1. yle.fi
  2. Uutiset

"Suurin osa potilaista sairastaa pommisuojissa" – sairaanhoitaja kertoo, miten sota sai koronan leviämään Vuoristo-Karabahissa

Yle vieraili koronasairaalassa pommitetun kriisialueen pääkaupungissa Stepanakertissa.

Vuoristo-Karabah
Sairaanhoitaja käy pommisuojissa tekemässä koronatestejä.
Sairaanhoitaja käy pommisuojissa tekemässä koronatestejä. Tässä kellarissa oli kaksi miestä, joilla oli korkea kuume ja kova yskä.Antti Kuronen / Yle

Tämä on lastensairaala, mutta yhtään lasta ei näy. Lapsiperheet ovat kaikonneet Vuoristo-Karabahista sotaa pakoon Armeniaan.

Sen sijaan löydämme lastensairaalasta kymmeniä keski-ikäisiä ja vanhempia potilaita. Heillä on vakava COVID-19-tauti.

Ahtaassa huoneessa on viisi potilasta. Sairaanhoitaja asettaa happinaamarin heikkokuntoisen vanhuksen kasvoille.

Hengityslaitteita on vain muutamia. Potilas saa käyttää laitetta vain hetken ennen kuin se siirretään seuraavalle potilaalle.
Hengityslaitteita on vain muutamia. Potilas saa käyttää laitetta vain hetken ennen kuin se siirretään seuraavalle potilaalle.Antti Kuronen / Yle

Parinkymmenen minuutin jälkeen hoitaja vie laitteen toiseen samanlaiseen huoneeseen ja asettaa sen sairaalasängyn vierelle. Sillä makaavan tuskaisen naisen hengitys kulkee vain vaivoin.

Sota räjäytti koronapandemian käsiin

Koronaviruspandemia on räjähtämässä käsiin keskellä sotaa. Pienen Vuoristo-Karabahin voimavarat sen hoitamiseen ovat rajalliset.

Sairaaloihin tuodaan jatkuvasti vakavasti haavoittuneita sotilaita. Virallisten lukujen mukaan Vuoristo-Karabahin armeijan armenialaisia sotilaita on kaatunut yli kahdeksan sataa. Haavoittuneista ei ole tilastoja.

Käytävän toisessa päässä toimii poliklinikka. Tänne tuodaan uudet koronapotilaat. Heidän hoidostaan määrää infektiolääkäri Malvina Badaljan.

Hän on elämänsä haasteen edessä. Alle tunnin aikana näen kuinka sairaalaan tuodaan viisi uutta potilasta.

Infektiolääkäri Malvina Badaljan on elämänsä haasteen edessä. Vuoristo-Karabahin lääkäreistä suuri osa on saanut koronavirustartunnan, hän myöntää.
Infektiolääkäri Malvina Badaljan on elämänsä haasteen edessä. Vuoristo-Karabahin lääkäreistä suuri osa on saanut koronavirustartunnan, hän myöntää.Antti Kuronen / Yle

– Mitä voisin sanoa tilastoista, huokaa Badaljan.

– En todellakaan tiedä. Meille on tänään tuotu jo 18 potilasta, ja kello on vasta 14, toteaa hän.

Koronasta huolimatta kirurgit leikkasivat

Vuoristo-Karabahin tärkeimmän kaupungin Stepanakertin lastensairaalaan avattu koronaosasto on toiminut vasta muutamia päiviä.

Ennen sen käynnistämistä koronapotilaat olivat tavallisilla osastoilla.

– Rehellisesti sanottuna emme voineet sodan alussa huolehtia koronasta. Sairaaloihin tuotiin valtavia määriä pommituksissa haavoittuneita siviilejä ja sotilaita, Badaljan kertoo.

Mies on juuri tuotu koronavirusosastolle. Hänet laitetaan tiputukseen ennen osastolle siirtämistä.
Mies on juuri tuotu koronavirusosastolle. Hänet laitetaan tiputukseen ennen osastolle siirtämistä.Antti Kuronen / Yle

Myös monet lääkärit saivat tartunnan, hän sanoo. Sairauslomille ei silti ollut mahdollista lähteä kesken Azerbaidžanin suurhyökkäyksen.

– Kirurgit lepäsivät sen verran, että pysyisivät jaloillaan. Sitten he palasivat leikkauspöytien ääreen.

Virus leviää ahtaissa pommisuojissa

COVID-19 tapauksia oli jo ennen sotaa, mutta tilanne oli vielä hallinnassa.

Kun Azerbaidžan aloitti hyökkäyksen syyskuun lopussa noin puolet Vuoristo-Karabahin väestöstä pakeni Armeniaan. Loput siirtyivät maan alle. Ihmiset yöpyivät kerrostalojen kellareissa. Niissä on ahdasta, kosteaa ja kylmää.

– Siellä koronavirus levisi. Myös lääkärit ja sairaanhoitajat yöpyivät sairaalan kellarissa. Siksi niin monilla lääkäreillä ja hoitajilla on ollut vakava tai lievempi Covid.

