1. yle.fi
  2. Uutiset

Veronica Helanen, 20, ei pelkää koronavirusta yhtä paljon kuin keväällä, mutta suojelee itseään tartunnalta kaikin tavoin – alle 30-vuotias sairaalahoidossa on harvinaisuus

Asiantuntijan mukaan riskiryhmään kuuluvan nuoren kannattaa välttää väkijoukkoja ja muita korkean tartuntariskin tilanteita, vaikka ikä näyttäisi olevan heidän kannaltaan positiivinen tekijä.

koronavirus
Veronica Helanen ulkona sontikka kädessä
Koronaviruksen riskiryhmään kuuluva Veronica Helanen sanoo ymmärtävänsä ikätovereitaan siinä, että pitkään pandemiaan ennen pitkään turhautuu. Marko Väänänen / Yle

Turkulainen Eetu Louhe, 29, kuvaa nykyistä suhtautumistaan koronaviruspandemiaan kahdella sanalla: voimakas turtuminen.

Louhe sairastaa vaikeaa astmaa ja keväällä hän eristäytyi kotiinsa lähes kokonaan. Hänen keuhkojensa kunto oli romahtanut, eikä hän olisi todennäköisesti kestänyt koronatartuntaa. Jo tavallinen flunssakin olisi saattanut viedä Louhen sairaalahoitoon.

– Keväällä en liikkunut kotoa mihinkään. Nyt hoidan omat kauppareissuni, mutta saa nähdä kuinka kauan. Se riippuu siitä, kuinka pahaksi tautitilanne menee. En jaksa lukea enää koronaan liittyviä uutisia tai seurata tiedotustilaisuuksia, Louhe sanoo.

Louhe ja Veronica Helanen kuuluvatvakavan koronavirustaudin riskiryhmään. He kertoivat Ylelle keväällä elämästään ja suhtautumisestaan rajoitusten purkamiseen:

Virus ei pelota enää yhtä paljon kuin keväällä

Turkulainen Eetu Louhe ottamassa maskia pois kasvoiltaan.
Louhe sanoo huomanneensa, että omalla toiminnallaan pystyy vaikuttamaan omaan turvallisuuteen.Johanna Manu / Yle

Vaikka koronavirustartuntojen määrä on syksyllä lähtenyt uudestaan nousuun, Louhella on syytä iloon. Hänen pitkä sairauslomansa on ohi, keuhkojen kunto on parantunut ja astma on ensimmäistä kertaa vuosiin hyvässä hoitotasapainossa.

Koronan riskiryhmään kuuluvaksi katsotaan ne, joilla on esimerkiksi huonossa hoitotasapainossa oleva keuhkosairaus. Louhen kohdalla riski vakavalle sairastumiselle on tällä hetkellä kevättä pienempi.

Eetu Louhe aloitti uudessa työssä elokuussa ja se osaltaan pakotti miehen pois kotoa eristyksistä. Hän sanoo olevansa koronaviruksen suhteen luottavaisempi kuin keväällä. Louhe on myös huomannut, että pystyy omalla toiminnallaan vaikuttamaan paljon omaan turvallisuuteensa.

– En enää tietyllä tavalla pelkää sitä niin paljon, koska kuolemantapauksia on ollut Suomessa vähän. Olen huomannut, että vaikka käyn itse ruokakaupassa, tauti ei sieltä tartu minuun. Terveydenhuollon kantokyky on ollut riittävä, enkä pelkää enää sitä, että pääsenkö hoitoon.

Pelko on osittain hälvennyt myös oululaisella Veronica Helasella, 20.

– Arki ei ole enää samanlaista kuin ennen koronaa, mutta virus ei enää pelota samalla tapaa kuin keväällä, hän kuvailee tuntemuksiaan.

Veronica Helanen kotonaan katsomassa ikkunasta ulos
Veronica Helanen välttää julkisia paikkoja, jotta ei sairastuisi. Hän sanoo tottuneensa uuteen arkeen, eikä enää edes kaipaa muuta.Marko Väänänen / Yle

Helanen on saanut kaksi maksansiirtoa. Hänellä on elinsiirtojen vuoksi hyljinnänestolääkitys, joka heikentää elimistön vastustuskykyä. Siksi hänellä on myös korkeampi riski sairastua koronavirukseen, ja sairaus voisi olla hänelle kohtalokas.

Helanen eristäytyi muista ihmisistä keväällä lähes kokonaan. Kesän rauhallinen koronavirustilanne antoi hänelle mahdollisuuden palata normaalimpaan arkeen, vaikka kesäkuu menikin sairaalassa heikentyneiden maksa-arvojen vuoksi.

– Sairaalajakson jälkeen terveyteni koheni ja matkailin kotimaassa. Syyskuussa matkustin Turkuun, mutta noudatin varotoimia.

