1. yle.fi
  2. Uutiset

Mitä miehet kysyvät seksuaalineuvonnassa? Tässä 8 yleisintä kysymystä ja asiantuntijan vastaukset niihin

Miehillä on puutteita esimerkiksi seksuaalioikeuksiin liittyvissä tiedoissa.

seksuaalisuus
Paula Mällinen seksuaalikasvattaja Pohjois-Suomen seksuaalineuvontakeskuksesta keskustelee miehen kanssa
Paula Mällinen on kokenut psykoterapeutti ja seksuaalikasvattaja. Videolla hän näyttää, mitä seksuaalineuvonnassa tapahtuu.

Stereotypia siitä, että keski-ikäistyvä mies ei puhuisi seksuaalisuudestaan ei pidä paikkaansa. Tämä huomattiin, kun Ouluun avattiin Pohjois-Suomen seksuaalineuvontakeskus.

Sen asiakaskunnasta valtaosa on hieman yli nelikymppisiä miehiä. Keskus aloitti toimintansa vuonna 2019.

Neuvonnassa on käynyt ilmi, että keskusteluavun lisäksi miehet tarvitsevat myös tietoa. Monilla on puutteita muun muassa seksuaalioikeuksiin liittyvistä tiedoista. Esimerkiksi seksuaalisen häirinnän rajoista on paljon epätietoisuutta, kertoo seksuaalikasvattaja ja hankepäällikkö Paula Mällinen.

Hän uskoo, että miehiin on osaltaan vaikuttanut viime vuosina käyty Me too-keskustelu, jossa on nostettu esille naisten kokemaa seksuaalista ahdistelua.

– Miehet ovat ruvenneet pohtimaan omaa käyttäytymistään ja olemistaan miehenä ja seksuaalisena olentona.

Väestöliiton terapiapalveluiden vastaava psykoterapeutti Tarja Santalahti sanoo, että nelikymppiset miesten elämässä on paljon esimerkiksi työhön, perheeseen ja parisuhteeseen liittyviä paineita, jotka voivat aiheuttaa erektiohäiriötä.

Nelikymppisenä myös testosteronitasot alkavat laskea.

Santalahti sanoo, että aikaisemmin miehille ei ole juuri ollut tarjolla keskusteluapua, mutta tilanne on parantunut. Useimmista terveydenhuollon yksiköistä löytyy jo koulutettu seksuaalineuvoja ja myös lääkärit ja urologit osaavat ohjata miehiä avun piiriin.

Seksuaalineuvonta on myös tehty näkyväksi. Se laskee kynnystä käyttää palveluita, Santalahti sanoo.

Tässä jutussa kerromme kahdeksan yleisintä asiaa, mitä miehet pohtivat Oulun seksuaalineuvonnassa ja Paula Mällisen vastaukset niihin.

1 . Mikä on seksuaalista häirintää?

Aika usein miehille vastaanotolla tulee yllätyksenä, mikä on häirintää. He eivät ensin ymmärrä, mikä on muuttunut. Sitten käydään läpi seksuaalioikeuksia.

Koskemiseen täytyy aina pyytää lupa. Sanojen ja puheen lisäksi täytyy ottaa huomioon myös eleet ja ilmeet. Ihmiset kokevat eri asioiden olevan seksuaalista häirintää.

Esimerkiksi jos kommentoidaan toisen ulkomuotoa tai kerrotaan hänen olevan haluttavan näköinen, se on joidenkin mielestä häirintää.

Someaikana pitää muistaa, että kikkelikuvia ei voi lähettää, jos toinen ei ole itse pyytänyt kuvia. Jos aikoo lähettää peniksestään, vaginastaan tai alastomasta kehostaan kuvan, pitää aina kysyä lupa etukäteen. Muuten se on seksuaalista häirintää.

2. Miten lähestyä ravintolassa toista ihmistä ilman, että loukkaan häntä seksuaalisesti?

Pitää kysyä lupa, voinko esimerkiksi jutella sinun kanssasi tai voidaanko tanssia. On tärkeää kuunnella, mitä toinen vastaa. Toisella on aina lupa kieltäytyä, ja kielto täytyy ottaa vakavasti. Jos toinen sanoo ei käy, sitten se ei käy.

3. Seksuaalinen suostumus. Missä vaiheessa sitä täytyy kysyä ja pitääkö suostumuksen olla koko ajan voimassa?

Aina pitää kysyä suostumus, kun lähestyy toista ihmistä, vaikka olisi ollut pitkään avioliitossa tai parisuhteessa. Jos aikoo halata, suudella tai kosketella, pitää kysyä lupa etukäteen.

Tulee muistaa myös se, että vaikka toinen olisi ollut mukana viisi sekuntia aiemmin, mutta sitten sanookin, ettei tämä käykään, toiminnan pitää loppua. Ei tarkoittaa ei ja jos raja ylitetään, puhutaan seksuaalisesta väkivallasta. Tästä keskustellaan miesten kanssa yleensä pitkään.

4. Haluttomuus ja erektiohäiriöt, ja mitä niille voi tehdä?

Monesti miehillä tulee seksuaalista haluttomuutta, tai he eivät saa erektiota. Useimmiten taustalla on stressi tai jokin muu huoli, joka painaa. Stressin ja huolen purkaminen voi auttaa ongelmiin.

