1. yle.fi
  2. Uutiset

Tutkimus: Kissan kanssa voi viestiä silmäpelillä

Kissojen sosiaaliset reaktiot jäävät ihmisiltä usein ymmärtämättä, kertoo vähitellen lisääntynyt kissatutkimus.

kissa
Silmiään siristävä oranssi kissa.
Viirusilmä kommunikoi. Henk Vrieselaar / Alamy / AOP

Koira on laumaeläin, kuten ihminenkin. Molemmat viestivät myös ilmeillään. Niiden ymmärtämistä ihmisten ja koirien kesken on tutkittu muun muassa Helsingin yliopistossa (siirryt toiseen palveluun) muutama vuosi sitten.

Kissan kasvot ovat raivoa lukuun ottamatta aina arvoituksellisilla peruslukemilla. Mahtaako kissa siis ymmärtää ihmisen ilmeitä? Tuoreen tutkimuksen mukaan on yksi keino, jolla ihminen ja kissa voivat kommukoida kasvojensa ilmeillä.

Herkeämätön tuijotus on kissoille yleinen tapa. Tavallista on myös, että tuijotus päättyy hitaaseen silmäniskuun, joko yhdellä tai molemmilla silmillä.

Kun ihminen jäljittelee sitä siristämällä omia silmiään, se on kissalle hymyn veroinen viesti, sanovat brittiläisten Sussexin ja Portsmouthin yliopistojen (siirryt toiseen palveluun) tutkijat.

Ensi kertaa tutkittu

Tutkijat havaitsivat, että silmiään siristävä emäntä tai isäntä lisäsi sen todennäköisyyttä, että kissakin alkoi siristellä.

Seuraavissa kokeissa omistajan korvasi kissalle tuntematon tutkija. Kun hän ojensi kätensä kissalle ja pani samalla silmänsä puolittain kiinni, se lisäsi kissan kiinnostusta lähestyä kättä.

Eläinten käyttäytymistieteen professorin Karen McCombin mukaan monet kissanomistajat eivät yllättyne tuloksista, mutta oli hienoa saada kommunikaatiolle todisteita. Vastaavaa tutkimusta ei ole aiemmin tehty, hän kertoo.

Tulokset ovat myös maanläheistä tiedettä: McComb kehottaa ihmisiä testaamaan, miten oma tai vaikkapa vain sattumalta tavattu kissa reagoi, kun he siristävät silmiään ja sulkevat ne sen jälkeen pariksi sekunniksi.

– Jos kissa tekee samoin, se on eräänlaista keskustelua, McComb kannustaa.

Kaksi kättä ojennettuina kohti oranssiraidallista kissaa.
Katukissa tervehti ihmisiä Kairossa viime kesänä. Pelko siitä, että lemmikkieläimet levittävät koronavirusta, on saanut monet hylkäämään kissoja, niin Egyptissä kuin muulla. Ahmed Gomaa / Imago / AOP

Kissa on paljon vähemmän tutkittu eläin kuin koira. Kissojen sosiokognitiivisissa taidoissa, tavassa tulkita erilaisia tilanteita, on paljon tuntematonta, sanoo väitöskirjatutkija Jasmin Humphrey.

Kissan ja ihmisen positiivisten kommunikaatiotapojen selvittäminen voi saada meidät ymmärtämään kissoja aiempaa paremmin ja lisätä samalla niiden hyvinvointia, Humphrey sanoo.

Tietoa voitaisiin hänen mukaansa soveltaa käytäntöön muun muassa eläinlääkärin vastaanotolla tai löytöeläinkodissa.

Mistä syystä silmien hitaan sulkemisen tapa sitten on kissoille kehittynyt? Humphreyn mukaan syyksi voisi jopa väittää sitä, että silmänisku miellyttää ihmisiä.

– Kissat ovat voineet huomata, että ihminen palkitsee sellaisesta. Tai saattaa olla, että se on kissan tapa keskeyttää tuijotus, joka sosiaalisessa kanssakäymisessä voidaan tulkita uhkaavaksi.

