1. yle.fi
  2. Uutiset

Järjestäytynyt rikollisuus johtaa vankiyhteisöä, sanoo työntekijä – Yle selvitti: Raju kiista turvallisuudesta Rikosseuraamuslaitoksessa paljastuu sisäisissä keskusteluissa

Työntekijöiden mukaan Ruotsissa vankilatiedustelun analyysistä vastaa 72 virkamiestä, Suomessa ei yksikään. Risen johto kuittaa huolet organisaatiouudistuksen aiheuttamana epävarmuutena.

rikolliset
Kuvituskuva Rikosseuraamuslaitoksen fleecetakista.
Risen henkilöstö on jakautunut voimakkaasti kahtia turvallisuutta ja kuntoutusta painottaviin näkemyksiin. Arkistokuva.Saana Sjöblom-Hasselblatt / Yle

Vankilarikollisuus ja rikollisjengien organisoima huumekauppa ovat rehottaneet Suomen vankiloiden käytävillä pitkään, vaikka ongelmat ovat olleet Rikosseuraamuslaitoksen (Rise) tiedossa. Yle sai haltuunsa Rikosseuraamuslaitoksen sisäisessä viestintäkanavassa käytyjä keskusteluja. Viesteistä käy ilmi henkilökunnan syvä huoli tilanteen kärjistymisestä.

Risen henkilöstö on jakautunut voimakkaasti kahtia turvallisuutta ja kuntoutusta painottaviin näkemyksiin. Aiemmin julkisuudessa vartijat ovat Lännen median laajassa jutussa (siirryt toiseen palveluun) (Aamulehti) olleet huolissaan siitä, ettei Risen keskushallinto ota turvallisuutta vakavasti. Ylen haltuunsa saamien viestien perusteella eriäviä mielipiteitä ilmenee myös keskushallinnon sisällä.

Jutussa kursiivilla olevat lainaukset ovat peräisin Risen keskustelupalstalta.

Viestien perusteella työntekijät ovat huolissaan, että kesällä valmistuneessa Rise 2.0-organisaatioehdotuksessaan (siirryt toiseen palveluun) johto sivuuttaa jengien aiheuttaman turvallisuusuhan, vankilaturvallisuuden ja siihen liittyvän vankilarikollisuuden torjunnan ja tiedonhankinnan lähes kokonaan.

Näin kirjoittaa eräs Risen työntekijä:

“Rise 2.0 -hankkeessa tuotettujen materiaalien perusteella vallitseva vaihtoehto on jatkaa nykyisellä dynaamiseen turvallisuuteen nojaavalla linjalla, jonka seurauksena meille on vankiloihin syntynyt ikään kuin kaksi johto-organisaatiota: viranomaisten johtamat hallinnolliset prosessit ja rikollisjärjestöjen johtama vankiyhteisö.”

“Tieto vankeusaikaisen rikollisuuden valmistelusta on vankiyhteisössä, ja sieltä Risen virkamiesten täytyy se myös hankkia. Tämä ei onnistu ilman selkeää turvallisuustyön johtamista, organisointia ja vastuiden jakamista.”

Kysymykset, joihin ei vastattu

Myös koko turvallisuuden tehtäväalueen allekirjoittamassa viestissä penätään Risen keskushallinnolta selkeämpää linjaa:

“Moni meistä on yrittänyt kysellä, miten turvallisuustyön johtaminen Rise 2.0:ssa käytännössä organisoidaan, mutta emme ole onnistunut saamaan asiaa selkeyttäviä vastauksia.”

“Sana ’turvallisuus’ mainitaan Rise 2.0 loppuraportin luonnoksessa käytännössä vain osana dynaamisen turvallisuuden käsitettä (8 kertaa) tai linkitettynä ”rikoksettomaan elämäntapaan valmentamiseen” (esim.s. 15-16). Turvallisuustyön organisoimiseen liittyvistä suunnitelmista ja rakenteista ei kerrota muuta kuin että operatiivisen toiminnan vastuualue valmentaa asiakkaita rikoksettomaan elämäntapaan, huolehtii turvallisuudesta rangaistusten täytäntöönpanossa ja edistää yhteiskunnan turvallisuutta. ”

Rise 2.0 loppuraportin luonnoksessa dynaamista turvallisuutta avataan siten, että “turvallisuus on kaikkia koskeva ja siinä korostuu vuorovaikutus, läsnäolo ja havainnointi.”

