1. yle.fi
  2. Uutiset

Nuoret naiset kaikkoavat pieniltä paikkakunnilta, ja sillä on isot seuraukset – kolme kainuulaista kertoo, missä pitäisi parantaa, jotta he jäisivät

Kainuussa on vuosia harmiteltu nuorten naisten poismuuttoa, mutta vasta nyt heidän mielipiteitään kysytään suoraan.

muuttoliike
Varpu Niskanen, Jonna Kyllönen ja Johanna Wirkkula
Varpu Niskasen, Jonna Kyllösen ja Johanna Wirkkalan kaltaiset nuoret naiset ovat pienille paikkakunnille elintärkeitä, mutta monesti he muuttavat pois heti kun mahdollista. Timo Sihvonen ja Paulus Markkula / Yle

Nuoret naiset ovat elintärkeitä kuntien tulevaisuudelle. Jos nuoria naisia ei ole, syntyvyys ja väkiluku laskevat, mikä voi osaltaan johtaa työpaikkojen, koulutusmahdollisuuksien ja palveluiden vähenemiseen.

Kainuussa tilanne on vakava, sillä maakunnan jokaisella paikkakunnalla nuoria naisia on selvästi vähemmän kuin samanikäisiä miehiä. Esimerkiksi Kuhmossa kymmentä 20-30-vuotiasta miestä kohden on ainoastaan kuusi naista. Tilanne on mennyt koko ajan pahemmaksi viimeisen 10 vuoden aikana.

Ilmiö on hyvin yleinen muuallakin Suomessa. Mitä syrjäisempi ja pienempi paikkakunta, sitä herkemmin naiset muuttavat pois esimerkiksi opiskelupaikkakunnille ja jäävät sinne.

Kainuussa on nyt herätty ongelman vakavuuteen. Siksi on käynnistetty Suomen ensimmäinen pilottihanke, jossa selvitetään ja ratkaistaan tätä laajaa ongelmaa. Kyselyistä ja erityisiltä naisraadeilta saatujen tietojen avulla on tarkoitus löytää tapoja, jolla nuorten naisten tarpeet ja toiveet otetaan huomioon paremmin esimerkiksi kuntastrategioissa ja talousarvioissa.

Miksi naiset kaikkoavat? Mitkä asiat painavat vaakakupissa, kun nuori nainen päättää asuinpaikastaan? Kysyimme asiasta kolmelta kajaanilaiselta naiselta.

Jonna Kyllösen muutto riippuu koulutuspaikasta

Jonna Kyllönen henkilökuvassa
Timo Sihvonen / Yle

Jonna Kyllönen, 18, on syntyperäinen kajaanilainen, mutta maakuntaan jääminen riippuu siitä, löytyykö oman alan opiskelupaikkaa. Kainuussa toimivassa Kajaanin ammattikorkeakoulussa on viisi koulutusalaa eikä maakunnassa ole omaa yliopistoa. Oulun Yliopiston opettajankoulutuslaitos (OKL) lopetti toimintansa Kajaanissa vuonna 2013.

– Todennäköisesti jään, jos sote-alan koulutus ammattikorkeakoululla laajenee. Haluaisin jäädä, tai ainakin haluaisin lopulta muuttaa takaisin Kainuuseen. Täällä on luonto ja suku lähellä sekä turvallista asua.

Ylen haastattelemat kainuulaisnaiset ja myös asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että koulutus on yksi isoimmista asioista, joka vaikuttaa nuoren naisen päätökseen asuinpaikasta. Tämä saattaa olla Kainuun kompastuskivi.

– Kainuussa pitäisi olla oma yliopisto ja laajempi koulutustarjonta. Tällä hetkellä tuntuu, että tarjontaa on naisille aika vähän. Sote-alan koulutus ei ole yhtä laaja kuin muualla ja OKL lähti kaupungista, Kyllönen sanoo.

Kyllönen toimii Kajaanin nuorisovaltuuston puheenjohtajana ja sanoo saaneensa hyvän vastaanoton paikallisessa päätöksenteossa. Kainuun liiton ja Kajaanin kaupungin uusi hanke on silti hänen mielestään hyvin tervetullut.