Tutkimus on julkaistu Scientic Reports -lehdessä. (siirryt toiseen palveluun)

Ruskeankirjava kissa seisoo pursuilevan roskalaatikon reunalla.
Katukissa Jerusalemissa Israelissa. Eläinsuojelujärjestöt arvioivat, että siellä oli jo ennen koronapandemiaa kaksi miljoonaa koditonta kissaa. Abir Sultan / EPA

"Kissa ei ihmisistä välitä, kiintyypähän vain paikkaan." Moni pitää tätä kissojen reviiritietoisuudesta syntynyttä vanhaa väitettä vieläkin totena, ja se saattaa osaltaan vaikuttaa siihen, että moni kissa hylätään oman onnensa nojaan, myös Suomessa.

Kissojen sosiaalista älyä on alettu tutkia tieteellisesti vasta viime vuosina. Tutkimuksia on yhä vähän, mutta ne ovat jo osoittaneet, etteivät kissojen sosiaaliset taidot useinkaan jää jälkeen koirista vaikka ilmenevätkin eri tavalla.

Kissojen tieteellisen tutkimuksen määrä ei vastaa kissojen suosiota. Tiedämme enemmän siitä, miten sudet ajattelevat.

Ádám Miklósi

Unkarilaisen Budapestin Eötvös Lorándin yliopiston kognitiivisen etologian eli eläinten käyttäytymistieteen tutkija Ádám Miklósi selvitti 15 vuotta sitten ensimmäisenä käytöksen eroja (siirryt toiseen palveluun) tavoissa, joilla koirat ja kissat kommunikoivat ihmisten kanssa.

Hän tutki ensiksi, löytääkö kissa tai koira ruoan, jonka suuntaan omistaja osoittaa sormellaan. Molemmat löysivät.

Seuraavissa kokeissa eläin tiesi, minne ruoka oli kätketty, mutta omistaja ei. Hänen huomionsa herättäminen makupalan saamiseksi onnistui koirilta paremmin kuin kissoilta.

Tieteen tekemiselle tuli kuitekin esteitä. Kissat kyllästyivät kokeisiin. Osa lakkasi kiinnittämästä niihin huomiota. Osa käveli tiehensä.

Tällaisten ongelmien takia kissatutkimukset tyssäsivät miltei vuosikymmeksi. Miklósille ei tullut seuraajia, ja hän itsekin vannoi tuolloin, ettei enää koskaan tekisi töitä kissojen parissa.

– Moni yritti mutta melkein kaikki epäonnistuivat, Miklósi nauraa Science-lehden (siirryt toiseen palveluun) viimevuotisessa haastattelussa.

Lähikuva kissasta, jopa syö kuivamuonaa. Kupin vieressä kaksi palloa ja hiiri sekä harja.
Ruoka on hyvää ja lelut kivoja, mutta ykkössijalla on seura, kertoo tutkimus. Ksenia Krylova / Alamy / AOP

Viime vuosikymmenellä yhdysvaltalaisessa Oregonin osavaltioyliopistossa opintonsa aloittanut Kristyn Vitale ryhtyi paikkaamaan kissatutkimusten aukkoa yhdessä koirien ja susien käyttäytymistä tutkineen Monique Udellin kanssa.

Vuonna 2017 heidän tutkimuksensa (siirryt toiseen palveluun) osoitti, että seurustelu ihmisten kanssa on kissalle mieluisampaa kuin ruoka tai lelut. Tulos oli kokeissa sama niin kotikissoilla kuin löytökissatalon asukeilla.

Viime vuonna sama tutkimusryhmä totesi (siirryt toiseen palveluun), että kissat viettävät enemmän aikaa ihmisten kanssa, jos nämä kiinnittävät niihin huomiota esimerkiksi napsuttelemalla sormia tai toistelemalla niiden nimeä.

Edes kotikissojen reaktioon ei vaikuttanut se, oliko ihminen tuttu vai vieras, ja löytöeläintaloista tulleet kissat yrittivät yleensä saada huomiota vielä enemmän. Ne viipyilivät välinpitämätöntä esittäneiden ihmisten liepeillä pitempään kuin kotikissat.

Koirille tehtyjen vastaavien kokeiden perusteella on päätelty, että koirat ovat äärimmäisen virittyneitä havaitsemaan ja tulkitsemaan ihmisen eleitä ja ilmeitä, koska koiran ja ihmisen tiet kietoutuivat yhteen jo hyvin kauan sitten.

Kissan kanssa yhteiselo on ollut lyhyempi eikä yhtä tiivis, eikä kissojen ole tajuttu olevan yhtä mielissään huomiosta, koska ne ragoivat siihen eri tavalla kuin koirat.