Vanginvartija avaa ovea.
Työntekijöiden mukaan Ruotsissa vankitiedustelusta vastaa 72 virkaimiestä, Suomessa ei yksikään. Arkistokuva.Henrietta Hassinen / Yle

Työntekijät kritisoivat sitä, ettei esityksestä löydy eväitä turvallisuustyön organisointiin.

“Rise 2.0 loppuraporttia lukiessani olemme päätyneet tulkitsemaan turvallisuustyön organisointia koskevan kuvauksen lähes täydellistä puuttumista seuraavien vaihtoehtojen kautta:

1) Turvallisuustyön organisoimista ei ole Rise 2.0 työryhmässä juurikaan pohdittu, koska asiaan liittyvää osaamista ei ole ollut riittävästi käytettävissä eikä tämän vuoksi strategiapaperissa myöskään ole otettu asiaa esille.

2) Turvallisuuden organisoimista ei ole pidetty Rise 2.0:n kannalta niin olennaisena asiana, että siitä tarvitsisi kirjata strategisen tavoitteen tai vision tasolla mitään kovin selkeää ja konkreettista.”

Johto kuittaa keskusteluketjuun jättämässään viestissä työntekijöiden huolen organisaatiouudistukseen liittyvänä tavallisena pelkona. Johdon edustaja katsoo, etteivät Risen aiemmatkaan organisaatiouudistukset ole heikentäneet turvallisuustilannetta, joskaan ne eivät ole sitä myöskään vahvistaneet.

Väkivaltaisia välikohtauksia

Yle on kuluvan syksyn aikana haastatellut useita eri toimenkuvissa ja vankiloissa työskenteleviä vartijoita, jotka kertovat toistuvista uhkatilanteista sekä Risen keskushallinnon ja kenttäväen välillä vallitsevasta luottamuspulasta.

Myös Euroopan neuvoston kidutuksen vastainen komitea varoittaa tuoreessa raportissaan (siirryt toiseen palveluun) (Oikeusministeriö), että Turun vankilan tilanne järjestäytyneen rikollisuuden kanssa uhkaa riistäytyä käsistä. Vankilassa on ollut useita väkivaltaisia välikohtauksia, joista osa on johtanut vakaviin loukkaantumisiin. Raportissa todetaan, että pätevän henkilökunnan rekrytoimisessa on ilmennyt ongelmia.

Rikosseuraamuslaitoksen viime vuoden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen mukaan järjestäytyneisiin rikollisryhmiin kuuluvien tai niiden vaikutuspiirissä olevien vankien määrä on noussut Suomessa nopeasti. Vuoden 2019 lopussa vankiloissa oli yli 170 aktiivista rikollisryhmien toimintaan kiinnittynyttä vankia. Määrä tuplaantui vuodesta 2018.

Keskusteluun osallistunut työntekijä nostaa esiin Ruotsissa tehdyn korjausliikkeen:

“Esimerkiksi Ruotsin keskushallinnon palkkalistoilla oli vuoden 2019 keväällä 72 virkamiestä tekemässä pelkästään tiedusteluanalyysia, ja lisää oltiin palkkaamassa. Meillä turvallisuustiedon analyysia ei tee yksikään virkamies.”

“Strategian taustaselvityksessä on tutustuttu naapurimaiden käytäntöihin, joissa turvallisuus ja siihen keskittyvä yksikkö on keskeinen tai jopa keskeisin osa paikallisen Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiorakennetta (s. 3 Ruotsi ja Tanska), mutta nämä osat taustaselvityksestä on sivuutettu ilman perusteluja.”

