1. yle.fi
  2. Uutiset

Pikkulasten rokotukset vähentyivät koronakeväänä – tilanne on kuitenkin nyt parantunut

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä selvittää, miksi THL:n tiedoissa Päijät-Hämeen rokotuskattavuus on pudonnut huomattavan paljon. Rokotuksista ei ole tingitty.

rokotteet
Vaccinering
Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä ei tiedä, minkä verran viitosrokotteita on jäänyt antamatta koronakeväänä aikana. Kuvituskuva. Kay Nietfield / EPA

Pikkulasten rokotuksia annettiin viime keväänä edellisvuotta vähemmän. Lastenneuvolan terveystarkastuskäyntejä karsittiin etenkin koronavirusepidemian alkuvaiheessa. Perheet myös itse peruivat neuvola-aikoja koronatartunnan pelossa.

THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen esitti huolensa rokotuskattavuudesta Twitterissä. Salmisen mukaan THL:n, sosiaali- ja terveysministeriön ja valtioneuvoston on nyt mietittävä, miten puutteet korjataan.

THL:n erikoistutkijan Mia Kontion mukaan lasten rokotustilanne on kuitenkin kevään notkahduksen jälkeen jo parantunut.

– Terveydenhuollossa on opittu, kuinka toimitaan turvallisesti, annetaan ajanvarauksella aikoja ja katsotaan että rokotukset hoituvat turvallisesti asiakkaille. Eli luulen, että huolet ovat vähentyneet huomattavasti.

Jos joku rokotus jäi keväällä antamatta, voi sen todennäköisesti yhä hoitaa ilman, että siitä aiheutuisi haittaa, Kontio sanoo.

Tilastoinnissa on ollut puutteita

THL:n rokotuskattavuuskartan mukaan etenkin Päijät-Hämeessä on suuri ero kattavuudessa vuoden takaiseen verrattuna. Pikkulasten viitosrokotteen ensimmäisen annoksen rokotuskattavuus laski koko maassa 6 prosenttiyksikköä, mutta Päijät-Hämeessä lasku oli yli 20 prosenttiyksikköä.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän mukaan maakunnan tiedot THL:n rekisterissä eivät pidä paikkaansa. Toimialajohtaja Mika Forsbergin mukaan kyseessä on tiedonsiirtoon liittyvä ongelma.

Kevään sulkujen vuoksi terveystarkastuksia on jäänyt tekemättä ja velka siitä on iso. Pienten lasten rokotuksista ei ole kuitenkaan tingitty. Forsberg ei pysty kertomaan, mikä todellinen luku Päijät-Hämeessä on. Yhtymällä on aiemminkin ollut ongelmia tietojen siirtämisessä THL:n rekistereihin.

– Joitakin yksittäisiä rokotuksia on voinut siirtyä, mutta neuvoloissa on noudatettu pikkulasten rokotusohjelmaa, sanoo Forsberg.

Yhtymä selvittää, mistä tiedonsiirto-ongelmat johtuvat: ovatko rokotustiedot esimerkiksi jääneet kirjaamatta järjestelmään tai onko joku muu ongelma, miksi tiedot eivät vastaa sitä kokemusta, mitä työntekijöillä rokottamismäärästä on.

Tilastointiongelmia on ollut myös muissa sairaanhoitopiireissä. THL:n mukaan Siun soten, Pirkanmaan ja Ahvenanmaan rokotuskattavuutta ei ole pystytty arvioimaan tiedonsiirtoon liittyvien ongelmien vuoksi.

Ikä moninkertaistaa kuoleman riskin

THL julkaisi myös katsauksen (siirryt toiseen palveluun) muihin koronaepidemian vaikutuksiin.

Artikkelissa vahvistettiin koronan vaarallisuus ikäihmisille ja sairaille. 70-74 -vuotiailla kuolleisuus 30 päivän kuluessa positiivisesta testistä oli 10 prosenttia ja 75-79 -vuotiailla jo yli 25 prosenttia.

Viranomaisohjeita ihmiset tuntuvat noudattavat vähemmän kuin keväällä. Silloin noin joka kymmenes koki muiden noudattavan ohjeita huonosti, nyt näin kokee jo noin kolmannes suomalaisista.

Samalla kuitenkin kriisimieliala on ollut syksyn aikana nousussa, kun se huhtikuun alusta lähtien oli pitkään laskusuunnassa.

Korona on vaikuttanut myös hammaslääkärikäynteihin. Ennen koronaepidemiaa suun terveydenhuollon käyntejä oli reilusti yli 100 000 viikossa, huhti-toukokuussa luku romahti noin 50 000:een.

Sen jälkeen ihmiset alkoivat taas uskaltautua hammaslääkäriin ja lokakuun alkuun mennessä oltiin palattu normaalitilanteeseen. Aivan viime viikkoina hammaslääkärikäynnit ovat tosin jälleen notkahtaneet.

Juttua täydennetty 22.10.2020 kello 17.10:

Lisätty erikoistutkija Mia Kontion kommentti tilanteen parantumisesta.

Lue seuraavaksi