1. yle.fi
  2. Uutiset

Kaasubusseista tuli palomiehen painajainen: "Se on pahimmillaan 10 metrin liekinheitin"

Suomessa ollaan ensimmäisten joukossa ottamassa käyttöön tarroja, joista pelastushenkilökunta näkee kulkuneuvon käyttövoiman.

liikenne
Palomies Eemil Laakkonen liimasi tarran Etelä-karjalan pelastuslaitoksen uusimpaan autoon.
Palomies Eemil Laakkonen liimaa käyttövoimatarraa Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen uusimpaan autoon.Mikko Saastamoinen / Etelä-Karjalan pelastuslaitos

Vielä joitakin vuosia sitten valtaosa Suomen ajoneuvoista sai voimansa bensiinistä tai dieselistä. Niinpä palokunnan oli varsin helppo laatia sammutussuunnitelma.

Nyt asia on toisin, kun ajoneuvojen käyttövoimia on erilaisia, eikä sitä tietoa pysty välttämättä ajoneuvon ulkomuodosta päättelemään.

Palavan kulkuneuvon sammutustaktikka vaihtelee sen mukaan, kulkeeko auto sähköllä, kaasulla vai tutuimmilla bensiinillä tai dieselillä.

Kansainvälinen palo- ja pelastusalan komissio CTIF haluaa nyt erityisen käyttövoimatarran liimaamista ajoneuvoihin. Belgia on ollut asiassa nopeimmin liikkeellä, mutta Suomessa tarroja on otettu käyttöön jo Helsingissä ja Lappeenrannassa.

Käyttövoimatarrasta näkee käytetäänkö autossa dieseliä, sähköä, vai maakaasua.
Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen ajoneuvo käyttää dieseliä.Mikko Saastamoinen / Etelä-Karjalan pelastuslaitos

Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella Lappeenrannassa vuoromestarina työskentelevä Mikko Saastamoinen on kansainvälisen palo- ja pelastusalan komission CTIF:n suomalaisjäsen.

– Tarrasta palopaikalle saapuvat pelastajat tietävät heti, onko vastassa esimerkiksi dieseliä, sähköä tai kaasua, kertoo Saastamoinen.

Tarra on hyödyksi ohikulkijoillekin

Palava linja-auto ei ole riski ainoastaan pelastustoimelle, vaan myös ohi kävelevälle jalankulkijalle tai pyöräilijälle.

– Mikäli esimerkiksi kaasulla käyvä linja-auto syttyy, ja palo pääsee varoventtiillille, on se pahimmillaan 10 metrin liekinheitin mihin tahansa suuntaan. Se on todellinen riski jalankulkijoille ja pelastajille, Saastamoinen sanoo.

Kuljetusliike Tikka Oy otti Suomessa ensimmäisenä käyttöön käyttövoimatarrat raskaassa kalustossa.
Lappeenrantalainen Kuljetusliike Tikka Oy oli ensimmäinen raskaassa kalustossa tarrat käyttöönottanut suomalaisyritys.Mikko Saastamoinen / Etelä-Karjalan pelastuslaitos

Helsingissä muun muassa kaupungin liikenneliikelaitos HKL on liimannut käyttövoimatarroja autoihinsa.

Lappeenrantalainen Kuljetusliike Tikka Oy oli puolestaan Suomessa ensimmäinen kuljetusalan yritys, joka otti tarrat käyttöön.

Lappeenrannassakin kulkee paikallisliikenteen linja-auto, jossa on tarra CNG. Kirjaimet tarkoittavat, että auto käyttää maakaasua.

Sammutustavat eroavat

Jos dieseliä käyttävä linja-auto palaa, pelastuslaitos käyttää hyökkäävää taktiikkaa palon sammuttamisessa. Vuoromestari Mikko Saastamoisen mukaan näissä paloissa tiedetään varmasti, kun auto on sammutettu ja palo tyrehtynyt.

Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen vuoromestari Mikko Saastamoinen esittelee erilaisia käyttövoimatarroja.
Vuoromestari Mikko Saastamoinen on kansainvälisen pelastusalan komission suomalaisedustaja. Käsissään hänellä on erilaisia käyttövoimatarroja.Ville Toijonen / Yle

Toisin voi olla esimerkiksi sähköauton kanssa. Mikäli sähköauto syttyy ja palo pääsee akustoon, ei auto tahdo sammua millään.