Pieni joukko aiheuttaa isoja ongelmia

Tänä päivänä Suomessa vankiloiden huumekauppaa dominoi United Brotherhood (UB).

Toimintakertomuksessaan Rise kuvailee jengiä suurimmaksi ja vaikutusvaltaisimmaksi järjestäytyneeksi rikollisryhmäksi.

Jengi lakkautettiin virallisesti vuoden alussa, mutta rikollinen vaikuttaminen on jatkunut tehokkaana vankiloissa entiseen tapaan, joskin koronarajoitukset vähensivät keväällä huumausaineiden saatavuutta.

Iso osa jengin jäsenistä suorittaa pitkiä vankeustuomioita. Kiristäminen, painostus, väkivalta ja väkivallan uhka ovat jatkuvasti läsnä. Uutta väkeä haalitaan jengin vaikutuspiiriin ja velkoja peritään keinoja kaihtamatta.

Helsingin vankila.
Väkivallan uhka kohdistuu vankiloissa nimenomaan niihin työntekijöihin, jotka pyrkivät rajoittamaan tai estämään järjestäytyneen rikollisuuden toimintaa. Arkistokuva.Henrietta Hassinen / Yle

Koko turvallisuuden tehtäväalueen allekirjoittamassa viestissä nostetaan esiin myös jengeihin mukaan havittelevien “pyrkyreitten” rooli:

“Meillä turvallisuuteen liittyvässä strategisessa johtamisessa nyt käsillä oleva Rise 2.0 loppuraportti mukaan lukien on säännönmukaisesti unohdettu intentionaalisesti rikolliseen toimintaan pyrkivien vankien osuus ja merkitys kokonaisuuden kannalta, mikä on arvioni mukaan keskeisiä syitä nykytilaan liittyvien epäonnistumisten taustalla. On huomattava, että tämä sinällään vankipopulaatiossa vähemmistönä oleva joukko aiheuttaa lähes kaikki vankilaturvallisuutta vaarantavat ongelmat.”

Liiketoimintana huumekauppa

Vankiloissa huumausaineiden jälleenmyyntiarvo on huomattavan korkea. Siksi järjestäytyneet rikollisryhmät käyttävät vankeusaikaa systemaattisesti huumebisneksen, eli liiketoimintansa, pyörittämiseen.

Viimeisin laaja vankilarikosvyyhti liittyy Turun ja Riihimäen vankiloissa organisoituun huumekauppaan. Hovioikeuden käsittelyyn siirtyneen tapauksen esitutkintamateriaalista selviää, että vankiloissa Subutex-tabletin hinta kipuaa 150 euroon.

Oikeudenkäyntiaineistojen perusteella huumausaineet salakuljetetaan vankiloihin pääosin kehon sisällä poistumislupien, valvomattomien tapaamisten ja sairaalakäyntien yhteydessä.

Lasku tilanteesta maksetaan vankilan arjessa: Kärsijöinä ovat raa’an painostuksen ja uhkailun kohteiksi toistuvasti joutuvat muut vangit ja vankiloiden henkilökunta.

Väkivallan uhka kohdistuu nimenomaan niihin työntekijöihin, jotka pyrkivät rajoittamaan tai estämään järjestäytyneen rikollisuuden toimintaa.

Vankilaan salakuljetetut huumausaineet vaikeuttavat huomattavasti myös päihdekuntoutustoimintaa. Turvallisuuden tehtäväalueen työntekijöiden mukaan tulevaisuus ei näytä sen valoisammalta. Muun muassa näin allekirjoittaneet työntekijät luonnehtivat keskustelupalstalla:

“Vankien on erittäin vaikeaa keskittyä itsensä kuntouttamiseen ja yhteiskuntaansijoittumisen valmiuksien kehittämiseen, jos he eivät voi tehdä sitä turvalliseksi kokemassaan ympäristössä.”

“Henkilökunnan ja vankien turvallisuuden takaamiseen sekä vankien kuntoutumismahdollisuuksien turvaamiseen liittyvien toimenpiteiden huomioiminen puuttuukin loppuraportista kokonaan.”

