1. yle.fi
  2. Uutiset

Ville Nummenpään uutuuskirja Hölmöjä iltasatuja on harvinaisuus – perinteiset sadut ovat matkalla sukupuuttoon Suomessa

Sadut uhkaavat jäädä kuvakirjojen, kirjasarjojen ja Disneyn varjoon.

satukirjat
Kirjailija Ville Nummenpää selaa uutuussatukirjaansa Hölmöjä iltasatuja.
Ville Nummenpää kirjoitti kirjaksi sadut, joita hän keksi pojalleen.Miki Wallenius / Yle

Riihimäkeläinen Ville Nummenpää kirjoittaa ammatikseen. Hän on tehnyt käsikirjoituksia niin televisioon kuin näyttämöllekin.

Tänä syksynä Nummenpäältä ilmestyi yhtä aikaa kaksi esikoiskirjaa: kylmäkiskoinen dekkari Kyy ja lasten satukirja Hölmöjä iltasatuja.

Saduissa kirjoittajan mielikuvitus saa lentää. Satukirja syntyi, kun Nummenpää keksi omalle pojalleen iltasatuja.

– Jos teen kovaotteista dekkaria, jossa on väkivaltaa, petosta ja niin edelleen, on vastapainoksia kiva lähteä robottien ja heviä soittavien pandojen maailmaan, selittää Nummenpää innostustaan satuihin.

  • Yle Areenassa julkaistaan 26. lokakuuta hänen kirjoittamansa sarja Lasten tasavalta, jossa lapset ottavat vallan aikuisilta.

Ville Nummenpään pieni satukirja on harvinaisuus, sillä uusia suomalaisia satukirjoja julkaistaan harvakseltaan. Viime vuonna Suomessa ilmestyi yli 270 lastenkirjaa (siirryt toiseen palveluun), joista 60 prosenttia oli kotimaisia. Julkaisuista vain muutama prosentti voidaan katsoa enää puhtaasti satukirjoiksi.

– Jos ajatellaan perinteisiä satukokoelmia ja satumukaelmia, niin ehkä 10–20 julkaistaan vuosittain. Ne harvat ovat lähinnä satukokoelmia, joihin on uudelleenkerrottu tutut Tuhkimot sekä Hannut ja Kertut, arvioi Lastenkirjaininstituutin toiminnanjohtaja Kaisa Laaksonen.

Satuja ei Suomessa erikseen tilastoida. Nimikkeitä löytyy sekä kuvakirjojen että lastenromaanien luokista.

Satujen sankarin pitäisi seikkailla useassa kirjassa

Satukirjojen markkinat ovat pienet ja kirjankustantajat varovaisia. Kustantaja voikin olla todella tyytyväinen, jos kirjaa menee kaupaksi edes tuhat kappaletta.

Sadun vaikeus on siinä, että se jää ikään kuin yksittäiseksi tarinaksi.

– Hittiteokset ovat usein sarjamuotoisia. Samasta sankarista tulee useampia kirjoja. Pitäisi olla sellainen satusankari, joka seikkailee useammassa tarinassa, pohtii Kaisa Laaksonen.

Prinsessa-aiheisia lastenkirjoja Riihimäen kirjastossa.
Kirjastot ovat lastenkirjojen kustantajien tärkeitä asiakkaita.Miki Wallenius / Yle

Lastenkirjojen kustantajille tärkeitä asiakkaita ovat maamme yli 800 kirjastoa. Niissä tiedetään, miten uusi satukirja markkinoidaan, että se saa huomiota pienten lukijoiden keskuudessa. Kirjastossa rakennetaan kirjanäyttelyitä ja laitetaan kirjat kunnolla esille.

– Kehottaisin panostamaan kanteen ja sisälläkin olevaan kuvitukseen. Lopulta kansikuva ja tarinan vetävyys ratkaisevat tartutaanko siihen, tietää Riihimäen kaupunginkirjaston lasten- ja nuortenosaston johtaja Irma Aarnio.

Disney ja kuvakirjat vievät voiton

Lastenkirjaininstituutissa ollaan huolissaan nykyisestä kehityksestä, jossa visuaalisuus valtaa yhä enemmän alaa. Alle kouluikäiset saduista pitävät lapset tarttuvat entistä useammin kuvakirjaan.

– Jos lapsi ei ole tottunut kuuntelemaan satuja, jää satukirja helposti kakkoseksi houkuttelevan näköiselle kuvakirjalle, Kaisa Laaksonen sanoo.

Toinen huolettava seikka ovat Disneyn tekemät muunnelmat tutuista satuklassikoista. Laaksonen on huomannut oman tyttärensä kohdalla, ettei alkuperäinen tarina tuntunut tytöstä lainkaan oikealta. Disneyn tulkinta vei voiton.

– Sadun osalta huolta kannetaan siitä, että kaikki lapset eivät nykyisin enää tunne näitä perinteisiä tarinoita. Kun tehdään uusi mukaelma Hannusta ja Kertusta, lapset eivät enää tiedä, millainen on alkuperäinen Hannun ja Kertun tarina, Laaksonen selventää.

Klassikoiden tunteminen on Laaksosen mielestä tärkeää, koska vanhat tarinat ovat osa kulttuuriperimäämme ja osa yhteistä tarinaa.

Lastenkirjaininstituutin toiminnanjohtaja Kaisa Laaksonen istuu ikkunalaudalla ja selaa lastenkirjaa.
Lastenkirjaininstituutin toiminnanjohtaja Kaisa Laaksonen toivoo, ettei klassikkosatuja unohdeta.Jenni Niemelä-Nyrhinen

Riihimäen kirjaston Irma Aarnio ja Lastenkirjaininstituutin Kaisa Laaksonen toivovat klassisen sadun paluuta suosioon.

Aarnion suosikkisatu oli Hans Christian Andersenin Pieni tulitikkutyttö, joka on surullinen tarina.

– Kaipaan jotain sellaista, jossa olisi vähän vaaraa, kauhuakin, nokkeluutta ja riitojakin. Andersen oli mestari kuvaamaan kauniisti myös surua.

Laaksonen puolestaan haikailee Sakari Topeliuksen, H.C. Andersenin tai Anni Swanin tyylisiä taidesatuja.

– Olisi hienoa, jos joku sellaisia vielä tekisi. Hienoilla kuvilla, kuten Rudolf Koivu aikoinaan kuvitti.

Lue seuraavaksi