1. yle.fi
  2. Uutiset

Vanhensimme Sanna Marinia vuosikymmenillä – ja se oli niin helppoa ja nopeaa, että pelottaa

Kuvankäsittelyohjelmien klassikosta Photoshopista julkaistiin viime viikolla uusi versio, ja nyt siihen tuli paljon uusia manipulointityökaluja.

digitaalinen kuvankäsittely
Ystävällisen oloinen pääministeri Sanna Marin (sd.) oli helppo muuttaa ärtyneeksi vanhaksi naiseksi Photoshopin uudella versiolla.
Kokeilimme Photoshopin uutta säädintä, jolla henkilön kasvoille voi luoda ilmeitä, joita siinä ei alun perin ole ollut. Tässä esimerkissä ystävällisen oloisen Sanna Marinin (sd.) kasvoille lisättiin kaksi efektiä, jotka Photoshopissa kulkevat nimellä "ärtynyt" ja "vanha".Arttu Timonen / Yle, kuvamanipulointi Tuomo Björksten / Yle

Kuvankäsittelyohjelma Adobe Photoshop on alallaan sen kokoluokan instituutio, että arkikielessä (siirryt toiseen palveluun) saatetaan puhua jopa photoshoppaamisesta: kuva voi olla niin photoshopattu, että se on suorastaan epätodellinen.

Ohjelmistojätti julkaisi viime viikolla päivityksen, jonka seurauksena kuvien muokkaus ja manipulointi on entistä nopeampaa ja helpompaa myös suurelle yleisölle.

Maailmalla aiheesta on kirjoittanut muun muassa valokuvamedia PetaPixel (siirryt toiseen palveluun). PetaPixel havainnollisti päivityksen mahdollisuuksia jutussaan ja nuorensi Yhdysvaltain presidenttiehdokasta, demokraattien Joe Bidenia kymmenillä vuosilla.

Yle teki samanlaisen kokeilun Suomen omista johtohahmoista: presidentti Sauli Niinistöstä ja pääministeri Sanna Marinista (sd.) sekä perussuomalaisten puheenjohtajasta Jussi Halla-ahosta.

Iän muuttaminen oli niin helppoa ja lopputulos sen verran uskottava, että se on jo pelottavaa. Aikaa kuvien manipulointiin meni muutama sekunti.

Iän lisäksi vääristellä voi kuvattavaa muutenkin: laittaa hänelle ilmeitä, joita hänellä ei alun perin ollut, tai kallistaa kasvoja hieman eri suuntaan.

Kuvankäsittely on ollut arkea ennenkin, mutta viimeistään nyt herää kysymys: uskaltaako netissä näkemäänsä enää luottaa?

Sauli Niinistön kasvoilta lähti vuosikymmeniä pois kuvamanipulaation avulla.
Sauli Niinistön kasvoilta lähti vuosikymmeniä pois kuvamanipulaation avulla.Tuomo Björksten / Yle, manipuloitu kuva

Edes ammattilaiset eivät tunnista aitoa kuvaa

Tutkijatohtori Jenni Mäenpään vastaus on miltei lannistavan rauhoittava.

– Olemme jo pitkään olleet sellaisessa tilanteessa, jossa emme voi pelkästään kuvaa katsomalla päätellä mitään siitä, miten kuva on tehty.

Mäenpää työskentelee kuvajournalismin tutkijana Helsingin yliopistossa ja vierailevana tutkijana Tampereen yliopistossa. Hän tarkasteli neljän vuoden takaisessa väitöskirjassaan (siirryt toiseen palveluun) kuvajournalismin tuotantoa.

Mäenpää kertoo esimerkin: Tampereen yliopistossa tutkittiin (siirryt toiseen palveluun) muutama vuosi sitten, kykenevätkö ammattimaiset kuvajournalistit erottamaan aitoja valokuvia ja tietokoneella tehtyjä, täysin virtuaalisia kuvia toisistaan.

Lopputulos oli, että eivät kyenneet.

– Tämä kertoo siitä, että jos ammattilaiset eivät pysty erottamaan kuvia toisistaan, ei kukaan muukaan ihminen varmaankaan pysty.

Mäenpää huomauttaa, että valokuvia on muokattu aina, sen keksimisestä 1800-luvulta lähtien, ja niiden luotettavuudesta ja totuudenmukaisuudesta on kiistelty niin ikään siitä asti.