"Turvallisuuden kannalta hyvin onnetonta"

Ylen tietojen mukaan myös Keskusrikospoliisissa tunnistetaan Risen keskushallinnon ja vartijoiden mielipide-erot siitä, kuinka laajoja ongelmia järjestäytynyt rikollisuus vankiloissa aiheuttaa. Myös vankilaturvallisuuteen liittyvät haasteet tunnistetaan.

Mutta saadaanko kaikki vankiloiden käytävillä kerätty tieto ensinnäkään kerättyä, ja toiseksi hyödynnettyä?

Lännen median lehtien uutisoinnissa nousi esiin myös vartijoiden väite, että Rise on keskittynyt viime vuodet hankaloittamaan esimerkiksi vankilatiedustelua, joka tuottaa tietoa vankilaturvallisuudelle ja muun muassa poliisille. Ylen haastattelemat vartijat vahvistavat väitteen.

Risen sisäisessä keskustelukanavassa työntekijä toteaa, että tehokkaan tiedonhankinnan organisoiminen ja mahdollistaminen on keskeinen keino vankeusaikaisen rikollisuuden estämiseen:

“Tämä sisältää mm. kirjeiden lukemisen, puheluiden kuuntelun, viranomaisyhteistyön, koiratoiminnan ja erityisesti vangeilta tulevan vihjetiedon hyödyntämisen.”

Kirjoittajan mukaan tiedonhankintaa tekevillä virkamiehillä tulee olla pitkä kokemus ja riittävä koulutus muun muassa salassa pidettävän tiedon hankkimisesta ja käsittelemisestä. Vihjetietoa antava vanki asettaa itsensä hengenvaaraan jakaessaan tietoa viranomaiselle.

Työntekijä kirjoittaa, että yksikköjen turvallisuudesta vastaavilla henkilöillä ei ole enää mahdollisuutta tehdä laadukasta analyysityötä, koska heitä on käytännössä kielletty seuraamasta muihin vankiloihin sijoitettujen järjestäytyneiden rikollisryhmiin kytköksissä olevien vankien ja muiden rikollisvaikuttajien edesottamuksia.

“Tämä on laitosturvallisuuden ja yhteiskunnan turvallisuuden kannalta hyvin onnetonta, koska rikollisjärjestöt pyrkivät toimimaan organisoidusti yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi kaikissa laitoksissa. Laadukkaan tilannekuvan luominen ei ole mahdollista, jos Risen virkamiehet tarkastelevat ja analysoivat ainoastaan yhden vankilan havaintoja muusta maailmasta irrallaan.”

Työntekijä painottaa, että tiedustelutiedon käsittelyn tulee olla laadukkaasti johdettua, organisoitua ja resursoitua, jotta turvallisuustilanne saadaan käännettyä parempaan suuntaan. Tieto pitää tallentaa sellaiseen muotoon, että sitä voidaan hyödyntää kaikkialla Risen organisaatiossa sekä jakaa muille esitutkintaviranomaisille.

“Uudessa lakiesityksessä Risen ja poliisin yhteistoiminnasta halutaan tehostaa Risen ja muiden esitutkintaviranomaisten yhteistoimintaa. Risen ehdotetaan mm. osallistuvan poliisin, tullin ja rajan yhteisen rikostiedustelu- ja analyysiyksikön toimintaan. Tämäkin edellyttää tiedonhankinnan eli käytännössä Risen oman tiedustelutoiminnan organisoimista säälliselle tasolle.”

Tiedustelu on kirjattu laissa osaksi poliisin, tullin ja rajaviranomaisten toimenkuvaa.

Työntekijöiden mukaan Risessä tällaista selkeää kirjausta ei ole, ja se vaikeuttaa tiedustelua merkittävästi.

Kahtiajako

Viime vuonna Oikeusministeriön julkaisema Rikosseuraamuslaitoksen rakenteiden ja toiminnan arviointi -raportti (siirryt toiseen palveluun) (Valtioneuvosto) nosti esiin myös henkilöstön kahtiajakautuneisuuden.