Sittemmin Helanen on pysytellyt pitkälti kotona ja välttänyt julkisia paikkoja, jotta ei sairastuisi. Uudenlaiseen arkeen hän on jo tietyllä tapaa tottunut.

– En käy käytännössä muualla kuin partiossa. Käyn vain ruokakaupassa ja sielläkin harvemmin. En edes kaipaa enää muuta, hän sanoo.

Alle kolmikymppisiä ei juurikaan ole sairaalahoidossa

Valtaosa koronavirustartunnoista on ollut viime aikoina nuorilla ja nuorilla aikuisilla.

Esimerkiksi viime viikolla todetuista tartunnoista noin 80 prosenttia oli alle 50-vuotiailla ja lähes puolet alle 30-vuotiailla, kertoivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ja sosiaali- ja terveysministeriö viime viikon torstaina.

THL:n asiantuntijalääkärin Emmi Sarvikiven mukaan syyskuun alusta lähtien alle 30-vuotiaiden osuus tartuntojen määrästä on ollut noin puolet.

Vaikka valtaosa koronatartunnoista on syksyllä todettu nuorilla, alle 30-vuotiaan joutuminen sairaalahoitoon viruksen vuoksi on harvinaista.

Tähän mennessä sairastuneista alle 30-vuotiaita ei yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta ole hoidettu sairaalassa, sanoo Sarvikivi.

Ikä ja taustalla olevat sairaudet lisäävät nykytiedon perusteella huomattavasti riskiä joutua sairaalahoitoon tai kuolla, ilmenee THL:n tekemästä selvityksestä. Sen mukaan taustasairaudet kaksin- tai kolminkertaistavat sairaalahoidon tai kuolleisuuden riskin. Selvityksen perusteella ikä lisää kuolemanriskiä selvästi, vaikka ihminen olisi niin sanotusti perusterve.

THL selvitti koronavirukseen sairastuneiden sairaalahoidon tarvetta ja kuolleisuutta Tartuntarekisterin, Hoitoilmoiturekisterin ja Kelan erityiskorvaustietojen avulla.

– Meiltä tai maailmalta ei ole sellaista tutkimustietoa, että esimerkiksi nuorilla jokin tietty yksittäinen perussairaus altistaisi voimakkaasti taudin vakavammalle muodolle, sanoo Sarvikivi.

Sarvikivi korostaa, että riskiryhmään kuuluvan nuoren kannattaa silti välttää väkijoukkoja ja muita korkean tartuntariskin tilanteita, vaikka ikä näyttäisi olevan heidän kannaltaan positiivinen tekijä.

– Puhtaasti tilastollisesti katsottuna iän puolesta riskiryhmäänkin kuuluva nuori voisi olla huolettomammin mielin, mutta sairastaminen on aina yksilöllistä.

"Jotakin jää huomioimatta, että näin käy"

Nuorten tartunnoista on puhuttu syksyllä paljon, nuoria on kritisoitu ja he ovat saamaltaan kritiikiltä myös puolustautuneet.

Helanen sanoo ymmärtävänsä ikätovereitaan siinä, että tilanteeseen ennen pitkään turhautuu. Vilkasta sosiaalista elämää viettävälle voi olla vaikeaa olla näkemättä ystäviä. Hän kuitenkin toivoo, että ihmiset muistaisivat, että viruksen kanssa ei ole kyse vain omasta itsestä.

– Että ei käytäisi juhlissa tai kavereiden luona, jos on vähänkin kipeä.

Louhe ei ole yllättynyt siitä, että tartuntoja on todettu syksyllä etenkin nuorilla. Hän uskoo, että osan nuorten tartunnoista selittää opiskelujen alkaminen ja ravintoloissa käyminen.

Louhe uskoo, että tulevaisuudessa on otettava tiukempia rajoitustoimia käyttöön, koska nykyisellään kaikista varoituksista huolimatta tartunnat lisääntyvät.

– Minua ihmetyttää, miten ihmiset oikein toimivat, kun virus pääsee leviämään. Jotakin siinä täytyy jättää huomioimatta, että näin käy. Eivätkö ihmiset ole oppineet pesemään käsiään tähän mennessä, Louhe miettii.

THL:n Sarvikivi muistuttaa, että epidemian torjunta on jokaisesta itsestään kiinni. Oikeanlainen suojautuminen on tärkeää, kuului riskiryhmään tai ei.

– Missään nimessä ei voi sanoa, että voisimme elää niin kuin ennenkin. Eli pidetään turvaväliä, käytetään maskia, pestään käsiä ja mennään heti testiin, jos tulee oireita.

Lue myös:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta: Kanta-Häme siirtynyt epidemian leviämisvaiheeseen, koronarokotukset voivat alkaa jo ennen joulua, Suomessa 283 uutta tartuntaa ja kuusi kuolemaa

Lue seuraavaksi