1. yle.fi
  2. Uutiset

Työryhmä: Suomen pantava EU:n koronatuet kestävään kasvuun – Synteettisiä polttoaineita, energiaremontteja ja teollisuuden päästöleikkauksia

Suomi on saamassa EU:lta miljardiluokan potin koronakriisin elvytystoimiin.

elvytys (talouden)
Kuvassa on UPM:n tehdas Lappeenrannassa.
Suomalaisyritykset kehittävät teknologiaa, jonka avulla esimerkiksi sellutehdaiden savukaasuista voitaisiin valmistaa liikennepolttoaineita. Kuvassa metsäyhtiö UPM:n tehdas Lappeenrannassa.Esa Hiltula / AOP

Suomen tulisi käyttää EU:sta tulevat koronakriisin elvytysrahat lähtökohtaisesti vain ilmaston ja ympäristön kannalta kestäviin kohteisiin. Näin linjaa asiaa selvittänyt työryhmä loppuraportissaan (siirryt toiseen palveluun).

Ympäristöministeriön asettamassa työryhmässä oli mukana edustajia muun muassa elinkeinoelämän etujärjestöistä, luontojärjestöistä sekä Suomen itsenäisyyden juhlarahastosta Sitrasta.

Työryhmä panisi EU:n koronatukirahat erityisesti sellaisiin ilmastoratkaisuihin, jotka kävisivät vientituotteina kaupaksi maailmanlaajuisesti.

Työryhmä ehdottaa tuntuvia panostuksia esimerkiksi puhtaan sähkön avulla valmistettavien synteettisten polttoaineiden tuotekehitykseen. Teknologia tunnetaan nimellä power-to-x, ja siitä odotetaan merkittävää ratkaisua erityisesti liikenteen päästövähennyksiin.

Useat suomalaisyritykset ovat mukana hankkeissa, joissa kehitetään teknologiaa kohti kaupallista käyttöä.

Tämän lisäksi työryhmä panostaisi esimerkiksi rakennusten energiaremontteihin, raskaan teollisuuden päästöjen leikkaamiseen, digitalisaatioon sekä päästöttömään lämmöntuotantoon, kuten syvältä maankuoresta pumpattavaan geolämpöön.

Työryhmä arvioi, että sen esittämillä toimilla voitaisiin synnyttää työtä tuhansien henkilötyövuosien edestä.

– Jokaisen elvytystoimenpiteen kohdalla pitää arvioida paitsi talous- ja työllisyysvaikutukset, mutta myös ilmasto- ja ympäristövaikutukset, totesi työryhmän toinen puheenjohtaja, Sitran johtaja Mari Pantsar loppuraportin julkistustilaisuudessa.

Hankkeiden arviointia varten työryhmä on laatinut kestävän elvytyksen kriteerit.

Ministeri: Tarkemmat suunnitelmat loppuvuodesta

Suomelle on tulossa EU:lta koronaelvytystä arviolta kolme miljardia euroa vuosina 2021–2023. Tästä isoin potti, noin 2,3 miljardia euroa, saadaan niin kutsutun elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) kautta.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) sanoi julkistustilaisuudessa, että hallitus on laatinut alustavat painopisteet elvytysrahojen käytölle. Noin puolet koronatukirahasta on tarkoitus käyttää ilmastoa ja ympäristöä hyödyttävään elvytykseen.

Lopuilla on määrä tukea esimerkiksi koulutusta, tutkimus- ja innovaatiotoimintaa, infrahankkeita sekä digitalisaatiota.

Mikkosen mukaan hallitus laatii loppuvuoden aikana Euroopan komissiolle suunnitelman rahojen käytöstä. Komission on määrä hyväksyä kansalliset suunnitelmat ensi vuoden puolella, jolloin elvytysrahaa voisi olla haettavissa hankkeisiin keväällä.

Elvytyshankkeet tulee toteuttaa vuoteen 2026 mennessä.

Pitäisikö Suomeen julistaa ilmastohätätila? Millaisia ilmastotoimia hallitus saa tehtyä koronakriisin keskellä? Asiasta keskustellaan torstaina A-Talkissa kansanedustajien ja asiantuntijoiden voimin TV1:ssä klo 21:05 alkaen.

Lue myös:

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen: Suomi aikoo käyttää EU:n elpymisrahoja turpeesta irtautumiseen

Työryhmä huolestui: Valtion elvytysrahaa ei pidä jakaa sokkona, hankkeiden ilmasto- ja luontovaikutukset arvioitava

Työryhmä ehdottaa miljardin euron pakettia viherelvytykseen – Eroon öljylämmityksestä, lisää pyöräteitä, sähkö- ja kaasuautoille latausasemia

Lue seuraavaksi