1. yle.fi
  2. Uutiset

Hallitus on tasa-arvon suhteen kunnianhimoisin koskaan, mutta kaatuvatko tavoitteet koronaan? Tutkija: “Koronakriisi on myös tasa-arvokriisi”

Selvitimme, miten viisi tärkeää tasa-arvotavoitetta etenee korona-aikana.

tasa-arvo
Niina Mantere syöttää 10kk ikäistä Oliver Tojkanderia.
Tutkijoiden mukaan korona on kärjistänyt monia eriarvoisuuksia, joten tasa-arvoon pitää nyt panostaa entistäkin enemmän. Kuvituskuva.Eleni Paspatis / Yle

Kun nykyinen hallitus aloitti, sen tasa-arvolinjaukset saivat kiitosta kunnianhimoisuudestaan.

Hallitusohjelmassa jo pelkkä sana "tasa-arvo" mainitaan yli 70 kertaa, kun Juha Sipilän (kesk.) ohjelmassa mainintoja oli viisi.

Myös Sanna Marinin (sd.) hallituksen tapa määritellä tasa-arvo on kunnianhimoinen: kesäkuisen tasa-arvo-ohjelman (siirryt toiseen palveluun) perusta on intersektionaalisuus eli sukupuolen lisäksi huomioidaan esimerkiksi etninen tausta, seksuaalinen suuntautuminen ja ikä.

Pandemia voi kuitenkin rampauttaa hyvätkin hankkeet.

Translakiuudistusta valmisteleva työryhmä ei ole päässyt aloittamaan työtään, hallituksen esitys seksuaalirikoslainsäädännön uudistamisesta viivästyy ja lakiesitystä perhevapaauudistuksesta odotellaan edelleen.

Onko hallituksen tasa-arvotyö jäänyt koronan jalkoihin?

"Kriiseillä on tapana työntää tasa-arvotavoitteet syrjään"

Tutkijoiden mukaan hallitus on toistaiseksi osoittanut olevansa sitoutunut tasa-arvoon myös poikkeusoloissa.

– Tilanne saattaa kuitenkin muuttua, kun paine leikkauksiin ja sopeutuksiin kasvaa. Talous- ja muilla kriiseillä on tapana työntää tasa-arvotavoitteet syrjään. Niin kävi myös edellisen talouskriisin aikana, arvioi yliopistotutkija Anna Elomäki Tampereen yliopistosta.

Anna Elomäki
Anna Elomäen mukaan tasa-arvouudistusten toteuttaminen on vaikeaa, koska niihin liittyy poliittisia kamppailuja niin arvoista, ideologiasta kuin rahastakin. Francois de Ribaucourt

Toinen kysymys on, miten hallitus onnistuu huomioimaan uudet, koronan tasa-arvolle asettamat haasteet.

– Koronakriisi on myös tasa-arvokriisi, Elomäki toteaa.

Poliisin saamat perheväkivaltahälytykset ovat lisääntyneet ainakin pandemian alkuvaiheessa, oppimiserot revenneet, naisvaltaisilla hoiva-aloilla on koettu suhteetonta kuormitusta
ja myös lomautukset ja irtisanomiset ovat kohdistuneet erityisesti kriisin alkuvaiheessa nuoriin ja naisiin.

Suomalaisen tasa-arvopolitiikan ongelma on, että aina perustetaan työryhmä selvittämään asioita.

Sukupuolentutkimuksen professori Johanna Kantola

Tutkijoiden mukaan tasa-arvopolitiikassa vaikeinta on toteutus, oli pandemia tai ei.

– Suomalaisen tasa-arvopolitiikan ongelma on, että aina perustetaan työryhmä selvittämään asioita. Me tutkijat usein sanomme, että meillä on jo tietoa, nyt tarvitaan toimenpiteitä, toteaa Tampereen yliopiston sukupuolentutkimuksen professori Johanna Kantola.

Johanna Kantola PLK
Johanna Kantola kiittelee sitä, että nykyhallitus on tarttunut tasa-arvotoimiin. "Suomessa ajatellaan helposti, että meillähän on jo tämä tasa-arvo, mitään ei tarvitse enää tehdä." Esa Fills / Yle

Kysyimme seitsemästä ministeriöstä, miten työn alla olevat tasa-arvouudistukset etenevät. Vastausten perusteella hyviä ideoita on paljon, mutta kieltämättä myös useampia työryhmiä on perustettu.

Käymme tässä jutussa läpi viisi keskeistä haastetta ja niiden valmisteilla olevia ratkaisuja.

1. Naisen euro on vieläkin vain 84 senttiä

Tasa-arvo-ohjelma alkaa sukupuolten välisen tasa-arvon klassikkoaiheella: naisten ja miesten palkkaerolla. Se on pienentynyt vain 3 prosenttiyksikköä 15 vuodessa.

