1. yle.fi
  2. Uutiset

Yksi arkkitehtisuku on suunnitellut kaikki nämä tutut rakennukset, ja pari tuntematontakin: Jukka Sirenin dna:ssa kulkee klassinen arkkitehtuuri

Jukka Siren on ponnistanut omannäköiselleen uralle kuuluisien arkkitehtivanhempien varjosta.

arkkitehtuuri
Jukka Siren vanhempiensa Heikki ja Kaija Sirenin suunnitteleman rivitaloyhtiön pihalla Espoon Tapiolassa.
Jukka Siren esittelee Heikki ja Kaija Sirenin suunnittelemia rivitaloja Kontiontie 3:ssa. Sotien jälkeinen materaalipula pakotti arkkitehdit luoviin ratkaisuihin. Still-kuva, videokuvaus ja -editointi: Petteri Juuti / Yle.

– He olivat kuin taistelupari. Yleensä minun oli vaikea saada mitään läpi, kun he olivat vahvasti rintamana päättäneet jotain, niin siinä sitä vikistiin sitten.

Näin Jukka Siren, 70, muistelee vanhempiaan Kaija ja Heikki Sireniä. He tulivat tunnetuiksi arkkitehtipariskuntana, jonka kädenjälki näkyy Suomessa ja maailmalla.

Kaija ja Heikki Siren suunnittelivat Saddam Husseinin hallitseman Irakin valtion tilaaman konferenssipalatsin Bagdadiin.
Kaija ja Heikki Siren suunnittelivat Saddam Husseinin hallitseman Irakin valtion tilaaman konferenssipalatsin Bagdadiin. Rakennus valmistui 1982.Winfried Zakowski / Siren Arkkitehdit

Jukka Siren on arkkitehti jo kolmannessa polvessa. Hän jatkaa Siren Arkkitehdit -toimiston pyörittämistä. Sen historia juontaa juurensa aina 1920-luvulle saakka, jolloin hänen isoisänsä Johan Sigfrid Sirén voitti Eduskuntatalon suunnittelukilpailun.

Eduskuntatalo edustaa 20-luvun klassisen arkkitehtuurin pohjoismaista suuntaa.

Vaikka ajat ja tyylilajit ovat muuttuneet, isoisän ajattelutapa on vaikuttanut Jukka Sirenin vanhempiin ja myös häneen itseensä.

– Olennaisinta klassisessa arkkitehtuurissa on pelkistetty ja toiminnallinen pohjapiirustus, ja miten talo toimii, että se on rakenteellisesti selkeä ratkaisu. Se on meidän sukumme dna:ssa, Jukka Siren sanoo.

Arkkitehtuuri tuli äidinmaidossa

Arkkitehtuuri on ollut läsnä Jukka Sirenin elämässä lapsesta saakka, sillä vanhempien arkkitehtitoimisto oli lapsuuden kodin yhteydessä.

Siren muistaa vanhempansa tasavertaisena työparina. Molemmilla oli selkeät roolit projekteissa.

Kaija ja Heikki Siren työskentelivät tiiviinä työparina.
Kaija ja Heikki Siren työskentelivät tiiviinä työparina.KAMU Espoon kaupungin museo.

Äiti kuitenkin liikkui enemmän toimiston ja kodin välillä, kun taas isä keskittyi työpäivien aikana täysin toimiston pyörittämiseen. Kotona oli myös apulaisia, joten äiti ei hoitanut kotia yksin.

– Kaija ja Heikki olivat menestyneitä 1950–60-luvuilla. Oli iso toimisto, ja siellä iso mylläkkä. Se heijastui meidän elämäämme ja vaikutti kasvuympäristööni dominoivasti.

Oman suvun kädenjälki näkyi myös kodin ulkopuolella.

Kun Jukka Siren kävi Myllykallion kansakoulua, se oli hänen isoisänsä suunnittelema. Kun Siren jatkoi sieltä Lauttasaaren yhteiskouluun, häntä ympäröivät vanhempien suunnitteleman rakennuksen seinät.

Sotien jälkeinen niukkuus ruokki luovuutta

Jukka Sirenin vanhempien suunnittelemia rakennuksia nousi myös muualle Suomeen. Esimerkiksi Lahden konserttitalo, Oriveden kirkko ja Otaniemen kappeli ovat syntyneet pariskunnan työpöydällä.

Myös asuntojen suunnittelu työllisti Kaija ja Heikki Sireniä, kun Suomea jälleenrakennettiin kovaa vauhtia sotien jälkeen 1950–60-luvuilla.

Maalta muutettiin kaupunkeihin, ja niihin tarvittiin uusia koteja. Sirenit suunnittelivat muun muassa rivitaloja Espooseen Tapiolan vehreään puutarhakaupunkiin.

Heikki ja Kaija Sirenin suunnittelema rivitaloyhtiö Espoon Tapiolassa.
Heikki ja Kaija Sirenin suunnittelemissa rivitaloissa Tapiolan Kontiontie 3:ssa on pergolat, jotka yhdistävät pihat julkiseen tilaan.Petteri Juuti / Yle
  • Jutun pääkuvaa klikkaamalla voit katsoa videon, jossa Jukka Siren kertoo Kontiontien kohteesta lisää.

