1. yle.fi
  2. Uutiset

Eurooppa-kirje: Koronamittarit vilkkuvat punaisella, yhteiskuntia suljetaan taas – keväällä kuoli liki 170 000 ihmistä enemmän kuin yleensä

Saat olennaiset jutut Euroopan unionista kerran viikossa suoraan sähköpostiisi, kun tilaat Ylen Eurooppa-uutiskirjeen.

Euroopan unioni
Kirjeenvaihtaja Rikhard Husu.
Svenska Ylen Eurooppa-kirjeenvaihtaja Rikhard Husu. Rikhard Husu, AOP Kuvankäsittely: Harri Vähäkangas

Tervehdys Brysselistä!

Parin rauhallisen kuukauden jälkeen koronamittarit vilkkuvat taas punaisella Belgiassa. Maassa esiintyy nyt väkilukuun nähden enemmän koronaa kuin muualla EU:ssa, Tšekkiä lukuun ottamatta. Belgian terveysministeri sanoi "tsunamin" uhkaavan (siirryt toiseen palveluun), jos toista aaltoa ei pian saada hallintaan.

Huoli ei ole liioiteltu: kevään ensimmäisessä aallossa koronaan kuoli Belgiassa pahimmillaan satoja ihmisiä päivässä. Toisesta aallosta on tulossa sairaaloille pahempi (siirryt toiseen palveluun) kuin ensimmäisestä. Hallituksen entinen koronatiedottaja Emmanuel André alleviivasi niin ikään tilanteen vakavuutta yleisradioyhtiö RTBF:n haastattelussa (siirryt toiseen palveluun). "Kysymys ei ole siitä mitä suljetaan, vaan siitä, minkä annamme olla edelleen auki", André totesi.

Belgiassa asuvien kanssakäymistä rajoitettiin alkuviikosta, kun ravintolat, baarit ja kahvilat suljettiin kuukaudeksi. Lähikoulussa lapset jätetään aamulla pihalle sisätilojen ruuhkautumisen välttämiseksi.

Nähtäväksi jää, voidaanko tilanne saada hallintaan ilman kevään kaltaista täysimittaista sulkua. Irlanti ja Tšekki ilmoittivat (siirryt toiseen palveluun) keskiviikkona mittavista sulkutoimista epidemian hillitsemiseksi. Esimerkiksi Irlannissa kaupat menevät kiinni (siirryt toiseen palveluun) ja kotoa saa liikkua vain viiden kilometrin päähän.

Paheneva pandemia varjostaa myös EU-instituutioiden työtä. Päämininsteri Sanna Marin (sd.) sai keskiviikkona vastakaikua toiveelleen etäkokouksista, kun Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel kutsui johtajat epäviralliseen videotapaamiseen koronaviruksen tiimoilta.

Marin joutui viime viikolla poistumaan Eurooppa-neuvoston kokouksesta korona-altistumisen takia. Ennen poistumistaan Marin ehti Tanskan pääministerin kanssa esittää kokousten pitämistä etänä. Etäkokoukset eivät kuitenkaan voi kokonaan korvata fyysisiä kokouksia, ja ero korostuu arkaluontoisia ja luottamuksellisia asioita käsiteltäessä.

Loppurutistus Britannian ja EU:n välillä alkoi eilen, lue täältä analyysini på svenska: neuvottelut ovat kuin laskettelua ylämäkeen.

Seuraavaksi kollegani kooste viikon kiinnostavista uutisaiheista – mitkä tämän viikon aiheet on hyvä tietää? Lopuksi katsaus ensi viikkoon.

Tämä juttu on osa Eurooppa-kirjesarjaamme, tästä linkistä voit kirjeen suoraan omaan sähköpostiisi. (siirryt toiseen palveluun)

#SOMESSA: EU laski liikkeelle ensimmäisen suuren velkakirjalainansa, sijoittajat innostuivat

Tällä viikolla on nähty ensimmäistä kertaa some-kommentteja (siirryt toiseen palveluun) EU:n ottamasta yhteislainasta – koska nyt sitä on ensimmäistä kertaa otettu iso määrä!

