1. yle.fi
  2. Uutiset

Vainoaminen laajeni parisuhteista someen – Oikeuskäytäntö linjaa nyt, miten laki taipuu somevainon suitsimiseen

Yhteiskunnan isot muutokset ja verkkoviestinnän helppous ovat kiihdyttäneet some-vainoa ja kunnianloukkauksia kasvuun.

vainoaminen
Kuvamanipulaatiossa naisen kasvot kännykän näytön heijastuksessa.
Älypuhelimet ovat tehneet helpoksi suoltaa häiritseviä ja jopa rikollisia viestejä somessa ympäri vuorokauden laajalle joukolle. Henry Lämsä / Yle

Monet viime aikojen suuret sananvapauteen liittyvät oikeusjutut ovat puineet vainoamista, törkeitä kunnianloukkauksia ja verkkohäiriköintiä.

Vihapuheesta niskalenkkiä viime vuosina tiuhaan vääntänyt syyttäjä Juha-Mikko Hämäläinen sanoo, että vainoamiseen liittyvissä oikeusjutuissa tekotapa on muuttunut.

– Vainoaminen on alunperin ollut rikos, joka on liitetty lähisuhderiitoihin ja parisuhteiden purkautumisiin. Sosiaalinen media ja verkko ovat luoneet vainoamisesta tekotavaltaan uudenlaisen rikoksen. Sitä voidaan luonnehtia nettikiusaamiseksi.

Joku voisi luonnehtia vainoamista myös verkkopiinaksi, sillä vainoaminen on tekotavaltaan pitkäaikaista, toistuvaa, ahdistusta aiheuttavaa ja kontrolloivaa.

– Vainoaminen on tässä genressä juuri tällä hetkellä erityisen ajankohtainen ilmiö. Meillä on tullut tuomioistuimista melko isoissa vainoamisjutuissa ratkaisuja, joissa on kyse uudesta tekotavasta eli rikoksista sähköistä ja sosiaalista mediaa hyväksikäyttäen. Puheet ovat koventuneet.

Korkein oikeus panee pian pisteen vuosia velloneelle vainoamisjutulle

Laissa vainoaminen rikoksena on ollut vasta vuodesta 2014. Oikeuden tuoreet ratkaisut linjaavat nyt oikeuskäytäntöämme eteenpäin.

Vuosikausia kestänyt MV-julkaisuun liittyvä Johan Bäckmanin vainoamisjuttu etenee korkeimpaan oikeuteen. Korkein oikeusaste punnitsee, vainosiko Venäjä-yhteyksistään tunnettu dosentti Johan Bäckman toimittaja Jessikka Aroa.

Lisäksi juuri hiljan Helsingin käräjäoikeus antoi ratkaisunsa vainoamisjutussa, joka koski myös toimittaja Jessikka Aroa. Mieshenkilö tuomittiin ehdolliseen vankeuteen ja koviin korvauksiin Aron vainoamisesta ja infosotaan perehtyneen tutkijan törkeästä kunnianloukkauksesta.

Juha-Mikko Hämäläinen
Konkarisyyttäjä Juha-Mikko Hämäläinen on joutunut tonkimaan loukkauksia ja törkyä netin syövereistä MV-jutussa jo usean vuoden ajan. Laura Railamaa / Yle

Häirikkö ratsastaa sananvapaudella väittäen: Mitään ei saa enää sanoa!

Some-häirintään, vainoamiseen, maalittamiseen, kunnianloukkauksiin ja verkon laittomiin uhkauksiin liittyy usein rasismia, maahanmuuttovastaisuutta ja vähemmistöjen halveksuntaa.

Syyttäjä Hämäläinen pohdiskelee yhteiskunnan olevan käymistilassa.

– Epävarmuutta on aiheuttanut muun muassa maahanmuuttajien tulo Suomeen ja ihmisten epävarmuus työpaikoistaan ja toimeentulostaan.

Liikuteltava verkko ja älypuhelmet helpottavat kiusaajaa: on yksinkertaista panna tuohtuneena nettiin paljon materiaalia, lisätä uhrin piinaa ja maalittaa.

– Jokainen meuhkaa lähinnä omien oikeuksiensa puolesta. Verkkoviestintä antaa mahdollisuuden viestiä ja purkaa raivoaan sosiaalisessa mediassa 24 tuntia vuorokaudessa. Ennen vanhaan piti hankkia kirjoituskone, naputella teksti siististi sekä sitten käydä ostamassa kirjekuori ja postimerkki. Ensimmäinen raivo ehti jo siinä vaiheessa hälvetä.

Mutta törkeät kunnialoukkaukset ja vainoaminen eivät ole hetkellistä raivoa. Vainoaminen vaatii toistuvuutta ja usein myös tekojen jatkumista pitkään.

Moni koettaa vetää häiriköintinsä verhoksi demokratian kannalta yhtä tärkeimmistä perusoikeuksista eli sananvapautta.

