1. yle.fi
  2. Uutiset

Kotimainen sohva pitää pintansa Ikea-puristuksessa, valmistajia on yhä kymmeniä ja kauppa käy – koronavuodesta tulossa ennätyksellinen

Sohvanvalmistus on säilynyt Suomessa virkeänä, koska isoja kalusteita ei niin vain kuljetella. Etujärjestö piiskaa silti valmistajia muotoiluun.

huonekalut
Lauri ja Jani Yli-Karjanmaa, Soft-Kaluste.
Soft-Kalusteen toimitusjohtaja Lauri Yli-Karjanmaa ja yritystä jatkava poika Jani, alla oma sohva.Tarmo Niemi / Yle

Kotimaisella sohvalla menee lujaa.

Sen huomaa sohvavalmistaja Soft-Kalusteen tuotantohallissa Ilmajoella, jossa neljä Yli-Karjanmaata ja kourallinen muita työntekijöitä paiskii töitä. Kello lähenee iltapäiväkolmea, ja ompelijoiden ja leikkaajien työvuoro on loppusuoralla.

Minna Yli-Karjanmaa, hänen aviomiehensä Lauri Yli-Karjanmaa ja pariskunnan poika Jani Yli-Karjanmaa rullaavat muoviin ja pahvisuojiin käärittyjä valmiita sohvia lastauslaiturille. Nurkan takana sukulaismies Kyösti Yli-Karjanmaa kiinnittää verhoilukangasta valmiiseen sohvarunkoon.

Koronakevät meni perheyrityksessä niin ja näin. Mutta sitten kauppa on käynyt paremmin kuin miesmuistiin. Matkailusta ylijääneet rahat laitetaan sisustukseen, perustaja ja toimitusjohtaja Lauri Yli-Karjanmaa sanoo.

– Heinäkuu oli meillä paras pitkään aikaan, ja myös syksyllä tilauksia on ollut paljon.

Soft-Kalusteen työntekijä Kyösti Yli-Karjanmaa.
Kyösti Yli-Karjanmaa kiinnittää pehmusteet.Tarmo Niemi / Yle

Perheyrityksen työviikko on monesti kuusipäiväinen. Lauantait ovat vapaat, mutta jo sunnuntaisin tullaan monesti hallille.

Näkymä on perinteinen: halli on täynnä kangas- ja nahkarullia, pehmusteita, sohvia ja nojatuoleja sekä ompelukoneita. Sohvarungot tulevat kotimaiselta alihankkijalta, kaikki muu tehdään itse.

Suomessa on yhä kymmeniä valmistajia

Soft-Kaluste ei ole mikään erikoistapaus, sillä sohvia valmistaa Suomessa yhä noin 30 yritystä.

Se on huima määrä, kun ajattelee paljonko teollista valmistusta Suomesta on 2000-luvulla hävinnyt. Kotimainen sohva on selvinnyt Ikea-ajan puristuksessa.

Suomalaisen sohvan on pelastanut sen isokokoisuus, sanoo huonekaluvalmistajien etujärjestön Puuteollisuusyrittäjien toiminnanjohtaja Janne Liias.

– Parhaiten ovat selviytyneet patjatehtaat ja sohvantekijät. Ne ovat kalusteita, joita ei saa pieneen pakettiin.

Suomalainen on sohvaihminen – ja melko perinteinen sellainen. Monen valinta on edelleen kookas kotimainen lökösohva – Liiaksen kielellä leikkisästi möhköfantti. Perinteisimmillään se on nahkainen ja upottava.

– Möhköfanttia menee erityisesti vähän ikääntyneemmille, mutta myös vähän kantikkaampaa sohvaa joka ei ole niin muotoiltua. Se on tällainen nykyajan kestoklassikko.

Sohva Soft-Kalusteen tiloissa.
Soft-Kalusteella on noin 40 eri mallia. Modernimpaa muotoilua edustaa Alias.Tarmo Niemi / Yle

Sohvia valmistetaan ennen kaikkea kahdella alueella: Lahden seudulla ja Pohjanmaalla. Soft-Kaluste toimii Seinäjoen kupeessa Ilmajoella.

– Omassa suvussani ei ole puualan perinteitä. Mutta varmasti seudulla on paljon sukuja, jotka ovat tehneet huonekaluja jo monessa polvessa, Lauri Yli-Karjanmaa kertoo.

"Odotus on, että tehdään firman historian paras vuosi"

Perinteet näkyvät myös aivan Soft-Kalusteen naapurissa Lähdesmäen huonekalumyymälässä. Se on perustettu vuonna 1972 ja on Suomen suurimpia yksityisiä huonekalumyymälöitä.

Katon alta löytyy toinen eteläpohjalainen perheyritys: Tuomas Lähdesmäki on ottanut yrityksen vetovastuun isältään Raimo Lähdesmäeltä, joka jatkaa yhä työntekoa. Naapuri työllistää neljä Yli-Karjanmaata, mutta huonekaluhallilla Lähdesmäkiä on peräti viisi.