Muistattehan EU:n elvytyspaketin? Tiistaina komissio käytti jäsenmaiden sille myöntämiä uusia valtuuksia ja hankki sijoittajilta merkittävästi lainarahaa koronaelvytystä varten. Komissio laski liikkeelle EU:n ensimmäisen 17 miljardin euron (siirryt toiseen palveluun) "sosiaalisen" joukkovelkakirjalainan, joka rikkoi heti ennätyksiä (siirryt toiseen palveluun). Sijoittajien mukaan EU-lainapaperi sai maailmanmarkkinoilla (siirryt toiseen palveluun) suurimman määrän tilauksia koskaan. "Sijoittajat maksavat voidakseen lainata EU:lle!" Saksalaisekonomistin (yllä) mukaan EU-lainoissa on ainesta sijoittajien varojen turvasatamaksi.

Nyt komissio haki rahaa SURE-työllisyysrahastoa (siirryt toiseen palveluun) varten. Ensi vuoden loppuun mennessä EU aikoo lainata sijoittajilta elvytystoimiin noin 200 miljardia euroa.

#FAKTA: Koronakeväänä oli kuolemia selvästi aiempia vuosia enemmän

Tilastografiikka EU:n kuolemantapauksista viikoittain.
Harri Vähäkangas / Yle

EU-maissa kuoli maaliskuusta kesäkuuhun 168 000 ihmistä enemmän kuin neljän aiemman vuoden vastaavana aikana keskimäärin. Eurostatin tilastossa ovat mukana (siirryt toiseen palveluun) kaikki viikkojen 10–26 kuolemat. Tilasto voi olla hyödyllinen, kun koronaviruksen suoria ja epäsuoria vaikutuksia EU-maiden kansalaisten terveyteen arvioidaan, Eurostat toteaa. Esimerkiksi Espanjassa viikoilla 13–15 laskettiin yli kaksinkertainen määrä kuolemia kuin aiempina vuosina. IItaliassa henkensä menetti yli 40 prosenttia useampi kuin tavallisesti viikkoina 11–15.

Suomessa ero normaaliin oli suurin huhtikuun viikkoina 15 ja 17, jolloin kuolemia oli 13–14 prosenttia normaalia enemmän. Mustread-verkkojulkaisu arvioi (siirryt toiseen palveluun)jo elokuussa, että Suomi selvisi koronaviruksesta muita paremmin.

LUE VIELÄ NÄMÄ: Show-elkeitä ja draamaa brexitin loppumetreillä, Ranska jahtaa terroristeja entistä ankarammin

Boris Johnson
Britannian pääministerillä Boris Johnsonilla on usein tukka pörrössä.Andy Rain / EPA

Neuvottelut Britannian EU-eron jälkeisestä suhteesta käynnistyivät täydellä teholla taas torstaina. Nyt siirryttiin niin kutsuttuun tunnelivaiheeseen, täältä voit katsoa mitä se tarkoittaa. Siirtymäajan lopun häämöttäessä Britannian edustajien puheet ovat koventuneet. Lue täältä, miksi jonkinlaiseen sopimukseen on välttämätöntä päästä.

Lähiviikkoina neuvotellaan myös viikonloppuisin. Neuvottelujen käytännön työtä (siirryt toiseen palveluun) järjestelemään perustetaan erillinen sihteeristö. Sunnuntaihin asti yksityiskohtia hiotaan Lontoossa, sen jälkeen sopimuksen mukaan etänä tai fyysisesti erikseen sovittavissa paikoissa.

Ketään ei taida suuresti yllättää, että EU-kansalaisista 77 prosenttia (siirryt toiseen palveluun) tukee unionin varojen käytön yhdistämistä oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Ongelman muodostavat jäsenmaiden hallitukset, jotka eivät onnistu sopimaan asiasta. Kunpa tällaisista kansalaisille tärkeistä asioista voitaisiin päättää ilman, että yksittäiset maat kuten Unkari tai Puola voivat sen veto-oikeudellaan estää.