Harmaan ja valkoisen kirjava kissa ja iso ruskea koira haistelevat toistensa kuonoja syksyisessä ruohikossa.
Nykytiedon mukaan ihminen kesytti sudesta koiran useissa eri paikoissa ja moneen otteeseen 20 000–40 000 vuotta sitten. Ensimmäisten kissojen kesyyntymisestä maanviljelijöiden jyrsijävahdeiksi on enimmillään 12 000 vuotta, ehkä vain 8 000. Sari O'Neal / Alamy / AOP

Koira näyttää reaktioillaan, että se on perillä ihmisen puheista, niin sanoista kuin äänensävyistä. Parin vuoden takainen yhdysvaltalainen aivokuvaustutkimus (siirryt toiseen palveluun) osoitti, että koiralla on tajua jopa siitä, mitä sille ennestään tuntemattomat ihmiskielen sanat saattavat tarkoittaa.

Kahden laumaeläimen kesken kommunikaatio pelaa. Kissan sosiaalinen käytös sen sijaan poikkeaa tavoista, joita ihmisen on helppo ymmärtää.

Kun omistaja tulee kotiin ja kissa ryhtyy leikkimään itsekseen tai käpertyy nukkumaan, se ei suinkaan ole välinpitämätön hänen suhteensa, vaan täsmälleen päinvastoin, sanoo Vitale.

Hänen mukaansa reaktio on viesti kiintymyksestä. Kissa rauhoittuu omiin puuhiinsa todettuaan tyytyväisenä, että sen oma tuttu ja turvallinen ihminen on kotona, Vitale selittää.

Muissa tutkimuksissa on viime vuosina osoitettu muun muassa, että kissat myös osaavat seurata ihmisen katseen suuntaa (siirryt toiseen palveluun) nähdäkseen, mikä siellä niin kiinnostaa. Tuo taito on eläimillä perin harvinainen.

Kissa osaa jäljitellä

Budapestin Eötvös Lorándin yliopiston tämänsyksyisessä tutkimuksessa puolestaan havaittiin, että koiran tavoin myös kissa voi muuttaa käytöstään ihmisen käytöksen mukaiseksi, mistä oli saatu vihjettä jo aiemmassa italialaisessa tutkimuksessa. (siirryt toiseen palveluun)

Lista eläimistä, joilla on aiemmin todettu moinen taito, on perin lyhyt. Listalla ovat vain miekkavalaat, delfiinit, isot apinat, norsut ja harakat.

Animal Cognition (siirryt toiseen palveluun) -lehdessä julkaistussa unkarilaistutkimuksessa kissat osoittivat, että niilläkin on kognitiiviset kyvyt jäljitellä tarkoituksella toisen eläinlajin tekemisiä.

Harmaa kissa ojentaa tassuaan kohti miehen avointa kämmentä.
Ylävitonen! Oleg Troino / Alamy / AOP

Tutkijat päätyivät tulokseensa kiertotietä. Alkujaan he tutkivat sitä, oppiiko kissa tottelemaan sanallisia käskyjä, esimerkiksi pyörähtämään kyljeltä toiselle – siis tyypillisen koirilla opetetun tempun.

Tutkijoiden hämmästykseksi kissa, johon he tätä kokeilivat, ei tarvinnut käskyjä. Se osasi matkia ihmisen käytöstä.

Se avasi vetolaatikon, kiepahti ympäri, kurkotti koskettamaan lelua ja asettui makaamaan samaan asentoon kuin ihminen. Liikkeitä oli kaikkiaan 18. Kissa toisti ne yli 80-prosenttisesti oikein.

Tutkijat tulivat siihen tulokseen, että kissalla oli kyky päätellä, mikä sen ruumiinosista vastaa mitäkin ihmisen ruumiinosaa, etutassu kättä ja niin edelleen, ja taito käyttää sitä vastaavalla tavalla.

Ja muuten, Suomen eläinsuojelu -yhdistys on juuri julkaissut Kissa-ihminen-kissa-sanakirjan (siirryt toiseen palveluun). SEY on kerännyt siihen tilanteita, joissa kissan ja ihmisen välinen kommunikaatio sen mukaan tyypillisesti pettää.

Voit keskustella tästä aiheesta keskiviikkoon kello 23:een saakka.

Lue myös:

Miten kissa kesyyntyi ihmisen seuraksi? Tutkijat jäljittivät suhteen vaiheita Puolan luolista ja muinaiselta Silkkitieltä

Lue seuraavaksi