1. yle.fi
  2. Uutiset

Keskustavaikuttajat Kanava-lehdessä: Keskustan on tehtävä politiikkaa, josta se tunnistetaan!

Keskustan konkarit Seppo Kääriäinen, Ossi Martikainen ja Pekka Perttula patistavat keskustaa rohkeaan linjanvetoon.

Suomen Keskusta
Kuvassa on poliitikko Seppo Kääriäinen Helsingin Kauppatorilla kesäkuussa 2020.
Keskustan kokeneet vaikuttajat: Seppo Kääriäinen (kuvassa), Ossi Martikainen ja Pekka Perttula, vaativat keskustan johdolta rohkeaa, keskustalaista politiikkaa. Arkistokuva kesäkuulta 2020.Silja Viitala / Yle

Keskustan valahtaminen kannatusmittauksissa kymmenen prosentin puolueeksi herättää keskustan sisällä suurta levottomuutta.

Monissa tehtävissä keskustapolitiikassa vuosikymmenten varrella vaikuttaneet ministeri Seppo Kääriäinen, yhteiskuntatieteiden maisteri Ossi Martikainen ja valtiotieteen tohtori Pekka Perttula linjaavat keskustan uuden nousun eväitä tänään ilmestyvässä Kanava-lehdessä.

– Keskustalla on kannatuspotentiaalia paljonkin enemmän kuin kymmenen prosentin verran. Jos keskusta nousee puolueena edessä olevan yhteiskunnan uudelleenrakennustyön suunnannäyttäjäksi, sillä on mahdollisuus palata takaisin suurten joukkoon, keskustan kokeneet miehet valavat uskoa ja toivoa keskustan kentälle.

Kääriäinen, Martikainen ja Perttula antavat synninpäästön keskustan entiselle puheenjohtajalle Katri Kulmunille.

Kirjoittajat muistuttavat, että keskustan kannatus romahti jo ennen Kulmunin puheenjohtajakautta, ja kannatuksen laskusta on omalta osaltaan vastuussa myös nykyinen puheenjohtaja, Kulmunin syyskuussa syrjäyttänyt Annika Saarikko.

Keskustan on löydettävä omaleimaisuutensa

Kääriäinen, Martikainen ja Perttula näkevät keskustan vaikeuksien johtuvan siitä, että keskusta ei tee sitä politiikkaa, josta se tunnistetaan.

– Keskustan olemukseksi ei riitä oikeiston ja vasemmiston välissä oleminen tai yhteistyökykyisyys, vaan tunnistettava olemus edellyttää omaleimaista poliittis-ideologista linjaa ja politiikkaa, keskustavaikuttajat harjoittavat aatteellista syväkyntöä.

Kääriäinen, Martikainen ja Perttula arvioivat, että 2010-lukua edeltänyt keskusta voidaan määritellä suureksi puolueeksi, jonka laaja kannatus perustui tunnistettavaan aatteelliseen olemukseen.

– Puolueella oli identiteetti ja strategia, jota ilmensi muutaman toisiaan tukevan kärkiteeman ympärille rakennettu ohjelmavalmistelu ja laaja osallistuminen.

Keskustavaikuttajat: Valta hallitsee ajattelua

Kirjoittajat muistelevat, että puoluekuvatutkimuksissa 1990–2000-lukujen keskusta näyttäytyi yhteistyökykyisenä mutta toisaalta omille kannattajilleen tärkeitä asioita vahvasti ja taitavasti ajavana puolueena.

– On nytkin virhe ajatella, että nämä kaksi ominaisuutta sulkevat toisensa pois, Kääriäinen, Martikainen ja Perttula arvioivat

Puolueen yleiskuvaa täydensi kirjoittajien mukaan laaja toimintakykyinen järjestö.

– Moni-ilmeinen mutta omaleimainen keskusta on 2010-luvulla muuttunut joksikin muuksi – sen olemusta näyttää määrittävän valta-asema enemmän kuin sisällön selkeys. Kanta moniin asioihin on epäselvä. On kysyttävä, deideologisoituuko keskusta samaan aikaan kun kilpailijat ideologisoituvat?