Ääri-islamistin murhaaman opettajan, Samuel Patyn, muistoksi pidettiin keskiviikkoiltana kaunis tilaisuus Pariisissa, jossa oli paikalla koko Ranskan poliittinen johto. Terrori-iskussa murhattu historianopettaja oli näyttänyt (siirryt toiseen palveluun) luokassa profeetta Muhammedista tehtyjä pilakuvia. Ranskalaiset ovat olleet jo useasti kaduilla sankoin joukoin murhan vuoksi, tapaus on käynnistänyt laajan keskustelun uskontoryhmien suhteista ja sananvapaudesta. Islamistijärjestö kielletään ja moskeijoita suljetaan. Presidentti Emmanuel Macronin twiitin mukaan viime päivinä on tehty (siirryt toiseen palveluun)kymmeniä terrorisminvastaisia toimenpiteitä.

Äärioikeiston suosio eri puolilla Eurooppaa horjuu, vallassaolevien puolueiden valta kasvaa. Ääripuolueet nahistelevat keskenään, lue täältä miten koronapandemia ajaa niitä ahtaalle.

EU:n maatalouspolitiikka ja kuinka se syntyikään on aiheena Brysselin koneessa. Entä miten maatalouspolitiikka muuttuu tulevaisuudessa? Eri maissa on erilainen suhtautuminen maaseutuun, kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Hilkka Vihinen Maija Elonheimon haastattelussa.

Politiikkaradiossa taas uudesta maatalousbudjetista keskustelee Tapio Pajusen kanssa kolme suomalaista meppiä. Parlamentti äänestää yhteensä 1 500:stä budjetin kohdasta perjantai-iltaan mennessä tällä viikolla.

Ruotsi liittyi tällä viikolla niihin EU-maihin, jotka kieltävät kiinalaisen verkkojätin Huawein osallistumisen maan 5G-verkon rakentamiseen. 5G-teknologia on yksi Kiinan ja EU:n suurimpia kiistakysymyksiä, ja Kiina uhkasikin Ruotsia jo vastatoimilla. Maailmassa on Huawein lisäksi vain kaksi merkittävää verkkoyhtiötä eli Nokia ja Ericsson. Kiina on jo uhannut myös niitä vastatoimilla.

Tammerkosken kansallismaisema kuvattu museokeksus Vapriikin terassilta
15 EU-maan huippukokous pidettiin 15.-16. lokakuuta 1999 Tampereella museokeskus Vapriikissa.Kirsi Matson-Mäkelä / Yle

16-vuotias tamperelaislukiolainen Raisa Räisänen katosi Tampereella runsas 21 vuotta sitten 16. lokakuuta. Miten se liittyy EU:hun? Siten, että tuolloin Tampereella pidettiin EU-johtajien huippukokous, josta myös on etsitty yhteyksiä katoamiseen. Kannattaa kuunnella rikostoimittaja Marko Niemen dekkarimaisen koukuttava 6-osainen Viimeinen johtolanka -podcast siitä, mitä tuona lauantai-iltana on saattanut tapahtua. Se löytyy Yle Areenasta.

ENSI VIIKOLLA: EU-johtajat summaavat videokokouksessa koronatilannetta ja tarvittavia uusia toimenpiteitä

Koronatartuntojen määrä lisääntyy nyt erittäin nopeasti eri puolilla Eurooppaa. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel on kutsunut jäsenmaiden valtioiden ja hallitusten päämiehet ja -naiset ylimääräiseen etäkokoukseen aiheesta ensi viikon torstaina. Eurooppa-neuvosto (siirryt toiseen palveluun) on EU:n ylin päättävä elin. Se määrittelee unionin yleiset suuntaviivat. Luultavasti johtajien keskusteluissa vähintään sivutaan myös brexit-neuvottelujen tilaa.

Huippukokouksen jälkeen perjantaina etäkokoustavat terveysministerit. Ei liene kysymystä siitä, mikä on kokouksen pääaihe.

Piditkö Eurooppa-kirjeestä? Voit tilata sen tästä linkistä suoraan omaan sähköpostiisi. (siirryt toiseen palveluun)

Lue seuraavaksi