1. yle.fi
  2. Uutiset

Analyysi: Nato-kumppanuus hyödyttää Suomea nyt suoremmin kuin alkuvuosina

Nato-harjoituksista on tullut Suomelle aiempaa tärkeämpiä, kirjoittaa Ylen politiikantoimittaja Maria Stenroos.

Nato
Suomalaisia rannikkojääkäreitä Nato Trident Juncture 18 -harjoituksessa Trondheimissa, Norjassa.
Suomalaisia rannikkojääkäreitä Naton Trident Juncture 2018 -harjoituksessa Trondheimissa, Norjassa.Jani Saikko / Yle

– Jos Ruotsi pyytää apua, olen melko varma että sitä annetaan, Naton saksalainen kenraali Jörg Vollmer sanoi ruotsalaisen Dagens Nyheterin haastattelussa 21.10.

Ensin on kuitenkin yhä lisättävä yhteistyötä ja harjoiteltava entistä tiiviimmin. Päätös avusta on tehtävä poliittisesti, Vollmer sanoo.

Dagens Nyheterin haastattelu liittyy Ruotsin – ja myös Suomen – rooliin Naton kyljessä mutta ulkopuolella. Haastattelussa Vollmer kuvailee karttalinjaa, jota Venäjän ei pidä ylittää. Se kulkee Mustaltamereltä Baltian ja Suomen kautta Norjaan. Ruotsi ja Suomi jäävät tällä kartalla Nato-maiden kanssa lännen puolelle.

Miksi Vollmer toi nämä asiat esiin haastattelussa, ja onko kumppanuus tapa saada Natolta turvaa? Suomen puolustuslähteiden mielestä Nato-kumppanuus nimittäin ei ole turvatakuu. Suomelle se on tapa kehittää omaa puolustustaan.

Suomi on ollut Naton kumppani vuodesta 1994. Silloin Neuvostoliitto oli romahtanut, kylmä sota oli ohi ja Nato keskittyi hallitsemaan kriisejä.

Suomi oli mukana esimerkiksi Afganistanin ISAF-operaatiossa 2000-luvulla ja osallistuu yhä Afganistanin jatko-operaatioon. 2010-luvulla Naton kriisinhallintaoperaatiot alkoivat kuitenkin näivettyä. Niiden merkitys ei ollut sama kuin aiemmin.

Kumppanuuden ensimmäisinä vuosikymmeninä järjestelmiä on kehitetty yhteensopiviksi Naton kanssa ja suomalaiset sotilaat ovat oppineet toimimaan yhdessä Nato-sotilaiden kanssa.

Krimin miehitys käänsi Naton ja harjoitusten suunnan

Vuonna 2014 eurooppalaisten maailma muuttui, kun kesyyntyneeksi kuviteltu Venäjä miehitti Krimin niemimaan ja Itä-Ukrainan sota alkoi.

Samalla Nato alkoi keskittyä siihen, mitä esimerkiksi Suomi oli tehnyt kaiken aikaa: oman alueensa puolustamiseen. Suomen linja ei muuttunut, vaan Naton linja muuttui: Nato tuli Suomen linjalle, suomalaiset lähteet arvioivat.

Muutos näkyi nopeasti käytännön työssä. Ennen Krimin miehitystä Suomikin osallistui muun muassa harjoituksiin, joiden skenaariot olivat Afrikassa. Hyvin nopeasti Krimin miehityksen jälkeen skenaariot keskittyivät paljon lähemmäs.

Suomen ja Ruotsin aiemmasta rauhankumppanuudesta tuli vuonna 2016 syvennetty kumppanuus, jolla maat erottuvat etäämmällä Naton liepeillä olevista valtioista.

Osa Nato-maista keskittyi sijaintinsa takia torjumaan terrorismin uhkaa. Toiset alkoivat aiempaa enemmän keskittyä Venäjän uhkaan.

Naton huomio siirtyi pohjoisemmaksi, ja arktinen alue ja Itämeri alkoivat kiinnostaa eri tavalla kuin ennen. Moni maa toi pienehköjä joukkoja Baltian-maiden turvaksi. Näin teki myös Yhdysvallat, vaikka se samaan aikaa töni Eurooppaa vastaamaan itse omasta puolustuksestaan ja panemaan siihen aiempaa enemmän rahaa.

Suomi osallistuu harjoituksiin, joissa muut puolustavat Nato-maita

Vuodesta 2014 lähtien Suomen kumppanuuden fokus on ollut juuri harjoituksissa.

Suomessa arvioidaan, että kumppanuus hyödyttää nyt Suomea suoremmin kuin aiemmin. Naton kanssa harjoitellaan nyt sitä mitä muutenkin tehtäisiin, mutta sotilasliiton kyljessä.

Kumppanimaa Suomella on harjoittelussa yksi raja: Suomi ei harjoittele Nato-maiden keskinäistä puolustusta.