– Kainuuseen tarvitaan lisää nuoria naisia, ja meidänkin mielipiteitä pitäisi ehdottomasti kuunnella. Vaikka omat kokemukseni ovat hyviä, olen kuullut muilta nuorilta, että heitä on vähätelty ja jopa aikuisia valtuutettuja on tytötelty.

Johanna Wirkkala kaipaa roolimalleiksi johtotehtävissä olevia naisia

Johanna Wirkkala henkilökuvassa.
Paulus Markkula / Yle

Hankkeen alussa tutkittiin, kuinka paljon naiset ovat edustettuna maakunnallisissa johtotehtävissä. Tarkasteluun otettiin 15 maakunnallista johtajan virkaa. Kainuussa näistä viroista ainoastaan neljää hoitaa nainen.

Kajaanissa viikot asuvan 26-vuotiaan Johanna Wirkkalan mukaan tämä määrä on aika vähän. Jos esikuvia ja roolimalleja ei ole, voi Wirkkalan mukaan moni nuori epäröidä lähteä alalla, johon palavasti haluaa.

– On hienoa, että täällä on esimerkiksi naisrehtoreita, mutta toivoisin, että naiset olisivat entistä enemmän esillä. Pitää miettiä, tuleeko yhteiskunnan puolelta tarpeeksi kannustusta lähteä omalle alalle.

Roolimallien lisäksi Wirkkala toivoisi Kainuuseen ja muuhunkin yhteiskuntaan enemmän yhteisöllisyyttä ja hyväksyvää ilmapiiriä.

– Minä lähtisin miettimään sitä, onko täällä mahdollista toteuttaa itseään sellaisena kuin on, ilman pelkoa arvostelusta ja syrjinnästä, Wirkkala sanoo.

Wirkkala viihtyy Kajaanissa, mutta ei ole virallisesti muuttamassa kaupunkiin, sillä puoliso asuu Oulussa. Kajaanissa on Wirkkalan mielestä peruspalvelut kunnossa, eikä ole olemassa mitään suurta syytä, miksi ei voisi joskus harkita Kajaaniin muuttamista. Pientä kehitettävää silti löytyy.

– Täällä ei ole paljoa panostettu kasvisruokaan tai nähty sen potentiaalia. Se on sellainen pieni asia, jolla voi saada isompaakin muutosta aikaan.

Varpu Niskanen aikoi karata heti kun pystyy, mutta muutti mielensä

Varpu Niskanen
Timo Sihvonen / Yle

Varpu Niskanen, 24, ei näe, että Kainuussa erityisesti kysyttäisiin nuorten naisten mielipidettä, mutta ei myöskään osaa nimetä konkreettisia puutteita maakunnassa. Niskanen on muuttanut Kainuuseen Kuopiosta opiskelupaikan perässä.

Niskanen kertoo, että kuopiolaisena kuva Kainuusta oli “pystymetsää, eikä paljon muuta”, mutta mielipide on nyt muuttunut.

– Alkuperäinen suunnitelma oli muuttaa äkkiä pois, kun valmistun. Mutta opiskeluaikana olen huomannut, että Kainuusta löytyy kyllä kaikki perusedellytykset, mitä hyvään elämään tarvitsee.

Niskasen mukaan Kainuun hyviä puolia olisi tuotava rohkeammin esiin. Esimerkiksi hyvästä työllisyystilanteesta olisi hyvä ottaa kaikki irti.

– Pitäisi tuoda nuorille esiin sitä, että täällä on työpaikkoja eikä täältä tarvitse lähteä työpaikkojen perään muualle.

Kolme naista kertoo, mihin heidän kotikaupungissaan Kajaanissa pitäisi heistä panostaa enemmän.

Juttu varten on haastateltu myös Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n neuvonantaja Eero Holstilaa, Kainuun liiton aluekehitysasiantuntija Minna Komulaista sekä Kuntaliiton erityisasiantuntija Maria Saleniusta.

Lue seuraavaksi