Puolueen tehtävä on luoda yhteinen linja

Kääriäisen, Martikaisen ja Perttulan mielestä 2010-luku on ollut keskustan aate- ja ohjelmatyön lama-aikaa.

– Hallituksissa keskusta on leimautunut yhteistyökumppaneidensa kautta. Vain oppositiossa se on erottanut itsensä vaihtoehdoksi, kirjoittajat murehtivat.

Kuvassa on Keskustan vastavalittu puheenjohtaja Annika Saarikko.
Annika Saarikko nousi keskustan johtoon syyskuussa.Silja Viitala / Yle

Kääriäisen, Martikaisen ja Perttulan mukaan keskustan olemuksen ongelma näkyy myös vuoden 2018 periaateohjelmassa. Kannatuksen huventuessa aateperusteista linjanvetoa on heidän mielestään ruvettu varomaan.

– Annika Saarikko sanoi puoluekokouksen ehdokaspuheessaan, että keskustoja on ”monta”. Tietenkin yksilötasolla näkemykset eroavat, mutta puolueen tehtävä on työstää ja sovittaa yhteen, säilyttää ne fundamentit, joista puolue tunnistetaan, keskustaveteraanit muistuttavat.

Kuntavaaleihin tarvitaan vahva ohjelma

Kääriäinen, Martikainen ja Perttula harmittelevat, että esimerkiks ialuepoliittinen ajattelu ja retoriikka ovat keskustan kielenkäytössä kaventumassa ”monipaikkaisuudeksi” ja ”kotiseuturakkaudeksi”,vaikka niiden kautta avautuu heidän mielestään vain kapea näkökulma Suomen tai EU:n aluepolitiikan ja aluekehityksen laajaan kenttään.

– Vahvalla keskustalla oli käsitys, että Suomi on olosuhteiltaan erityinen maa. Sen maakuntien, kulttuurien ja aluetalouksien kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa, ja sen eri osissa aluepolitiikka ja aluekehitys tarvitsevat erilaisia välineitä. Nykyään tämä ei näytä olevan ollenkaan selvä asia tai ei sitä ainakaan sanota selkeästi.

Kirjoittajien mielestä koronakriisin aikana keskustan perinteisten vahvuuksien kysyntä on suuri.

– Paikallisuus, kotimaisuus, omavaraisuus ja asioita joustavasti hoitava vahva paikallishallinto olisivat teemoja, joilla keskusta olisi vahva kuntavaaleissa ja joista sen olisi kannattanut koronavuoden aikana koota omaa kokemustietoa, Kääriäinen, Martikainen ja Perttula opastavat puoluejohtoa.

– Jos puolueella olisi nyt nämä asiat esiin nostava ohjelma kuntavaalien pohjaksi ja kentälle annettaisiin siitä tehokasta koulutusta, ihmiset tulisivat kysymään, pääsevätkö he keskustan ehdokkaiksi. Mahdollisuus on olemassa, mutta ei itsestään muutu operaatioksi, töitä vaaditaan.

Keskustan menestyshistoriasta olisi kirjoittajien mukaan syytä oppia, että vahva järjestötyö ja ihmisten halu osallistua kumpuavat politiikan sisällöstä ja mahdollisuudesta vaikuttaa siihen.

Aiheesta voi keskustella perjantai-iltaan 23.10.2020 klo 23.

Lue myös:

Annika Saarikko linjasi keskustan sillanrakentajaksi: "Olen 2020-luvun maa- ja kotitalousnainen"

Annika Saarikko keskustan johtoon selvin lukemin – "Saatte minusta sitoutuneen puheenjohtajan ja naisen, jolla on jalat arjen kuralätäköissä"

Seppo Kääriäinen keskustan johtajakisasta: Kilpailu ei ole miehiltäkään kielletty

Keskustakonkareiden mukaan viime vaalikauden suurin virhe oli vaikenemisen kulttuuri: "Tultiin jopa etukäteen sanomaan, että nyt pitäisi olla hiljaa"

Lue seuraavaksi