Selvityksessä kerrotaan, että henkilötasolla näkemyksiä jakaa kahden eri näkökulman erilainen painottaminen. Vastakkain ovat vanhan perinteen mukainen vartija-, vartiointi- ja turvallisuuskeskeinen lähestymistapa sekä sosiaalisia elementtejä korostava, vankien yhteiskuntaan sopeutumista ja uusintarikollisuutta ehkäisevää toimintaa painottava lähestymistapa.

Oikeusministeriö totesi, että kahtiajako aiheuttaa Risessä johtamisongelmia.

Turvallisuusongelmat ovat nousseet toistuvasti esiin myös Risen omissa selvityksissä.

Viime vuonna eduskunnan oikeusasiamies puuttui tarkastuskäynnillään useisiin järjestäytyneen rikollisuuden aiheuttamiin epäkohtiin Sukevan vankilassa.

Oikeusasiamiehen mukaan vankilassa ei ole pystytty järjestämään rangaistusten täytäntöönpanoa siten, että vangit voisivat suorittaa rangaistuksen rauhassa ilman muiden vankien kohdistamaa painostusta tai uhkaa.

Pelkästään Sukevalla on viime vuosina tapahtunut runsaasti vankien välisiä väkivaltatapauksia, joista muutamat ovat olleet erittäin vakavia. Vuonna 2018 väkivaltatapauksia oli 20 ja vuonna 2019 tapauksia oli 17. Sukevalle on sijoitettu huomattava määrä vakaviin väkivaltarikoksiin syyllistyneitä, järjestäytyneisiin rikollisryhmiin kuuluvia sekä niin kutsuttuja pelkääjävankeja.

Oikeusasiamies katsoi, että vankilan tulisi ryhtyä toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi.

Ylen tiedossa on myös kyseisessä vankilassa vankilahenkilökuntaan kohdistuneita väkivaltaisuuksia.

Arto Kujala, RISE pääjohtaja Sörkan vankilan pihalla
Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja Arto Kujala. Arkistokuva.Jaani Lampinen / Yle

Näin vastaa Risen pääjohtaja Arto Kujala

Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja Arto Kujala, olemme saaneet haltuumme risen sisäistä keskustelua järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta Rise 2.0 -hankkeen kontekstissa. Viestien perusteella ja Oikeusministeriön arvion mukaan Risessä on voimakas kahtiajako turvallisuuskysymyksissä. Miten kommentoitte tätä?

Meillä ei varsinaisesti ole turvallisuuskysymyksissä voimakasta kahtiajakoa. Turvallisuus nähdään kaikilta osin tärkeänä. Mutta sanoisin ennemminkin, että meillä on erilaisia työidentiteettejä. Toisten työidentiteetissä painottuvat valvontatehtävät ja turvallisuustehtävät. Osa henkilöstöstä painottaa valmentavia tehtäviä, kuntoutustoimintaa. Varmasti löytyy kolmansia ja neljänsiä erilaisia identiteettejä. Keskeinen johtamisongelma on siinä, että meidän täytyy saada yksi yhtenäinen tavoite esille, että alamme toimia jatkossa yhteen yhtenä joukkueena.

Ongelmat ovat olleet tiedossa jo hyvin pitkään, niin miksi yhteen pelaamista ei ole saatu toimimaan aikaisemmin?

En osaa sitä sanoa, miksi ei aikaisemmin. Minä olen aloittanut tässä vuosi sitten ja ainakin itselleni tämä tilanne ja organisaatiorakenteiden uudistamistarve kävivät ilmi hyvin pian.

Mutta selkeästi koetaan, että tässä turvallisuuskysymyksessä ei olla onnistuttu, vaikka organisaatiota ollaan uudistamassa? Onko tämä viesti tavoittanut sinut?

