1. yle.fi
  2. Uutiset

Jämsän kaupunginjohtaja arvostelee valtion toimintaa Kaipolan tilanteen hoidossa: "On ollut pettymys nähdä, että ratkaisuja ei ole lähdetty aktiivisesti hakemaan"

Jämsän mielestä valtion tänään myöntämä 4,5 miljoonaa euroa on täysin riittämätön, TEM lupaa lisää rahaa alkuvuodesta.

Kaipola, Jämsä
Sanna Marin puhumassa medialle
UPM:n ilmoitus Kaipolan tehtaan sulkemisesta toi ministerikolmikon Jämsään pääministerin johdolla elokuussa.Simo Pitkänen / Yle

Jämsän kaupunginjohtaja Hanna Helaste sanoo olevansa pettynyt valtion toimiin Kaipolan tehtaan lakkauttamisuutisen jälkeen.

Kun UPM ilmoitti elokuussa Kaipolan tehtaan sulkemisesta, valtioneuvosto tuli nopeasti paikalle kolmen ministerin voimin lupaamaan, että Jämsä ei jää ahdingossaan yksin.

Kaupunginjohtaja katsoo, että lupauksia ei ole täytetty. Lakkauttamisuutisesta on kulunut kaksi kuukautta, ja valtiolta näyttäisi heruvan Helasteen mukaan vain murusia tilanteen helpottamiseksi.

Viimeinen pisara on ollut tieto siitä, että valtioneuvosto on myöntänyt Jämsälle Kaipolan äkilliseen rakennemuutokseen liittyviin hankkeisiin ensi vuodelle vain vähän yli 4,5 miljoonaa euroa.

Summa on reilusti pienempi kuin mitä Jämsä oli odottanut ja mitä tarvittaisiin tilanteessa, jossa paikkakunnalta katoaa satoja työpaikkoja.

Jämsän kaupunginjohtaja Hanna Helaste.
Jämsän kaupunginjohtaja Hanna Helaste sanoo olevansa turhautunut valtion hitaaseen toimintaan.Petri Aaltonen / Yle

Kaupunginjohtaja muistuttaa, että valtion nyt myöntämät rahat eivät tule kaupungille vaan yritysten on haettava niitä omiin kehityshankkeisiinsa, joita ne myös itse rahoittavat.

– Jokainen euro pitää erikseen hakea, ja se edellyttää sitä, että yksityinen raha lähtee liikkeelle ja yritykset lähtevät investoimaan, Hanna Helaste huomauttaa.

Teollisuusneuvos Jarkko Tonttila työ- ja elinkeinoministeriöstä toteaa, että budjettiriihessä Jämsän tilanteen hoitoon on kirjattu 8,7 miljoonan euron rahoitus, ja nyt myönnetty 4,5 miljoonan euron summa on ensimmäinen erä tästä.

Tonttila arvioi, että Jämsän seuraavaa rahoituserää tarkastellaan alkuvuodesta. Hän ei osaa vielä sanoa, myönnetäänkö tuolloin loput budjettiriiheen kirjatusta summasta vai jaetaanko rahat pienempiin osiin.

Jämsän ei Tonttilan mukaan tarvitse jäädä odottelemaan tulevia tukipaketteja. Hän toteaa, että ely-keskuksen ja TE-toimiston rahoituksen turvin toimenpiteitä voidaan jo käynnistää.

– Prosessi etenee vaiheittain ja tähän menee aikaa. Pitää olla malttia, Tonttila sanoo.

Helaste myöntää, että "sormia napsauttamalla" ei uusia työpaikkoja luotaisi, vaikka Jämsä saisi kaiken valtiolta toivomansa tuen. Tämänhetkinen pysähtynyt tilanne kuitenkin turhauttaa, kaupunginjohtaja sanoo.

Tukialuemuutos ei näytä toteutuvan

Jämsän toivelistan kärjessä on seudun yritystukialueluokituksen korottaminen, joka helpottaisi uusien yritysten houkuttelemista ja investointien saamista paikkakunnalle.

EU:n tukialueluokitus määrittää sen, miten Jämsä voi tukea alueensa yrityksiä.

Luokituksen muutos vaatii EU-komission käsittelyn, eikä Jämsän muutoshakemus ehtinyt ministeriön elokuussa komissiolle lähettämään tukialue-esitykseen.

Seuraava virallinen tukialuekierros käydään vasta vuosien 2021-22 taitteessa, mutta Jämsä on toivonut, että työ- ja elinkeinoministeriö vauhdittaisi asian käsittelyä komissiossa.

– Se on kuitenkin poliittista päätöksentekoa, ja on kohtuutonta, jos joudumme odottamaan apua toista vuotta, Hanna Helaste sanoo.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että Jämsä joutuu odottamaan, sillä komissio ei ole lämmennyt ministeriön välittämälle Jämsän toiveelle.

Jarkko Tonttila toteaa, että ministeriö on ollut yhteydessä komissioon, mutta sieltä on todettu, että tukialuemuutoksia ei tehdä ennen ensi vuoden loppua.

Jämsä haluaisi käyttöön myös työllisyyspoliittiset investointiavustukset, jotta kaupunki pystyisi rahoittamaan työllistäviä hankkeita.

Esimerkkinä Helaste mainitsee kaupungin omistaman teollisuuskiinteistön, jossa toimii Jokilaakson Juusto. Yritys olisi valmis laajentamaan toimintaansa, jos Jämsä investoisi teollisuushalliin.

Synkkyyden keskellä on myös valoa

Kaiken synkkyyden keskellä kaupunginjohtaja Helaste näkee myös valonpilkahduksia.

Pahimmat ennakkopelot työttömyyden kasvusta eivät näytä toteutuvan, sillä alueen yritykset ovat lähteneet aktiivisesti etsimään uutta toimintaa ja uusia asiakkaita. Alihankintayritysten tilanne ei ole niin synkkä kuin vielä elokuussa ajateltiin.

Helaste sanoo, että tärkeintä on kuitenkin löytää Kaipolan tehdasalueelle jatkokäyttöä. Kaupunki käy Helasteen mukaan keskustelua UPM:n suuntaan tiiviisti, sillä kyselyjä alueesta tulee päivittäin.

Jämsä on tällä viikolla toimittanut UPM:lle listan kaikista niistä toimijoista, jotka ovat ottaneet kaupunkiin yhteyttä ja kertoneet olevansa kiinnostuneita Kaipolan alueesta.

Kaupunginjohtaja toteaa, että uuden yritystoiminnan rakentaminen Kaipolaan vaatii suuria vaiheittaisia investointeja.

– On vaikea nähdä, että tällaisen vaiheistuksen rakentaminen onnistuisi ilman valtion tukea, ellei UPM ole mukana kuten Kajaanin Renforsin Rannassa, Hanna Helaste toteaa.

Helasteen mainitsema Renforsin Ranta on yritysalue, jonka UPM perusti vuonna 2008 lakkauttamansa Kajaanin paperitehtaan alueelle. Alueelle on saatu sittemmin paljon erilaista yritystoimintaa.

– Jos saamme ratkaisun tukialueeseen, näemme täällä varmasti enemmän uusia alkuja kuin vuosiin, Helaste uskoo.

Lue seuraavaksi