Ilmiön syyt ovat tietysti moninaiset, ja yksi useimmin mainituista on miesten ja naisten keskittyminen eri aloille.

Kokoaikatyötä tekevien keskimääräinen palkka
Naisten bruttopalkka on keskimäärin 600 euroa vähemmän kuukaudessa kuin miesten. Ilkka Kemppinen / Yle

Joissakin tapauksissa naistyöntekijät kuitenkin saavat miehiä alemman palkan samasta tai samanarvoisesta työstä.

– Jos yksityisen sektorin työntekijä epäilee palkkasyrjintää, hänellä ei käytännössä ole tällä hetkellä oikeutta saada verrokin palkkatietoja työpaikalla. Julkisella sektorillahan palkat ovat julkisia, kertoo asiaa ministeriölle selvittänyt tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara.

– Palkkatietojen ylipäätään pitäisi olla organisaatiossa avoimempia. Se helpottaisi palkkasyrjinnän havaitsemista ja luultavasti parantaisi palkkatasa-arvoa työpaikoilla.

Nämä toimet on todettu tehottomiksi, mutta silti ei edes yritetä keksiä mitään uutta.

Sosiologian yliopistonlehtori Hanna Ylöstalo

Sosiologian yliopistonlehtori Hanna Ylöstalo Turun yliopistosta pitää tätä toimenpidettä kunnianhimottomana.

– Nämä toimet on todettu tehottomiksi ja riittämättömiksi, mutta silti ei edes yritetä keksiä mitään uutta.

Lisää aiheesta:

Vuosi 2020, ja naiset saavat yhä pienempää palkkaa kuin miehet – miksi? Se johtuu ikivanhasta sopimuksesta, joka jätti pitkät jäljet

Palkkatasa-arvoon tähdännyt ohjelma kariutui – palkansaajat ja työnantajat erimielisiä oikeista keinoista

2. Tuhansien äitien ura on tyssännyt vauvaan

Suomessa synnytysikäiset naiset tekevät muita enemmän pätkätöitä. Alle 25-vuotiaista naisista määräaikainen sopimus on 47 prosentilla ja 25–34-vuotiaista 28 prosentilla.

Viime vuonna selvitettiin ensimmäistä kertaa lasten saamiseen liittyvää syrjintää (siirryt toiseen palveluun).

Tulosten mukaan Suomessa on 11 000 alle 15-vuotiaan lapsen äitiä, joiden määräaikaista työsuhdetta ei jatkettu lapsen synnyttyä. Lisäksi 17 000 äitiä oli joutunut vaihtamaan työpaikkaa perhevapaalta palatessaan siksi, että työtehtävät olivat muuttuneet tai tilalle oli palkattu toinen henkilö.

Jukka Maarianvaara
Jukka Maarianvaara kertoo, että raskaussyrjinnän määrittämiseen voi käyttää ajatustestiä: jos henkilö ei olisi tullut raskaaksi, olisiko hän saanut jatkaa työtehtävissään?Katri Lehtola

Tasa-arvovaltuutettu Maarianvaara painottaa, että määräaikaisten sopimusten epääminen raskauden vuoksi on laitonta jo tällä hetkellä. Hän on ehdottanut ministeriölle, että syrjintäkielto kirjattaisiin tasa-arvolain lisäksi myös työsopimuslakiin, koska se tunnetaan paremmin.

– Palkansaajat ja työnantajat eivät välttämättä ole tietoisia siitä, millaisia oikeuksia ja velvoitteita heillä on.

Työnantajat ovat perinteisesti olleet tasa-arvouudistusten jarruna, ja tästä on merkkejä myös nyt.

Yliopistotutkija Anna Elomäki

Sosiaali- ja terveysministeriöstä kerrotaan, että sekä palkkaan että perheen perustamiseen liittyvää syrjintää puidaan työnantajien ja työntekijöiden edustajien kanssa.

– Työnantajat ovat perinteisesti olleet tasa-arvouudistusten jarruna, ja tästä on merkkejä myös nyt, kertoo Anna Elomäki Tampereen yliopistosta.

– Keväällä EK (Elinkeinoelämän Keskusliitto) torppasi kolmikantaista samapalkkaisuusohjelmaa käsittelevät neuvottelut.

Lisää aiheesta:

Palkkatasa-arvoon tähdännyt ohjelma kariutui - palkansaajat ja työnantajat erimielisiä oikeista keinoista

3. Suomessa oppimiserot ovat länsimaiden suurimpia

Vuoden 2019 PISA-tulosten vertailu osoittaa, että tyttöjen lukutaidon tulokset ovat huimasti parempia kuin poikien, ja Suomessa syntyneiden parempia kuin ulkomailla syntyneiden. Suomessa erot ovat suurempia kuin melkein missään muussa vertailun maassa.

