1. yle.fi
  2. Uutiset

Suomen ulkopolitiikan lähivuosien näkymät paketissa: Ulkopolitiikan johto viimeisteli ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon sisällön

Hallituksen odotetaan lähettävän selonteon eduskunnan käsittelyyn ensi viikon torstaina.

Suomen ulkopolitiikka
Valtioneuvoston rakennus snellmaninkatu1
Ulkopolitiikan johto on lyönyt lukkoon hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon sisällön.Markku Rantala / Yle

Presidentti Sauli Niinistö ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta ovat sopineet hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon yksityiskohdista.

Ulko-ja turvallisuuspoliittinen selonteko menee ensi viikon torstaina valtioneuvoston istuntoon, jossa se on tarkoitus antaa eduskunnalle.

Koronakriisi on viivästyttänyt ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon valmistelua, mutta nyt Suomen ulkopolitiikan toimintaympäristön kuvaus ja lähivuosien suuntaviivat ovat valmiina.

Eduskunta käsittelee selonteon lähikuukausien aikana ja lyö siihen oman puumerkkinsä.

Selonteon valmistelua on seurattu suurella mielenkiinnolla. Yhdysvaltain ja Kiinan suurvaltakilpailu, Venäjän kehitys ja Itämeren turvallisuustilanne ovat saaneet rinnalleen uusia kysymyksiä koronapandemian tuomista uhkakuvista aina 5G-verkon kyberturvallisuuteen.

Ulko-ja turvallisuuspoliittisen selonteon valmistuminen polkaisee vauhtia myös puolustusvoimien toimintaa ohjailevan puolustusselonteon käsittelylle. Puolustuksen linjausten arvivoidaan tulevan eduskunnan käsiin ensi vuoden kevään aikana.

Hallituksen vaihtuminen ei mullistanut ulkopolitiikkaa

Ulko-ja turvallisuuspoliittisen selonteon päälinjat toteuttavat Sanna Marinin (sd.) hallituksen ohjelmaa, jonka kirjauksista sovittiin toukokuussa 2019 Antti Rinteen (sd.) johtamissa viiden puolueen hallitusneuvotteluissa.

Juha Sipilän (kesk.) keskustaoikeistolaisen hallituksen vaihtuminen Rinteen ja Marinin uuteen, vasemmistopainotteiseen punamultaan ei ole muuttanut Suomen ulkopolitiikan peruslinjaa.

Ulkopolitiikan käytännön toiminnan yksityiskohdissa on tietenkin näkynyt painotuseroja, joita on henkilötasolla kuvannut Pekka Haaviston (vihr.) nousu ulkoministeriksi Timo Soinin (sin.) jälkeen.

Mahdollisuus hakea Naton jäsenyyttä ennallaan

Ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon Nato-kirjauksia on seurattu perinteisesti suurella mielenkiinnolla. Kaikki viittaa siihen, että selonteossa ei ole tulossa mitään yllätyksiä, vaikka jokainen hallitus haluaa siihen oman puumerkkinsä.

Hallitusohjelmassa todetaan, että Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka huolehtii oman puolustuksensa uskottavasta kyvystä.

– Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan perustaan kuuluu kansallisen liikkumatilan ja valintamahdollisuuksien ylläpitäminen. Tämä säilyttää mahdollisuuden hakea Nato-jäsenyyttä. Ratkaisuja tarkastellaan aina reaaliajassa kansainvälisen turvallisuusympäristön muutokset huomioon ottaen, hallitusohjelmassa paalutetaan suuntaviivoja myös selonteon kirjaukselle Suomen Nato-optiosta.

Lue myös:

Analyysi: Nato-kumppanuus hyödyttää Suomea nyt suoremmin kuin alkuvuosina

Harakka: Suomi ei ole kieltämässä Huawein tuotteita tietoverkoista – "Uusi 5G-laki maailman tiukin ilman laitetoimittajien nimeämistäkin"

Lue seuraavaksi