Kassakone on kilissyt täälläkin.

– Kesä ja syksy ovat olleet todella hyvät. Odotus on, että tehdään koko firman historian paras vuosi, Tuomas Lähdesmäki sanoo.

– Erityisen mahtavaa on, että rahat halutaan laittaa kotimaisuuteen. Ihmiset kysyvät suomalaisia sohvia ja sänkyjä, ja mitä paikallisempi niin sitä parempi. Olemme lisänneet kotimaisten sohvien määrää mallistossa todella paljon viimeisen puolen vuoden aikana.

Kalustetalo Lähdesmäen toimitusjohtaja Tuomas Lähdesmäki.
Keltainen väri nostaa myynnissä päätään, sanoo Tuomas Lähdesmäki.Tarmo Niemi / Yle

Möhköfanttia menee täälläkin.

– Kyllä niitä menee, mutta vähemmän kuin ennen. Joitain vuosia sitten vielä valtaosa sohvista myytiin valtavilla käsinojilla, oli syvyyttä ja upottavuutta. Nyt menee ennemminkin mukava, muttei kovin upottava.

Valikoima on vaikuttava. Malleja on silmänkantamattomiin ja kaikissa väreissä – värejä ostetaan Lähdesmäen mukaan aiempaa rohkeammin. Yksilöllisyys myy, ja sitä osataan myös vaatia.

Tuontia on silti paljon – muotoilusta haetaan kilpailuvalttia

Selviytyykö suomalainen sohva täällä maailman tappiin saakka?

Ei välttämättä, Puuteollisuusyrittäjien toiminnanjohtaja Liias varoittaa. Hänen mielestään yritysten tulisi pistää nopeasti lisää paukkuja muotoiluun.

Tuontikalusteiden paine ravistaa koko huonekalualaa. Kun huonekalujen vähittäiskaupan arvo oli vuonna 2017 noin miljardi euroa, Ikea nappasi rahoista peräti kolmasosan. Tuonti on jatkuvasti lisääntynyt.

Huonekalujen tuonti on kaksinkertaistunut 2000-luvulla
Samuli Huttunen / Yle

– Oma mielipiteeni on, että sohviin pitäisi tuoda muuta kuin vain kangasta ja nahkaa. Saataisiin tuotteita erottumaan toisistaan. Muotoilulla tehdään oikeasti parempaa vientikauppaa. Hinnalla on turha lähteä kilpailemaan, Liias sanoo.

Kuten yllä olevasta käyrästä näkyy, vienti onkin kääntynyt pieneen nousuun monen laihan vuoden jälkeen. Osa sohvavalmistajistakin on jo lähtenyt brändäyksen ja verkkokaupan tielle.

Mutta moni leikkelee vielä mallit itse omien kaavojensa mukaan ja markkinoi kotikutoisesti. Ne ovat alttiina menettämään markkinasiivua italialais-tanskalais-virolaiselle designille ja halpatuonnille. Ikeasta sohvan saa halvimmillaan alle satasella, mikä on varteenotettava vaihtoehto erityisesti nuorille ja pienituloisille.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Kauanko tuotanto Suomessa kannattaa?

Pian 30 vuotta toiminut Soft-Kaluste luottaa suunnittelussa ja tuotannossa oman väen voimiin.

Mutta pientä käännettä on ilmassa. Viime vuonna yritys nappasi ulkopuolisten suunnittelijoiden muotoilemalla Framework-sohvallaan kolmostilan Puuteollisuusyrittäjien ja muotoilujärjestö Ornamon huonekalumuotoilukilpailussa.

Soft-Kalusteen sohvien hintahaitari liikkuu 1 000–5 000 eurossa. Frameworkin muotoilu, aniliininahkaverhoilu ja tammirunko heittävät sen kalliimpaan päähän. Samalla yritys on saanut siitä lippulaivamallinsa.

Uutukaisen rungot ovat vasta teossa alihankkijalla. Edes maistiaisia ei ole näkösällä tuotantotiloissa. Muutenkaan yhtään sohvaa ei tehdä varastoon, vaan vasta asiakkaan tilauksesta.

Soft-Kalusteen työntekijä Kyösti Yli-Karjanmaa.
Kyösti Yli-Karjanmaa viimeistelee nojatuolin verhoilun.Tarmo Niemi / Yle

Jani Yli-Karjanmaa johdattaa takavarastoon. Siellä on pinossa erilaisia vaahtomuovipatjoja: yritys on aloitellut myös patjan- ja sängynvalmistusta sekä pohtii oman verkkokaupan avaamista.

Yritys on astunut 2020-luvulle. Kannattaako tuotanto edelleen Suomessa, Lauri Yli-Karjanmaa?

– Kyllä kannattaa. Onhan meillä kovemmat kulut mutta paljon hyvääkin, kuljetukset pelaavat ja ihmiset tulevat ajoissa töihin. Ja suomalaiset haluaa suomalaisia tuotteita.

Lue seuraavaksi