– Siinä mielessä näen aina uudet teknologiset innovaatiot osana sitä pitkää kehityskaarta, joka on ollut.

Ylen verkkosivuilla muun muassa valokuvien luotettavuutta on käsitellyt laajasti toimittaja Johanna Vehkoo Valheenpaljastaja-sarjassaan.

Tavallisin kuvahuijauksen muoto on kuvan tai videon liittäminen väärään kontekstiin, hän sanoo.

– Minkä tahansa kuohuttavan uutistapahtuman yhteydessä alkaa liikkua kuvia, jotka sinänsä ovat aitoja, mutta ne on otettu aiemmin ja aivan toisessa tilanteessa.

Jussi Halla-aho manipuloitiin näyttämään nykyistä vanhemmalta kansanedustajalta.
Jussi Halla-aho manipuloitiin näyttämään nykyistä vanhemmalta kansanedustajalta.Derrick Frilund / Yle, kuvamanipulointi Tuomo Björksten / Yle

Adobe puolustaa ohjelmaansa

Samaan aikaan, kun Adobe tuo Photoshopiin joukon kuvamanipulaatioita mahdollistavia ominaisuuksia, yhtiö on lanseerannut myös hankkeen (siirryt toiseen palveluun), jonka tarkoituksena on taistella manipulaatiota vastaan ja varmistaa, että kuluttajat ovat tietoisia siitä, millaisia muutoksia heidän katselemaansa sisältöön on tehty.

Yle kysyi yhtiöltä, eivätkö toimet ole ristiriidassa keskenään.

Adoben yhteisöpalveluista vastaava johtaja William Allen sanoo sähköpostitse toimitetussa vastauksessa, että uudet ominaisuudet auttavat luovien alojen ammattilaisia keskittymään itse asiaan eli luovuuteen: se, mikä ennen vei 30 työvaihetta tai enemmän, on nyt mahdollista tehdä yhdellä klikkauksella.

Hän toteaa kuitenkin, että luovuus on vakuuttavampaa, kun työ on läpinäkyvää ja luotettavaa.

Yhtiön hankkeessa manipulointia vastaan kuvatiedostoihin piilotetaan eräänlainen vesileima, joka kertoo, millaisia muokkauksia kuvalle on tehty ja mistä se on lähtöisin. Hankkeessa ovat mukana muun muassa The New York Times, BBC ja Twitter.

– Adobe uskoo, että sisällön aitouden varmistaminen on pitkäaikainen ongelma, joka edellyttää pitkäaikaista sitoutumista laajasti eri toimijoilta, Allen kirjoittaa.

Tutkija: Jokaisen kuvan kohdalla ei tarvitse miettiä, onko se aito

Tutkija Jenni Mäenpää sanoo, ettei hän antaisi kuvankäsittelyohjelman uusille ominaisuuksille turhan suurta painoarvoa.

Hän arvioi ihmisten kuvanlukutaidon olevan yleisesti hyvällä tasolla: heillä on käsitys siitä, että kuvia voidaan muokata ja manipuloida ja niillä voi tehdä monenlaisia asioita.

Kuvissa luottamus on jo kauan perustunut ihmisiin ja instituutioihin. Siksi jokaisen näkemänsä kuvan kohdalla ei tarvitse miettiä, onko se aito vai ei.

– Meidän pitää voida luottaa esimerkiksi journalisteihin, jotka julkaisevat kuvia tunnetuissa medioissa. He ovat sitoutuneet tiettyihin eettisiin ohjeisiin, Suomessa esimerkiksi Journalistin ohjeisiin (siirryt toiseen palveluun), Mäenpää selittää.

Muokattu 2.11. klo 10.27: Jutun herättämän palautteen perusteella muokkasimme ensimmäisen kuvan kuvatekstiä. Kaikissa kuvissa on kokeiltu Photoshopin uusia säätimiä, joilla saa muutettua ihmisen "ärtyneeksi", "vanhaksi", "nuoreksi" tai "iloiseksi".

Lue seuraavaksi:

Lil Miquela on täydellinen somejulkkis ja mainostajan unelma, mutta hän ei ole todellinen – Onko aidon ja keinotekoisen rajaa jo vaikea havaita?

Tämän jutun jälkeen katsot liikkuvaa kuvaa uusin silmin: Yle teki deepfake-videon, jolla Sauli Niinistö haaveilee kolmannesta kaudesta

Keskustelu on avoinna 1.11. klo 23 asti.

Lue seuraavaksi