1. yle.fi
  2. Uutiset

Kuka enää haluaa kuntajohtajaksi? Maalittaminen kiihtyy – luottamushenkilö ei aina ymmärrä rooliaan kuntajohtajan esimiehenä

Suomen Kuntaliitto haluaa siistiä huonoa käytöstä kouluttamalla luottamushenkilöitä.

kunnanjohtajat
Kunnantalon vaakunaseinältä löytyvät kaikki nykyiset ja entiset kuntavaakunat.
Kuntien tukala taloustilanne ja sosiaalinen media ovat osaltaan kärjistäneet kuntajohtajien ja luottamushenkilöiden välejä monella paikkakunnalla. Kuvituskuva. Kristiina Lehto / Yle

Kuntien johtopaikoilla pelataan kovaa peliä. Epäluottamus hiertää monen kuntajohtajan ja luottamushenkilöiden välejä.

Lapin kunnanjohtajia on ollut otsikoissa tänä vuonna useita: Keminmaalta, Kittilästä, Kolarista, Pelkosenniemeltä ja Sodankylästä. Myös Lounais-Suomessa on syksyn aikana nähty kipeitä prosesseja.

Esimerkiksi Pöytyällä Työterveyslaitos alkaa selvittää johtamisongelmia. Kemiönsaaren kunnanjohtaja kyllästyi epäluottamukseen ja päätyi itse eroamaan tehtävästä. Samoin teki Kokemäen kaupunginjohtaja. Pyhärannassa taas valtuutettujen viisikko vaatii kunnanjohtajan erottamista.

Neljästä lounaissuomalaisesta tapauksesta kolme koskee naisjohtajia. Myös Lapissa luottamuspulan kanssa kipuilleet ovat enimmäkseen naisia.

Suomen Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen ei koe, että naiset olisivat alttiimpia rumalle kohtelulle.

– Ehkä naisten osuus epäluottamustapauksissa on kasvanut, koska naisten määrä ylipäänsä kuntajohtajissa on kasvanut. Totta on, että viime aikoina julkisuudessa on ollut useita naisjohtajia, mutta tapaukset ovat keskenään hyvin erilaisia.

Suomen Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen 5.2.2020
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen ei koe, että kuntajohtajiin kohdistuva epäluottamus liittyisi mitenkään sukupuoleen tai ikään.Antti Haanpää / Yle

Karhunen sanoo, että monet naiset ovat kunnianhimoisia uudistajia ja saattavat edetä reippain askelin. Siltikin hän kiistää, että kärjistyneet tilanteet liittyisivät nimenomaan sukupuoleen.

– Eivät ne liity kuntajohtajan ikäänkään.

Kiusaamisesta ja maalittamisesta on Karhusen mukaan kuitenkin selvää näyttöä.

– Kovin usein näkee myös sellaista, jossa kunnanjohtaja ei ole itse ollut syypää tilanteen syntyyn.

Miksi juuri nyt?

Suomen Kuntaliiton toimitusjohtajalta löytyy oitis kolmen kohdan lista, miksi kuntajohtajien ja luottamushenkilöiden välit kärjistyvät kiihtyvään tahtiin.

– Kunnat ovat tukalassa taloustilanteessa, ja budjetteja joudutaan leikkaamaan. Toiseksi: kuntavaalit lähenevät, ja puolueiden huoli kannatuksestaan koventaa kannanottoja. Kolmanneksi: sosiaalisessa mediassa kielenkäyttö on rumaa, Minna Karhunen toteaa.

Tampereen yliopiston kunta- ja aluejohtamisen yliopistonlehtori Jenni Airaksinen jatkaa luetteloa.

– Toimintaympäristö on muuttunut kiivaaksi. Nopeilla ratkaisuilla olisi kysyntää, mutta kunnalliseen maailmaan kuuluu hitaus, joka tulee demokratiasta. Asioita haluttaisiin viedä eteenpäin, mutta kun se ei ole toivottuun tahtiin mahdollista, turhaudutaan ja syytetään kunnanjohtajaa.

Airaksinen puhuu myös siitä, miten kuntajohtajien taustat ovat laajentuneet.

Suurten ikäluokkien kuntajohtajat olivat saaneet samankaltaisen koulutuksen: oli hallintotieteilijöitä ja oikeusoppineita, myös talousoppineita. Heillä oli sama sukupolvikokemus suomalaisesta yhteiskunnasta.

– Nykyään nuoremman polven kunnanjohtajissa on kaikkea teologista diplomi-insinööriin, terveystieteilijästä suomen kielen maisteriin.

Kaarinassa luodaan omaa "KiVa Kunta"-mallia

Harri Virta on johtanut Kaarinan kaupunkia 13 vuotta. Hän kertoo keskustelu- ja neuvottelukulttuurin muuttuneen tuossa ajassa selvästi.

– Sosiaalinen media on tuonut ihan oman värinsä. Kaikkiaankin sävy, jolla keskustellaan, on tullut rajummaksi.

Viimeiset kolme vuotta Virta on saanut seurata kuntien johtopaikoilla puhaltavia tuulia näköalapaikalta, Suomen Kuntajohtajat -yhdistyksen hallituksesta.

