altistaa ja mistä hän on mahdollisesti saanut taudin.

Tässä yhteydessä sairastunut saa myös koodin, jonka avulla hän voi ilmoittaa sairastumisestaan Koronavilkku-sovellukseen. Toiminnassa on pieniä eroja esimerkiksi kunnittain, mutta pääperiaate on kaikkialla sama.

2. Jotkut sairastuneet ovat kertoneet, että koodin saamiseen meni monta päivää aikaa. Mistä viiveet johtuvat?

Aleksi Yrttiaho: Jos jäljittäjillä on työssään ruuhkaa, he eivät pääse heti soittamaan kaikkia sairastuneita läpi. Jäljittäjien työssä selvitetään myös, että koodin saa käyttöönsä oikea ihminen.

Nyt keskimääräinen aika tartuntatiedon syöttämiseen oireiden alkamisesta on 4,5 vuorokautta. Tästä 2-3 päivää menee siihen, että ihminen hakeutuu testiin ja saa laboratoriosta tiedon tartunnastaan.

Keskiarvo on siis jo tällä hetkellä aika hyvä, mutta nyt kyse on siitä, että saadaan lyhennettyä viivettä aiheuttavat asiat.

3. Kuka Koronavilkun avauskoodeja lähettää tartunnan saaneille?

Sanna Isosomppi: Avainkoodin lähettää tartunnanjäljittäjinä toimivat terveydenhuollon ammattilaiset, hoitajat ja lääkärit.

4. Kuinka monen eri vaiheen kautta tuo koodi saadaan eteenpäin?

Sanna Isosomppi: Aluksi kysytään, onko tartunnan saaneella Koronavilkku käytössä. Sen jälkeen kysytään, milloin oireet ovat alkaneet, syötetään järjestelmään henkilön puhelinnumero ja oireiden alkamisen päivämäärä. Tämän jälkeen tartunnan saanut saa tekstiviestinä avainkoodin, joka hänen pitää syöttää Koronavilkkuun 4 tunnin sisällä. Vaihtoehtoisesti avainkoodi voidaan antaa puhelun yhteydessä.

Siitä kun tartunnan saanut syöttää koodin sovellukseen, voi järjestelmästä riippuvista syistä kestää lähes vuorokauden ennen kuin altistunut saa hälytyksen.

5. Miksi ilmoituskoodia ei lähetetä esimerkiksi samaan aikaan, kun sairastunut saa ilmoituksen positiivisesta testituloksestaan?

Aleksi Yrttiaho: Teknisesti se voisi olla mahdollisesti, mutta on huomioitava, että Suomessa on monia terveydenhuollon palvelujen tarjoajia ja laboratorioita ja niissä on käytössä erilaisia järjestelmiä ja ratkaisuja. Tämä tekee automaatiosta kohtuullisen vaikean asian. Koodeissa on neljän tunnin voimassaoloaika, jotta samaa koodia ei voi käyttää väärin esimerkiksi kyberhyökkäyksen aikana.

6. Auttaako Koronavilkku jäljityksessä, kuten on ollut tarkoitus?

Sanna Isosomppi: Koronavilkun täyttä hyötyä on vielä aikaista arvioida. Jokainen tilanne, jossa altistunut saa tiedon ja toimii sen mukaan, edesauttaa tartuntaketjujen katkaisemista ja epidemian hallintaa. Jos tapausmäärät kasvavat nykyisestä, Koronavilkun merkitys korostuu.

Selvitämme jatkossa yhdessä THL:n kanssa Koronavilkun hyötyjä helsinkiläisille tartunnan saaneille ja altistuneille.

7. Mitä tehdään, jotta Koronavilkusta saadaan hyöty paremmin irti?

Aleksi Yrttiaho: Tällä hetkellä selvitetään miten jäljitysjoukkoja voidaan vahvistaa eri puolilla Suomea, jotta jäljitystyö saadaan toimimaan paremmin. Se on se kustannustehokkain ja nopein tapa saada lyhennettyä näitä viivästyksiä tällä hetkellä.

Kehitämme myös sitä, että Omaolosta pääsee oirearvion jälkeen nopeammin ajanvaraukseen ja testiin.

Sanna Isosomppi: Koronavilkun hyöty on sitä suurempi, mitä useammalla sovellus on käytössä. Viiveiden vähentäminen kaikilta osin on tärkeää.

Viestimme edelleen kuntalaisille viiveettä testiin hakeutumisen tärkeydestä. Olemme kehittäneet testausprosessia mahdollisimman sujuvaksi. Olemme rekrytoineet ja rekrytoimme parhaillaan tartunnanjäljitykseen lisää henkilökuntaa.

Olemme valmistelemassa juttua lukijoiden Koronavilkku-kokemuksista.

Oletko saanut altistumisilmoituksia, kuinka nopeasti olet sairastuttuasi saanut Koronavilkun ilmoituskoodin? Entä koetko hyötyneesi Koronavilkusta ja miten?

Voit kertoa kokemuksistasi alla olevassa kommenttikentässä tai lähettää niitä sähköpostitse salla.vuolteenaho@yle.fi.

Emme julkaise sähköpostitse saamiamme nimiä ja yhteystietoja. Huomaathan, että jos kommentoit jutun keskustelupalstalle, asialliset viestit julkaistaan sellaisenaan. Ethän liitä niihin yhteystietojasi.

Lue seuraavaksi