En vielä tässä vaiheessa valmistelua ota mitään palautetta kritiikkinä. Otan sen tässä vaiheessa huolenaiheena, että työntekijäryhmät ovat huolissaan siitä, missä heidän työtehtävänsä jatkossa ovat ja miten työtä tehdään. En ota vielä kantaa siihen, jääkö tässä joku asia huonommalle hoidolle kuin joku toinen.

Tullaanko työntekijöiden huoli turvallisuuspuolesta ottamaan erityisesti huomioon jatkossa?

Tottakai.

Millä tavalla?

Sillä tavalla, että työt tulevat kunnolla ja varmasti hoidettua. Kuten sanoin, tulemme perustamaan tätä kysymystä miettiviä työryhmiä. Kritiikki on ennenaikaista. Nyt esitetään kritiikkiä asioista, joiden suunnittelu ei ole vielä edes käynnistynyt.

Kerro vähän tästä aikataulusta, tämä on kuitenkin loppuraportti tästä organisaatiosuunnitelmasta?

Ei se ole mikään loppuraportti. Se oli ensimmäisen vaiheen raportti. Sen raportin pohjalta tehtiin esitys ministeriölle, jossa on käynnistetty säännösvalmistelu tämän pohjalta. Konkreettisempi organisaatiorakenteen jatkovalmistelu käynnistyy, jos ei tällä viikolla, niin ensi viikon alussa. -- Aikataulu on se, että ryhmät käynnistetään ihan kohta ja tarkemmat suunnitelmat tehdään kevääseen mennessä.

Kyllä sä olet nyt tekemässä juttua, josta kysymyksen voi esittää nyt, mutta vastauksen voi antaa puolen vuoden päästä.

Eli tullaanko turvallisuuteen perustamaan oma työryhmänsä, jossa on asiantuntemusta teidän organisaation sisältä?

En sano tuohon mitään. Varmasti turvallisuusasiat tulevat hoidetuiksi paremmin kuin nyt. Organisaatiotamme on nimenomaan kritisoitu siitä, että Rikosseuraamuslaitoksella on hyvät tavoitteet, hyvä strategia, mutta mahdottoman huono toimeenpanokyky. Se johtuu juuri siitä, että olemme hajautunut organisaatio meillä on erilaisia käytäntöjä eri puolilla maata erilaisissa yksiköissä.

Mainitsit, että toimeenpanokykynne on tällä hetkellä heikko, mistä se johtuu? Mihin tämä juontaa juurensa?

Se juontaa juurensa historiaan aika pitkälle. Perinteisesti vankilat ovat olleet hyvin itsenäisiä. Vankiloiden johtajat ovat johtaneet omia laitoksiaan omilla tavoillaan ja käytännöillään, Nyt kun keskitetysti tehdään joku linjaus, vaikka turvallisuuteen liittyvä, organisaatiokulttuuri on sellainen, että menettelytavat ovat olemassa ja kehittävät linjaukset eivät ihan virtaviivaisesti mene loppuun saakka.

Miten sinä pääjohtajana aiot näihin tarttua? Eihän se voi näin jatkua?

Ei se missään nimessä voi jatkua. Siksi on käynnistetty tämä organisaatiouudistus, että kykenemme parantamaan organisaatiomme toimeenpanokykyä. Siihen liittyy olennaisesti tavoite yhtenäistää henkilöstöryhmien työidentiteettejä ja työskentelytapoja. Työskentely pitää saada sellaiseksi, että kaikki kokevat tekevänsä yhtä ja samaa työtä ja pelaavansa samaan tavoitteeseen.

Rise saa omiltaan poikkeuksellisen voimakasta kritiikkiä osakseen järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta. Tekeekö Rise tarpeeksi järjestäytyneen rikollisuuden vaikutusvallan kaventamiseksi vankiloissa?

Saako Rise kritiikkiä siitä? Mistä muualta kuin eräiltä vartijoilta Rise on tällaista saanut?

No eikö tämä ole ollut julkisuudessa esillä ja teidän sisällä käydään tällaista keskustelua?