Seksuaalinen halu lähtee usein omista ajatuksista, joten voi lähteä miettimään, mikä toisessa on alun perin ollut kiinnostavaa ja herättänyt seksuaalisen halun. Haluttomuuden taustasyitä tutkimalla tilanteeseen usein löytyy tyydyttävä ratkaisu.

Hyvä vaihtoehto seksuaalisen halun herättämisessä on itsensä rakastaminen eli sooloseksi, jossa ajatukset ovat vapaita. Lisäksi on paljon seksuaalista kirjallisuutta ja muuta materiaalia, usein seksuaalinen halu nousee saadusta ärsykkeestä.

Yliväsymys ja riidat parisuhteessa aiheuttavat myös seksuaalista haluttomuutta, koska riidoissa aika usein mennään henkilökohtaisuuksiin. Pariskuntien pitäisi opetella riitelemään asiasta, eikä asiattomuuksista.

5. Parisuhteessa on erilaiset seksuaaliset tarpeet, miten toimia?

Seksuaaliset tarpeet eivät aina kohtaa. Toinen voi haluta seksiä useita kertoja viikossa, ja toinen ei halua juuri ollenkaan. Tämän asian yhteen sovittaminen tuo vaikeuksia.

Halukkuus vaihtelee myös eri ikäkausina ja perhetilanteen mukaan. Esimerkiksi vauvan syntymän jälkeen voi olla aikoja, jolloin äiti ei halua seksiä ollenkaan ja isällä voi olla seksuaalisia tarpeita.

Tämänkaltaiset tilanteet vaativat molemmilta paljon keskustelua. Silloin pitää osata puhua omasta seksuaalisuudesta ja seksuaalisista tarpeista. Molempien seksuaalioikeuksia ja itsemääräämisoikeutta tulee kunnioittaa. Seksuaalisen tarpeen tyydyttäminen on tärkeää, mutta se tulee tapahtua tavalla, joka sopii molemmille. Yhdyntä ei ole ainoa seksin muoto, vaan on muitakin vaihtoehtoja, mitä voidaan toteuttaa yksinkin.

6. Oikeus seksuaaliseen yksityisyyteen. Tarvitseeko puolisolle kertoa, mitä on tapahtunut ennen parisuhdetta?

Tänä päivänä aika monet pariskunnat ovat olleet aikaisemmissa parisuhteissa. He ovat eronneet ja menneet uusiin parisuhteisiin.

Minun mielestäni seksuaalinen historia ei kuulu uudelle kumppanille. Meillä kaikilla on oikeus omaan seksuaalisuuteemme ja yksityisyyteemme, jolloin ei tarvitse kertoa kuin sen, minkä itse haluaa.

7. Eron jälkeinen tilanne, kun mikään ei tunnu miltään. Mitä voi tehdä?

Yleensä parisuhteessa on seksuaalista kanssakäymistä ja kun se loppuu, tulee tyhjyyden ja hylätyksi tulemisen tunne. Tähän voi liittyä myös häpeää ja pelkoa tulla uudelleen torjutuksi.

Tämä voi johtaa seksuaaliseen haluttomuuteen ja itselle uudenlaiseen kylmyyden tunteeseen toisia ihmisiä kohtaan. Vaikka toisaalta olisi halua löytää uusi kumppani, ei uskalla tehdä asian eteen mitään, koska pelko on niin kova. Pelko vie seksuaalisen halun ja tarpeen.

Pelkoon ratkaisuna on itseluottamuksen vahvistaminen ja usko itseen. Itsetuntoa voi vahvistaa etsimällä asioita, joissa on hyvä. Myös oman kehon tunteminen ja tutkiminen, mikä tuntuu itsestä hyvältä vahvistavat itsetuntoa.

Eron työstäminen on tärkeää. On hyvä puhua eroon liittyvistä tunteista ja ajatuksista esimerkiksi ammattilaisen kanssa.

8. Olenko seksiriippuvainen?

Seksiriippuvuuden rajana on pakonomaisuus, kun se aiheuttaa haittaa ja häiritsee arkipäivää. Riippuvuudesta kertoo esimerkiksi se, jos joka päivä tai useita kertoja päivässä seksiin liittyvät ajatukset häiritsevästi pyörivät mielessä ja ne pakottavat toimimaan. Jos seksuaalista toimintaa ei ole, tulee ahdistavia tunteita. Riippuvuus voi myös häiritä kumppania, työntekoa tai muuta elämää.

Seksuaalineuvonnassa käydään läpi, missä tilanteissa seksiriippuvuus näkyy, millä tavalla se häiritsee ja kuinka usein sitä tapahtuu. Tehdään asiakkaan kanssa yhdessä johtopäätös, onko kyse seksiriippuvuudesta vai jostain muusta sijaistoiminnosta.

Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin kello 23:een asti.

Keräsimme lukijoiden kokemuksia siitä, miten nuoruudessa saatu seksuaalikasvatus näkyy elämässä nykyään. Vastausaika on nyt umpeutunut, ja teemme aiheesta juttua myöhemmin.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Lue seuraavaksi