Tyttöjen ja poikien piste-ero PISA-testin lukutaito-osiossa.
Suomalaiset tytöt saavat PISA-testin lukutaito-osiossa keskimäärin 52 pistettä enemmän kuin pojat. Läntisten teollisuusmaiden järjestön OECD:n jäsenmaissa piste-ero on pienempi. Ilkka Kemppinen / Yle

Tilanteeseen halutaan puuttua muassa tasa-arvosuunnitelmilla, opettajien täydennyskoulutuksella sekä lisärahalla.

Ensinnäkin, koulujen lisäksi myös päiväkodeilla on jatkossa oltava tasa-arvosuunnitelma.

Kuitenkin tuoreiden selvitysten mukaan 40 prosentilla peruskouluista ei ole tällaista suunnitelmaa ollenkaan (siirryt toiseen palveluun) ja myös korkeakoulujen suunnitelmat välttelevät vaikeita aiheita (siirryt toiseen palveluun). Esimerkiksi rasismista puhutaan vain harvoissa suunnitelmissa.

Jaossa on myös lisärahaa, jolla voidaan tukea erityisessä tarpeessa olevia kouluja ja oppilaita. Esimerkiksi esi- ja perusopetukseen jaetaan yhteensä 51 miljoonaa euroa. Sillä voisi karkeasti arvioiden palkata yhteensä 1 000 opettajaa vuodeksi.

Lisäksi opettajankoulutusta halutaan kehittää. Opetus- ja kulttuuriministeriöstä kerrotaan, että opettajat ovat jo saaneet lisäkoulutusta muun muassa siitä, miten oppilaiden asuinalue, etninen tausta tai sukupuoli vaikuttaa opiskeluvalintoihin.

Maahanmuuttajien ja kantaväestön piste-ero PISA-testin lukutaito-osiossa Suomessa.
Suomalaistaustaiset oppilaat saavat PISA-testin lukutaito-osiossa keskimäärin 74 pistettä enemmän kuin ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajaoppilaat. Ilkka Kemppinen / Yle

Tutkijaa nämä keinot eivät täysin vakuuta.

– Suomessa tasa-arvotyötä on tehty lähinnä lyhytkestoisina projekteina, täydennyskursseina ja selvityksinä. Ne eivät saa pidempiaikaisia muutoksia rakenteisiin: kun projekti loppuu, työkin loppuu, sanoo kasvatuksen ja koulutuksen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon professori Kristiina Brunila.

Projektit, täydennyskurssit ja selvitykset eivät saa pidempiaikaisia muutoksia rakenteisiin. Kun projekti loppuu, työkin loppuu.

Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon professori Kristiina Brunila

Brunilan mielestä nämä hyvää tarkoittavat toimet muistuttavat siitä, ettei Suomessa vieläkään puhuta siitä, että koulutusjärjestelmämme uusintaa etuoikeuksia ja eriarvoisuutta.

– En tietenkään halua sanoa, etteivätkö kaikenlaiset lisäresurssit voi tuoda myös hyviä asioita.

– Mutta edes tuhat opettajaa, projektia, mallia, työkalua, työryhmää tai selvitystä ei auta, ellei henkilökunnalla ole tutkimuslähtöistä ymmärrystä havaita eriarvoisuutta ja välineitä puuttua siihen.

Edes tuhat opettajaa ei auta, ellei henkilökunnalla ole ymmärrystä havaita eriarvoisuutta ja välineitä puuttua siihen.

Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon professori Kristiina Brunila

Opettajankoulutuksen uudistus ei vielä vakuuta siitä, että luvassa olisi pysyviä ja riittävän perustavanlaatuisia muutoksia.

– Suomessa koulutuspolitiikka ja tasa-arvopolitiikka ovat olleet kuin kaksi eri maailmaa. Nyt pieniä yhtymäkohtia on alkanut syntyä, mutta edelleenkin tasa-arvotyötä vaivaa hektisyys ja reaktiivisuus, Brunila toteaa.

4. Vain puolet ulkomailla syntyneistä naisista käy töissä

Ulkomailla syntyneiden naisten työllisyys on matala heidän hyvästä kielitaidostaan ja korkeasta koulutuksestaan huolimatta.

Yksi mahdollinen selitys on, että heistä reilu kolmannes on työvoiman ulkopuolella. Tämän takia he ovat voineet jäädä ilman TE-toimistojen järjestämiä, työnhakijoille suunnattuja kielikoulutuksia ja työvalmennuksia, ja saattavat pudota kokonaan tuen ulkopuolelle.