Julkisuudessa on enemmänkin käyty keskustelua siitä, että onko henkilökuntaa kyetty suojaamaan nyt riittävästi, koska uutena ilmiönä on tullut järjestäytyneen rikollisuuden nimenomaan henkilökuntaan kohdistuvat aggressio. Näen, että siitä on tullut kritiikkiä. Esityksiä on tullut ihan henkilökunnalta itseltään. En ole esimerkiksi kuullut minkäänlaista kritiikkiä kuullut muilta viranomaisilta, enkä muualta kuin tältä yhdeltä osalta.

Johtuuko se siitä, että teitä ei vain voi kritisoida, vaikka haluttaisiin?

En tiedä, en osaa vastata. Minusta meillä pystytään aika hyvin hoitamaan muu paitsi henkilökuntaan kohdistuvat aggressiot. Silloin tällöin järjestäytyneet rikollisryhmät yrittävät vahvistaa omaa asemaansa vankiloissa.

Missä vaiheessa siihen turvallisuuteen puututaan, kun teillä vankiloissa ongelma käytävillä, niin…

Tässä on nyt yksi kysymys, joka kummittelee taustalla. Tiedän, että organisaatiomme sisällä olisi nyt jo haluttu, että oikeusministeriölle lainvalmistelun pohjaksi tehtyyn esitykseen olisi sisällytetty yksi erillinen turvallisuusyksikkö. Kysymys kuuluu, että miksi se on erillinen? Eikö turvallisuus olekaan ydintoimintaa? Teesini on, että turvallisuus on ydintoimintaa. Ei sitä varten perusteta mitään erillisiä yksiköitä.

Mä tiedän, mitä sä taas seuraavaksi kysyt, jo neljännen kerran tämä haastattelun kuluessa. Että kun kuitenkin kritisoidaan. Pohjalla ei ole huoli vankilaturvallisuuden paranemisesta, vaan jokaisesta itsestään tässä muutoksessa. Ihmiset ovat huolissaan omasta työtehtävästään ja sen arvostuksesta.

Turvallisuuspuolen työntekijät katsovat, että järjestäytynyt rikollisuus käytännössä johtaa vankiorganisaatiota. Vastaako tämä Rise johdon käsitystä tilanteesta, että valta käytävillä lipuu järjestäytyneelle rikollisuudelle?

Siinä on jatkuva kissa-hiiri-leikki käynnissä. Järjestäytynyt rikollisuus yrittää vahvistaa omaa asemaansa. En sanoisi, että se johtaa vankilatoimintaa. Tilanne on henkilökunnalla hyvin käsissään.

Ei ole olemassa mitään absoluuttista vankilaturvallisuutta. Kun ollaan fyysisesti lähellä, niin ei voida eliminoida mahdollisuutta, että vanki vaikka lyö.

Työtekijät tuovat esiin, että esimerkiksi Ruotsissa tiedustelutoimintaan on varattu 72 virkamiestä, mutta Suomessa ei yhtäkään. Pitääkö väite paikkansa?

Osittain pitää. Meillä on rakennettu näitä vähän eri tavalla. Vankilakohtaisesti on henkilökuntaa, joiden tehtäviin turvallisuus- ja analyysikysymykset liittyvät. Katsotaan, miten tätä voidaan parantaa. On tiedostettu, että analyysitoimintaa on liian vähän.

Onko turvallisuustiedon käsittely Risessä huonolla hoidolla?

Ei se huonolla hoidolla ole. Meitä on liian vähän.

Vartijat kokevat työssään uhkaa ja pahoinpitelyitä on vankiloissa viime vuosina tapahtunut paljon. Kykeneekö Rise nykyisellään riittävästi suojelemaan työntekijöitään ja vankejaan?

Vankilaturvallisuudessa on aina parantamisen varaa, mutta kyllä pystymme suojaamaan ja suojelemaan. Sataprosenttista riskienhallintaa ei kuitenkaan ole mahdollista toteuttaa. Täydellisyyteen emme kykene.

Lue seuraavaksi