Samaan aikaan maksettiin vielä sotakorvauksia Neuvostoliitolle, ja kaikesta oli pulaa. Arkkitehdit joutuivat käyttämään luovuuttaan keksiäkseen kevyitä, mutta toimivia ratkaisuja.

Jukka Sirenin mukaan hänen vanhempiensa suunnittelemat rivitalot Tapiolan Kontiontie 3:ssa ovat hyvä esimerkki sodanjälkeisestä rationaalisesta arkkitehtuurista.

– Rakennus on äärimmäisen niukoilla konsteilla rakennettu niillä materiaaleilla, mitä oli saatavilla. Tämä on ensimmäisiä suomalaisia puuelementtitaloja, joita sodan jälkeen pyrittiin kehittämään rakentamisen nopeuttamiseksi.

Oma polku löytyi vanhempien varjosta

Seuraava niukkuuden aika koitti 1980-luvun lopulla, kun Suomi vajosi lamaan.

Silloin juuri mitään ei rakennettu. Kun Heikki ja Kaija Siren vetäytyivät eläkkeelle, kolmekymppinen Jukka Siren otti vastuulleen toimiston, joka oli kuihtunut vain muutaman ihmisen työpaikaksi.

Sitä ennen Jukka Siren oli jo ehtinyt opiskella ulkomailla ja työskennellä arkkitehtinä muun muassa Yhdysvalloissa.

Jukka Siren on suunnitellut Suomen konsulaatin Pietarissa. Vuona 2005 valmistuneen uudisrakennuksen piti sopia Pietarin historialliseen keskustaan.
Jukka Siren on suunnitellut Suomen konsulaatin Pietarissa. Vuona 2005 valmistuneen uudisrakennuksen piti sopia Pietarin historialliseen keskustaan.Jussi Tiainen / Siren Arkkitehdit

Vaikka Jukka Siren on luonut oman uransa, hänet tunnetaan aina kuuluisien arkkitehtivanhempien poikana.

– Se on vaikuttanut niin hyvässä kuin pahassakin. Aika voimakkaasti minut on identifioitu aina Kaijan ja Heikin pojaksi. Joskus se on mieltäkin pyörittänyt, mutta olen kasvanut siitä yli ja löytänyt oman paikkani omien töideni kautta.

"Mitään ei voi panna lisää, eikä ottaa pois"

Hitaasti, mutta varmasti Jukka Siren on onnistunut kasvattamaan arkkitehtitoimistoa lamavuosien jälkeen. Nykyään se työllistää 18 ihmistä.

Siren on jakanut vastuuta muille, mutta osallistuu vielä aktiivisesti suunnitteluprojekteihin.

– Yritän delegoida varsinkin rutiinipuolta, että voin osallistua enemmän kivaan puoleen.

Hänen omat lapsensa eivät ole lähteneet seuraamaan isänsä jälkiä arkkitehtuurialalle, mutta toimistossa vaikuttaa uusi työntekijöiden sukupolvi, joka on sisäistänyt Sirenin suvun filosofian.

– Se perustuu klassisen arkkitehtuurin perusviestiin, joka on tasapainoinen ja harmoninen sommittelultaan, materiaaleiltaan, julkisivultaan ja mittakaavaltaan. Ratkaisut ovat niin hiottuja, että mitään ei voi panna lisää, eikä ottaa pois.

Jukka Siren suunnitteli vuonna 2001 Karkkuun valmistuneen Puente Soivio -huvilan. Se kurottuu siltamaisena rakennuksena puron yli, joka myöhemmin padottiin lammeksi.
Jukka Siren suunnitteli vuonna 2001 Karkkuun valmistuneen Puente Soivio -huvilan. Se kurottuu siltamaisena rakennuksena puron yli, joka myöhemmin padottiin lammeksi.Jaanis Kerkis / Siren Arkkitehdit

Juttua varten on haastateltu myös taidehistorioitsija Elina Standertskjöldiä, joka toimii kuraattorina näyttelyssä Kaikki ja ei mitään – Arkkitehdit Kaija + Heikki Siren. Näyttely avautuu KAMU Espoon kaupungin museossa 23. lokakuuta 2020.

Voit keskustella aiheesta 24.10. kello 23:een saakka.

Lue seuraavaksi:

Nämä Alvar Aallon tuntemattomat helmet jäävät monilta huomaamatta: kaksi taloyhtiötä nousi arvoonsa vasta peruskorjauksen jälkeen

"Imago ei ole aivan totta" – Suomen maine puurakentamisen mallimaana on osin myytti, mutta viimein alkaa tapahtua

"Hyvin räikeät värit eivät ole niitä kestävimpiä", toteaa aluearkkitehti – silti 2010-luvun asuinalueita on väritetty niin paljon kuin tuubista tulee

Lue seuraavaksi