– Sananvapaus on yksi keskeisimmistä perusoikeuksista. Vihapuhe ei kuulu sananvapauden piiriin. Siitä on ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytäntöä, Hämäläinen vakuuttaa.

Kimmo Nuotio työhuoneellaan Helsingin yliopistolla 29.12.2016
Professori Kimmo Nuotio muistuttaa, että jokainen on somessakin vastuussa teksteistä. Ison joukon selän taa ei voi törkyä suoltaessaan mennä piiloon. Samu Takala / Yle

Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio muistuttaa ihmisiä pastori Marjaana Toiviaisen oikeusjutun opetuksesta. Huorittelu, uhkailu ja helsinkiläispapin raiskauksen toivominen toivat tuomion 28 ihmiselle laittomasta uhkauksesta ja kunnianloukkauksista.

– Ihmisten on hyvä muistaa, että vaikka joukkokampanjalla sosiaalisessa mediassa kehotetaan käymään jonkun toisen kimppuun, niin jokainen on omista teoistaan rikosvastuussa. Ei voi ajatella niin, että kun on paljon väkeä mukana, niin itselle ei koidu seurauksia. Jokaisen viestin levittäjän roolia katsotaan erikseen.

Maalittaminen on tikun nokkaan nostamista ja tulituslupa

Esimerkiksi niin sanottua maalittamista on käsitelty MV-julkaisuun liittyneissä oikeudenkäynneissä. On pohdittu, voitaisiinko maalittaminen kieltää lailla.

Maalittamis-termillä tarkoitetaan yleensä ihmisen nostamista niin sanotusti tikun nokkaan verkossa ja muiden usuttamista maalitetun kimppuun.

Esimerkiksi vaikutusvaltainen poliitikko tai some-vaikuttaja pystyy helposti maalittamaan verkossa yksittäisen ihmisen, kun antaa ymmärtää, että ihmisen häiritseminen on suotavaa.

Professori Kimmo Nuotio arvioi, ettei maalittamisen kriminalisointi ole helppoa.

– Maalittamista on vaikea määritellä riittävän täsmällisesti. Enkä usko, että missään päin maailmaa on osattu sellaista rikostunnusmerkistöä toteuttaa. Olemme tällä hetkellä pienten viilausten tiellä. Mutta kyllähän näitä juttuja on kuitenkin pystytty viemään tuomioon asti.

Nuotio sanoo vielä, että esimerkiksi kunnianloukkausrikoksen hyödyllisyys on käynyt ilmi.

– Lisäksi yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen on rikoksena saanut uutta ilmaa alleen kovien some-ilmiöiden keskellä.

Oikeusministeriössä on myös valmistunut luonnos hallituksen esitykseksi laittoman uhkauksen säätämisestä virallisen syytteen alaiseksi. Laiton uhkaus olisi virallisen syytteen alainen, jos se kohdistuu henkilöön hänen työtehtävänsä tai julkisen luottamustehtävänsä vuoksi.

Lisäksi seksuaalirikoslainsäädännön uudistuksessa on luvassa parannus, joka estänee seksuaalisten kuvien levitystä somessa.

– Seksuaalisen ahdiskelun alaa on tarkoitus laajentaa. Rangaistavaa ei ole pelkästään fyysinen ahdistelu. On tarkoitus laajentaa tätä myös muun tyyppiseen häirintään eli rumien kuvien lähettelyyn whatsappissa tai vaikkapa sähköpostissa.

Rikos on rikos, vaikka "tyylitajun puutteesta ei voi rangaista"

Vireillä on myös useita eduskuntaan asti ulottuvia poliitikkojen puheisiin kohdistuvia rikostutkintoja.

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen haki kesällä lupaa kansanedustaja Juha Mäenpään (ps.) asettamiseksi syytteeseen tämän puheista eduskunnan suuressa salissa. Mäenpää puhui maahanmuutosta ja heti tämän jälkeen vieraslajien torjunnasta tavalla, joka rinnasti turvapaikanhakijat vieraslajeihin.

Syytelupa torpattiin lopulta 54 kansanedustajan voimin.

Eduskunnassa työskentelevä juristi päivittelee somen keskustelukulttuurin ryöstäytymistä twitterissä:

Jotkut kansanedustajat tulkitsevat, että vaatimus kansanedustajan arvokkaasta käytöksestä koskee vain istuntosalia, ei sosiaalista mediaa.

Syyttäjäkonkari Juha-Mikko Hämäläinen naurahtaa hivenen ja sanoo, että kansanedustajan puheiden typeryydestä ei ole säädetty laissa.

– Kynnys on korkealla. Politiikassa pitää sallia poliitikoille myös kova kielenkäyttö, mutta siinäkin on tietyt rajat, joita ei voi ylittää. Mutta pelkästä tyylitajun puutteesta ei voi rangaista.

Lue lisää:

Jessikka Aron vainoamiseen syyllistyneelle ehdollista vankeutta ja lähes 100 000 euroa maksettavaa

Lue seuraavaksi