1. yle.fi
  2. Uutiset

Saksalainen Johanna Van Staa, 22, opettelee työelämätaitoja Nurmeksessa – korona ei ole perunut kaikkia nuorisovaihtoja

Nuorisotyöttömyys on maailmanlaajuinen ilmiö, johon puututaan järjestämällä nuorisovaihtoja.

nuoret
Johanna Van Staa ja muuut saksalaisnuoret etsivät suuntaa elämälleen Nurmeksessa
Johanna Van Staa ja muuut saksalaisnuoret etsivät suuntaa elämälleen Nurmeksessa

Aurichista Saksasta kotoisin oleva Johanna Van Staa heittää kyykkämailaa kohti puupalikoita kentällä, jolle ensilumi on satanut.

Outo suomalainen laji tekee tehtävänsä: aiemmin toisilleen tuntemattomat nuoret oppivat tuntemaan toisiaan, rentoutuvat ja ulkoilevat. Saksalaisten 12 nuoren ryhmä saapui maahan viikko sitten.

Kansainvälisiä nuorisovaihtoja järjestetään Nurmeksessa myös korona-aikana syrjäytymisvaarassa oleville saksalaisnuorille. Viiden vuoden aikana Horisontti-nuorisovaihdossa on ollut mukana useita eri ryhmiä.

Horisontti-nuorisovaihdossa saksalaiset nuoret pääsevät irti kotiympäristönsä kehitystä jarruttavista asioista. Kahden kuukauden aikana opetellaan itsenäisyyttä, itsestä huolehtimista ja ryhmässä toimimista, jotta opiskelupaikan ja työpaikan hakeminen olisi helpompaa Saksassa.

Myös 22-vuotiaan Johanna Van Staanin opintie on tähän mennessä kulkenut mutkitellen. Kun Staa meni lukioon teini-ikäisenä, hän luuli, ettei pysty suorittamaan tutkintoa ja jätti koulun kesken.

Neljään vuoteen hän ei tehnyt mitään, mutta sen jälkeen palasi kouluun ja sai päättötodistuksen. Valmistumisen jälkeen töitä ei Saksasta löytynyt, joten saksalaisen työvoimatoimiston kautta nainen pääsi mukaan nuorisovaihtoon, jota kautta hän päätyi Nurmekseen Pohjois-Karjalaan.

Staa pitää luonnossa ja eläinten kanssa olemisesta, joten työskentely nurmeslaisella hevostilalla innostaa häntä. Horisontti-nuorisovaihdossa tavoitteena onkin antaa mahdollisuuksia löytää motivaatio työhön tai opiskeluun.

Saksalaisia nuoria Nurmeksen Hyvärilässä
Horisontti-projektissa nuoret oppivat huolehtimaan itsestään ja toimimaan ryhmässä.Ari Haimakainen / Yle

Ajoissa aamulla töihin

Projekti kestää kuuden kuukauden ajan: Kahden kuukauden valmistava jakso Saksassa, kahden kuukauden työharjoittelu ulkomailla ja kahden kuukauden seurantajakso Saksassa.

Vaihdossa nuori noudattaa ohjaajien kanssa sovittua aikataulua, jossa arkipäivisin on työtä ja viikonloppuisin vapaata. Heille annetaan mahdollisuus itsenäiseen elämään poissa kotoa. Tavoitteena on, että nuori pystyy hallitsemaan omaa elämäänsä ilman tukea.

Saksalainen yritys LeeWerk-Wisa järjestää toiminnan. Yritys on erikoistunut nuorten kouluttamiseen ja työllistämiseen. Horisontti-toiminta on saanut vuosille 2015–2021 rahoitusta 2 490 000 euroa, jolla katetaan kaikki kulut.

Rahoittajana toimii European Social Fund ja Saksan työllisyys- ja sosiaaliministeriö. Kouluttamisen vaikutuksia seurataan puolen vuoden ajan työharjoittelun päätyttyä. Raporttien mukaan noin 50–60 prosenttia ohjelmaan osallistuneista nuorista saa työpaikan tai koulutuspaikan jakson jälkeen.

Nuorisotyöntekijä Lars Zaiss on tyytyväinen määrään, sillä jokainen nuori on tärkeä työelämälle.

– Työnteon lisäksi nuoret oppivat ihmissuhde- ja elämänhallintataitoja koko projektin ajan. Esimerkiksi nuori, joka ei ole oppinut noudattamaan aikatauluja, oppii tulemaan ajoissa paikalle joka aamu meidän projektissamme, hän sanoo.

Lars Zaiss, sosiaalityöntekijä, Horisontti-projekti
Nuorisotyöntekijä Lars Zaiss kertoo, että 50– 60 prosenttia projektiin osallistuneista saa työtä tai koulupaikan Saksassa.Ari Haimakainen / Yle

Työttömyysjaksolle loppu

Nuorisotyöttömyys on maailmanlaajuinen ilmiö, jonka syitä ovat muun muassa koulutuksen puute, mielenterveysongelmat ja nuorten vähäinen varallisuus esimerkiksi hankkia asunto toiselta paikkakunnalta.

Nuorisotyöttömyys on ongelmallista monestakin syystä, mutta varsinkin siksi, että se vaikuttaa ihmisen koko myöhempään työuraan. Vaikeudet näkyvät aina uusiutuvana työttömyytenä ja matalampina tuloina, kirjoittaa STTK:n blogissa (siirryt toiseen palveluun) STTK-Opiskelijoiden puheenjohtaja Saana Simonen.

Työttömyysjaksot voivat vaikuttaa myöhemmässä vaiheessa myös työnantajan halukkuuteen palkata ”entinen nuori”, koska työttömyysjaksot herättävät työnantajassa huolen esimerkiksi työntekijän osaamisesta ja ammattitaidosta ja siten hänen tuottavuudestaan, Simonen kirjoittaa.

Meikel Endrichkeit
Meikel Endrigkeit tovoo löytävänsä Suomesta ideoita siihen, millaista työtä haluaa tehdä.Ari Haimakainen / Yle

Tilastokeskuksen mukaan EU-alueella korkea-asteen koulutuksen saaneet nuoret siirtyvät työelämään keskimäärin viisi kuukautta valmistumisen jälkeen. Nuorilla, joilla ei ole korkeakoulu­tutkintoa, aikaa kuluu kymmenen kuukautta.

Ilman koulutus- ja työpaikkaa olevilla nuorilla on muita suurempi riski joutua työttömyyden kierteeseen. Alhaisen koulutustason ja vähäisen työkokemuksen vuoksi heidän on aina vain vaikeampi löytää työtä ja toisaalta pitää työpaikkansa. Tämä voi johtaa pitkittyneeseen alhaiseen elintasoon ja sosiaaliseen syrjäytymiseen, selviää vuonna 2016 tehdystä työllisyystutkimuksesta.

Lue lisää:

Nuoret kertovat syrjäytymisestä: 25-vuotias mies jäi kotinsa vangiksi ja 23-vuotias nainen on väliaikaisella sairaseläkkeellä – "Olen usein kuullut olevani yhteiskunnan loinen"

Tilasto: Syrjäytyneiden nuorten määrä on laskenut, syrjäytyneitä silti yhä 60 000 – ministeri pitää tärkeänä "yhden luukun" palveluita

Lue seuraavaksi