– Esimerkiksi Lahdessa syttyi yksi sähköhenkilöauto. Näkyvin palo oli sammutettu, ja työvuoro vetäytyi asemalle. 20 minuutin kuluttua paikan päälle valvomaan jäänyt säiliöauton kuljettaja soitti, että auto oli syttynyt räjähdyksenomaisesti uudestaan. Työvuoro palasi heti palopaikalle ja sammutti sähköauton uudelleen, kertoo Saastamoinen.

Tuleen syttynyt sähköauto on vaikea sammuttaa: palokunta kehitti itse ongelmaan ratkaisun, jossa akku upotetaan veteen

Sähköauton akusto syttyy nopeasti, ja se ikään kuin syttyy uudelleen ja uudelleen. Tämä sitoo pahimmillaan pelastuslaitoksen henkilökuntaa ja sammutuskalustoa jopa kolmen vuorokauden ajaksi.

Tarra tulevaisuudessa kaikkiin autoihin?

Käyttövoimatarra ei ole vielä pakollinen, mutta joukkoliikenne ja raskas liikenne on alkanut ottaa asiaa mielenkiinnolla vastaan.

– Yhden ajoneuvon tarroitus maksaa noin 20–40 euroa riippuen tarrojen tilausmääristä, sanoo Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen vuoromestari Mikko Saastamoinen.

Palomiehet sammuttavat sammutuspeitteella autopaloa.
Varsinais-Suomen pelastuslaistos kietoi palavan auton isoon sammutuspeitteeseen. Kristian Eloluoto / Varsinais-Suomen pelastuslaitos

Sisäministeriössä tarraa pidetään hyvänä asiana.

– Käyttövoimatarra lisää pelastajien tietoutta sammutettavasta ajoneuvosta ja helpottaa riskienarviointia pelastustilanteessa. Auton käyttövoima voidaan selvittää jo nytkin ajoneuvon rekisterinumeron perusteella, mutta tarra nopeuttaisi selvitystä, sanoo pelastusylitarkastaja Rami Ruuska sisäministeriöstä.

Käyttövoimatarrojen selitykset
Tarrjoen väri kertoo käyttövoiman. Harmaa = diesel, punainen = bensiini, vihreä = erilaiset kaasut, sininen = vety, oranssi = hybridi- ja täyssähkö, hybridissä salaman päällä polttoainepumppuCTIF

Pelastusylitarkastaja Rami Ruuskan mukaan käyttövoimatarran pakollisuutta raskaassa liikenteessä on mietitty. Epäselvää on kuitenkin miten ja milloin pakollisuus toteutettaisiin. Yksi vaihtoehto olisi tarkastaa ajoneuvon tarroitus katsastuksen yhteydessä.

Myös liikenne- ja viestintäministeriössä tarroihin suhtaudutaan periaatteessa myönteisesti.

Liikenneneuvos Kimmo Kiiskin mukaan tällä hetkellä ei ole suunnitteilla, että käyttövoimatarrat olisivat tulossa Suomessa pakollisiksi ajoneuvoihin.
– Tarrat tai mitkä tahansa ajoneuvon käyttövoiman osoittavat ulkoiset merkit kohdentaisivat pelastustoimia ja parantaisivat pelastajien työturvallisuutta. Eikä vain pelastajien, vaan kaikkien onnettomuuspaikalla olevien voisi olla hyvä tietää, että esimerkiksi sähkö- tai kaasuauto on onnettomuudessa osapuolena, kertoo liikenneneuvos Kimmo Kiiski liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Kimmo Kiiski muistuttaa myös, että Suomessa liikkuu paljon erimaalaisia ajoneuvoja, eli tämä ei ole vain kansallinen asia.

– Tämä on ainakin EU:n asia, ja ymmärrykseni mukaan eurooppalaiset toimijat ovat olleet yhteydessä EU:n komissioon, sanoo Kiiski.

Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen vuoropäällikkö Mikko Saastamoisen mielestä tarra pitäisi olla joka autossa. Myös tavallisissa henkilöautoissa.

– Olen nähnyt esityksen, jossa käyttövoimatarra olisi pienenä lipukkeena rekisterikilven jatkeena. Henkilökohtainen arvioni on, että siellä se vielä tulee ajoneuvoihin. Siihen tulee menemään kuitenkin vielä useita vuosia, pohtii Saastamoinen.

Lisätietoa tarroista on Kansainvälinen palo- ja pelastusalan komission CTIF:n suomenkielisillä sivuilla. (siirryt toiseen palveluun)

Lue seuraavaksi