Lapsiperheet ovat kaikki lähteneet Vuoristo-Karabahista pakoon tulitusta. Monet sinne jääneistä ovat vanhuksia ja alltiita vakavalle Covid-taudille.
Lapsiperheet ovat kaikki lähteneet Vuoristo-Karabahista pakoon tulitusta. Monet sinne jääneistä ovat vanhuksia ja alltiita vakavalle Covid-taudille.Antti Kuronen / Yle

Malvina Badaljanin mukaan vakavasti sairaita hoidetaan sairaalassa. Osa siirretään Vuoristo-Karabahista Armenian pääkaupunkiin Jerevaniin.

Monet potevat silti tautinsa kellareissa ja kodeissaan.

– Yritämme toimittaa lääkkeitä kaikille tarvitseville, sanoo Badaljan.

Korona on sodan toinen etulinja

Sairaalasta lähdemme hoitaja Lusinen matkaan pommisuojaan Stepanakertin laidalle.

Sodan ensi viikkojen jälkeen ryhdyttiin taistelemaan koronavirusta vastaan. Sitä työtä Lusine tekee kentällä, kellareissa ja pommisuojissa.

Lusine kantaa kahta kassia mukanaan kerrostalon autotalliin. Sen laidalle on pystytetty muovinen telttakatos.

Pommisuojassa, kerrostalon autotallissa, sairastuneet on eristetty muoveilla. Vuoristo-Karabahin asukkaat viettävät yönsä ahtaissa pommisuojissa.
Pommisuojassa, kerrostalon autotallissa, sairastuneet on eristetty muoveilla. Vuoristo-Karabahin asukkaat viettävät yönsä ahtaissa pommisuojissa.Antti Kuronen / Yle

Sisältä löydämme kaksi tuskaisen oloista miestä. He köhivät ja tervehtivät hymyilemättä.

Lusine ottaa nenä- ja suutestin molemmilta. He irvistävät, kun pumpulipuikko tunteutuu sieraimeen.

– Suurin osa koronapotilaista potee tautia pommisuojissa. Vain kaikkein vaikeimmat tapaukset otetaan sairaalaan.

Kysyn, onko koronavirus Vuoristo-Karabahin sodan toinen etulinja. Lusine nyökkää.

Kymmenvuotias poika hakee turvaa naissotilaasta

Lusine ottaa koronatestin myös neljältä sotilaalta. Yksi heistä on nainen. Noin kymmenvuotias Gori-poika seuraa häntä, vaikka nainen ei ole hänen äitinsä.

Gori on ensimmäinen lapsi, jonka tapaan Vuoristo-Karabahissa vajaan viikon aikana.

Kaikki muut ovat paenneet sotaa.

Terveysministeri työskentelee sairaana

Lopuksi menemme Vuoristo-Karabahin terveysasioista vastaavan virkamiehen puheille.

Alueen terveysministeri Ararat Ghanjanian myöntää, että koronavirusepidemia on sodan myötä räjähtänyt käsiin. Nyt on kuitenkin perustettu klinikka, ja pommisuojissa testataan ihmisiä. Myös lääkkeitä on jaossa.

– Aluksi lääkäreiden ja hoitajien oli hoidettava haavoittuneita, vaikka he tiesivät, että heillä itsellään on korona. Tämä on sotaa, Ghanjanian toteaa.

Vuoristo-Karabahin niin kutsuttu terveysministeri kertoo yllättäen olevansa Covid-19 -positiivinen.
Vuoristo-Karabahin niin kutsuttu terveysministeri kertoo yllättäen olevansa Covid-19 -positiivinen.Antti Kuronen / Yle

Ministerilläkään ei ole antaa tilastoa tapausten määrästä. Hänen mukaansa Vuoristo-Karabahissa tehdään noin sata koronavirustestiä päivässä. Tulos on karu: noin kolmanneksella on hänen mukaansa korkeaa kuumetta ja yskää, eli koronavirusinfektio.

– Sairastuneita on kaikkialla, hän sanoo.

– Toinen ongelma on rintama. Sotilaat elävät ahtaasti etulinjassa ja tauti leviää sielläkin.

Haastattelun lopuksi terveysministeri tekee yllättävän paljastuksen:

– Minullakin on COVID-19 jo toista viikkoa. Kuumeesta huolimatta jatkan työtäni, sanoo Ararat Ghanjanian. Hän kertoo syövänsä lääkkeitä ja pysyttelevänsä mahdollisimman paljon toimistossaan.

Ministeri Ararat Ghanjanian ei odota pikaista loppua konfliktille.

1990-luvun alun katkeran sodan jälkeen azerit joutuivat poistumaan Vuoristo-Karabahista, ja armenialaiset pakenivat Azerbaidžanista.

Sen jälkeen ryhmien välinen kuilu on vain syventynyt.

Kartta Vuoristo-Karabahin alueesta.
Harri Vähäkangas / Yle

Lue lisää:

Miksi sota Vuoristo-Karabahista jatkuu vuosikymmeniä – tässä viisi vastausta ydinkysymyksiin ja kaksi erikoista faktaa

Yle Vuoristo-Karabahissa: "Asuintalot ovat tuhoutuneet pahasti ja ihmiset ovat peloissaan"

Lue seuraavaksi