– En kommentoi julkisuudessa esillä olleita tapauksia, mutta yhä tiukemmin otetaan kantaa niin virkamiesten kuin poliitikkojenkin sanomisiin ja tekemisiin. Somesta on saatu kanava, jossa on helppo nokitella ja kiusatakin.

Kaarina on ollut ensimmäisten joukossa luomassa järjestelmää, jolla voidaan puuttua kaupungin henkilöstön epäasialliseen kohteluun.

– Syksyllä valtuuston puheenjohtajan johdolla rakennettiin malli, jolla voidaan tarttua poliitikkojen väliseen kiusaamiseen. Ja nyt rakennamme mallia sen varalle, että poliitikko kiusaa esimerkiksi esittelevää virkamiestä.

Kaarinan kaupunginjohtaja Harri Virta
Kaupunginjohtaja Harri Virta kertoo, että Kaarinassa kehitetään parhaillaan mallia sen varalle, että poliitikko kiusaa esimerkiksi esittelevää virkamiestä. Ari Welling / Yle

Harri Virran mielestä Kuntaliittokin voisi hyödyntää Kaarinassa kehitettyä järjestelmää. Kutsuttakoon sitä vaikka eräänlaiseksi KiVa Kunta -ohjelmaksi, sillä esikuvana on helppo nähdä koulukiusaamiseen puuttuva KiVa Koulu -malli (siirryt toiseen palveluun).

Onko kaupunginjohtaja Virralla itsellään välineitä puuttua, jos joku alkaa kiusata häntä?

– Entisen esimieheni johtamisoppi oli, että kannattaa aina käyttäytyä normaalisti. Kiusaamistapausta pitää lähteä purkamaan heti alkuunsa. Pitkään jatkuneen kiusauksen lopettaminen on vaikeaa.

Törmäävätkö naiset "äijäkulttuuriin"?

Entinen Salon kaupunginjohtaja Antti Rantakokko, joka on toiminut myös selvitysmiehenä Kittilän kunnan selkkauksessa, on selittänyt Lapin kiistoja perinteisen "äijäkulttuurin” ja uuden sukupolven johtajien yhteentörmäyksinä.

– Lapissa ovat pitkään pärjänneet johtajina kansanmiehet, jotka metsästävät, saunovat ja menevät siihen todellisuuteen, jossa Lapissa eletään. Jos johtaja tulee etelästä, puhuu strategiakieltä ja viestii somessa, voi tulla hankaluuksia, Rantakokko avasi asiaa Helsingin Sanomissa (siirryt toiseen palveluun).

Ehkä nuoret, koulutetut naiset päätyvät myrskyn silmään, kun he eivät pysty katsomaan sormiensa läpi kunnassa tutuksi tullutta toimintatapaa.

– Uusilla johtajilla voi olla voimakas eettisyyden vaatimus. Ristiriita syntyy, jos luottamushenkilöillä on pitkäaikainen toimintatapa, jonka kuntajohtaja kokee epäeettiseksi, yliopistonlehtori Jenni Airaksinen sanoo.

Jenni Airaksinen, , Tampereen yliopiston kunta- ja aluejohtamisen yliopistonlehtori
– Kuntajohtajien tilanteessa ikävä ilmiö on henkilöön meneminen, vaikka kyse on asemasta, sanoo yliopistonlehtori Jenni Airaksinen.

Kuntaliiton Minna Karhunen on samoilla linjoilla. Hän nostaa kuntajohtajan keskeiseksi hyveeksi tunneälyn.

– Miten erilaisten poliittisten ryhmien kanssa kommunikoidaan? Miten tehdään niin kutsuttuja vietteleviä siirtoja? Miten löydetään puhutteleva tapa viedä asioita eteenpäin? Tilanteisiin liittyy myös huumori ja puhetapa.

Kun kuntajohtajaa maalitetaan ja kiusataan, mitä hänen pitää sietää?

– Kyllä joutuu nauramaan vitseille, jotka eivät ole aina hyvän maun mukaisia. Jos kaikessa lähtee pahoittamaan mielensä, on tie aika lyhyt. Pitää antaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Toki jossain tulee raja vastaan: selvää kiusaamista ei pidä sietää, Minna Karhunen linjaa.

Kunnanhallitus on kunnanjohtajan esimies

Kuntaliiton toimitusjohtajaa huolestuttaa, kuka kohta enää haluaa tai suostuu kuntajohtajaksi. Kunnilla on edessään taloudellisesti vaikeita vuosia, ja niistä selviämiseen tarvitaan osaavia johtajia.

Miten keskustelukulttuuri ja asioiden hoitaminen saadaan kunnissa siistittyä asialliseksi?

Minna Karhunen uskoo koulutuksen voimaan.

– Otamme tämän vahvasti esiin uusien luottamushenkilöiden koulutuksessa, kun kevään kuntavaaleissa on valittu uudet valtuustot. Aion myös keskustella asiasta poiittisten puolueiden kanssa. Puolueiden on herätettävä edustajansa ymmärtämään, mitä kunnanhallituksen rooli työnantajan edustajana ja kunnanjohtajan esimiehenä edellyttää.

Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella lauantaihin 24. 10. klo 23:een asti.

Lue seuraavaksi