Silti Suomi osallistuu myös niihin harjoituksiin, jotka ovat nimenomaan Naton keskinäisen puolustuksen eli artikla 5:n harjoittelua.

DN:n haastattelussa Vollmer mainitsee, että yhteisistä harjoituksista tärkeitä ovat esimerkiksi vuosittaiset Baltops-harjoitukset, jossa harjoitellaan Itämeren alueen puolustusta. Samoin tärkeä oli esimerkiksi Trident Juncture, jossa suomalaiset ja ruotsalaiset harjoittelivat Naton rinnalla Norjan puolustamista vuonna 2018, Vollmer sanoo.

Trident-harjoituksessa oli kyse juuri artikla 5-harjoituksesta. Suomi kuitenkin kertoi osallistuvansa harjoitukseen kehittääkseen omaa puolustustaan.

sotilaat juoksevat rannalla
Baltops on Baltiassa vuosittain järjestettävä harjoitus. Vuonna 2016 harjoitus järjestettiin Puolassa ja mukana oli tuhansia sotilaita Baltiasta ja Pohjoismaista.Adam Warzava / EPA

Baltopsissa vuonna 2018 Nato-joukot harjoittelivat maihinnousua Hankoniemelle. Harjoituksessa Nato keskittyy Baltian puolustuksen harjoitteluun, Suomi Suomen.

Harjoituksia karsittiin rajusti tänä vuonna

Harjoittelua ei kuitenkaan enää lisätä. Puolustusministeriön mukaan huippu ohitettiin pari vuotta sitten.

Tänä vuonna Suomi osallistuu ja käyttää harjoituksiin huomattavasti vähemmän rahaa kuin viime vuonna. Viime vuonna harjoituksia oli 92, vuoden 2020 suunnitelmassa niitä on 71.

Suomi katsoo, että harjoituksia on niin paljon, että Suomen kannattaa valita hyödyllisimmät. Vielä ei voi arvioida, onko kyseessä käytännön järkeily vai linjanmuutos.

Suomen työkalu ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on selonteko, jonka jokainen hallitus vuorollaan antaa eduskunnalle. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitukselta paperi on tulossa aivan pian, lokakuun lopussa.

Ylen tietojen mukaan selonteon määritelmät esimerkiksi Nato-yhteistyöstä ja yhteistyöstä Yhdysvaltojen kanssa eivät ole sanasta sanaan samat kuin edellisessä, Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikana laaditussa tekstissä. Merkittäviä linjanmuutoksia ei silti ole tulossa.

Presidentti Sauli Niinistö ryhmäkuvassa Varsovassa.
Vuonna 2016 kumppanimaiden Suomen ja Ruotsin päämiehet kutsuttiin Nato-illalliselle Varsovan huippukokouksessa. Presidentti Sauli Niinistö kuvassa illallisen yhteydessä. Reuters

Kumppanimaat ovat usein päässeet Nato-kokouksiin mukaan. Tämän viikon puolustusministerikokoukseen Suomi ja Ruotsi eivät kuitenkaan osallistu, ei myöskään EU:n edustaja.

Korona-aika on vähentänyt Nato-maiden kanssakäymistä, ja tämän viikon kokouksessa ne puivat jäsenten välisiä asioita. Jos Nato keskustelee esimerkiksi ydinaseista tai ohjuksista, se ei kuulu kumppaneille.

Korona-aika on hankaloittanut myös kumppanien tiedonsaantia Natosta yleensä, sillä sotilasliiton asioista ei puhuta puhelimessa. Harjoituksiin tai muuhun toimintaan korona-ajan hiljaisuus ei kuitenkaan ole vaikuttanut.

Ruotsi ja Suomi pyörivät liepeillä

Suomen ja Ruotsin puolustuspolitiikka on eronnut huomattavasti viime vuosina. Kylmän sodan jälkeen Ruotsi vähensi puolustusresurssejaan. Viime vuodet se on kiireellä kasannut puolustustaan uudelleen, tuoreimpana on päätös lähes kaksinkertaistaa puolustusbudjetti.

Nato-kenraalin viesti siitä, että Ruotsi ja Suomi ovat samalla puolella Nato-maiden kanssa, voi olla tarkoitettu Ruotsin kannalta rauhoittelevaksi. Samalla se voi olla pieni varoitus Venäjälle.

Kukaan ei kuitenkaan voi luvata, että myös kumppanit olisivat Naton suojassa. Suomessa ei ainakaan virallisesti uskota Naton tukeen, vaan puolustusta harjoitellaan Naton kyljessä "kansallisista lähtökohdista".

Nato on tarkoitettu puolustamaan jäseniä. Jäseneksi pääsee vain hakemalla, eikä Suomi tai Ruotsi ole sitä tehnyt.

Lue myös:

Eduskunnan puolustusvaliokunta: Etenkin Suomen NATO-yhteistyöstä vaikeuksia saada tietoa ministeriöistä – Yksi tapaus "räikeä laiminlyönti"

Lue seuraavaksi