Suomessa ja ulkomailla syntyneiden naisten työllisyys.
Vain 55 prosenttia ulkomailla syntyneistä naisista käy töissä. Miehillä maahanmuuttajatausta ei vaikuta työllistymiseen läheskään yhtä paljon.Ilkka Kemppinen / Yle

Työ- ja elinkeinoministeriöstä kerrotaan, että suunnitelmissa on vahvistaa neuvontaa ja perheneuvontapalveluja kunnissa kotiäitien tavoittamiseksi sekä järjestää lastenhoitoa koulutusten ajaksi. Suunnitelmat liittyvät ensi helmikuussa eduskunnalle annettavaan selontekoon.

5. Suomi on EU:n väkivaltaisimpia maita naisille

Sukupuolittunutta väkivaltaa ja seksuaalista häirintää halutaan tällä hallituskaudella suitsia monin konstein.

Fyysistä väkivaltaa 15 ikävuoden jälkeen kokeneiden naisten osuus.
Vuonna 2014 julkaistussa tutkimuksessa EU-maista vain Tanskassa naisiin kohdistuva väkivalta oli Suomea yleisempää. Suomi osallistuu EU-projektiin, joka selvittää tuoreempaa tietoa väkivaltatilanteesta. Ilkka Kemppinen / Yle

Seksuaalirikoslakeja halutaan uudistaa niin, että rangaistukset tiukentuvat ja erityisesti alle 12-vuotiaat lapset ovat paremmin turvassa. Raiskauksen määritelmä aiotaan myös sitoa nykyistä selvemmin suostumukseen.

Hallituksen oli tarkoitus antaa esityksensä eduskunnalle ensi vuoden alussa, mutta uudistus viivästyy.

Myös lähestymiskiellon tehon lisäämiseen perustettu työryhmä pohtii parhaillaan, tarvitsevatko uhrit lisää turvalaitteita tai esimerkiksi lähestymiskieltoon asetetut sähköistä valvontaa.

Lue myös: Naisiin kohdistuvaan väkivaltaan halutaan puuttua lujemmin – Oikeusministeriö: "Merkittävä ongelma Suomessa"

Lähestymiskiellot vuodesta 2010 lähtien
Ilkka Kemppinen / Yle

Maalittamisen vastaisten toimien tehostamista ja uhrin tukemista erityisesti poliisitoiminnassa taas pohtii sisäministeriön poliisiosaston kehittämispäällikkö Tarja Mankkisen johtama työryhmä.

Maalittamisella tarkoitetaan yleensä häirintää, jolla yritetään vaikuttaa uhrin työnantajaan: siis esimerkiksi oikeuslaitokseen, mediataloon tai poliisiin.

– Viimeksi viime viikolla osallistuin kuntavaaleihin liittyvään tapahtumaan. Tilaisuudessa nuoret kertoivat, että moni nuori ei uskalla lähteä ehdokkaaksi kuntavaaleihin, sillä voi samalla asettaa itsensä tai lähipiirinsä häirinnän tai väkivallan uhan kohteeksi. Ilmiöllä on laajoja yhteiskunnallisia seurauksia, Mankkinen kuvaa.

Mikä on tasa-arvoinen tie ulos koronasta?

Tutkijat kiittelevät sitä, että hallitus pyrkii parhaillaan selvittämään koronakriisin vaikutuksia sukupuoliin. (siirryt toiseen palveluun)

– Tasa-arvopolitiikan "kohtalonkysymys" korona-aikana on, mitä näillä sukupuolivaikutusten arvioinneilla tehdään. Johtaako tieto koronan tasa-arvovaikutuksista politiikkaan, joka edistää tasa-arvoa, Hanna Ylöstalo kysyy.

Ylöstalon mukaan ainakaan ensi vuoden budjettiesityksessä niiden vaikutus ei juuri näy.

Hän huomauttaa, että ainakin EU:n elvytyksestä hyötyvät tutkimusten mukaan (pdf, kuvio 2 (siirryt toiseen palveluun)) eniten miesvaltaiset alat, kuten rakennus, energia ja kuljetus. Samaan aikaan koronakriisi kuitenkin iski erityisen kovaa nimenomaan naisten suosimille sektoreille, kuten hoivatyöhön ja siivoukseen.

Myös Suomessa tehohoidossa työskennelleiden sairaanhoitajien "koronalisät" jäivät saamatta (siirryt toiseen palveluun).

Korjaus 27.10. kello 10.02: Juttuun korjattiin tieto, että naisiin kohdistuvan väkivallan ei voida sanoa lisääntyneen pandemian aikana. Sen sijaan poliisille tulleiden perheväkivaltaa koskevien kotihälytysten määrä kasvoi pandemian alkuvaiheessa.

Korjaus 27.10 kello 10.49: Jutusta poistettu tieto, että samanpalkkaisuusneuvottelut eivät jatkuisi tällä hallituskaudella.

Aiheesta voi keskustella 28. lokakuuta kello 23 saakka.

Lue seuraavaksi