1. yle.fi
  2. Uutiset

Jätekeräyspisteiden määrä voi lähes puolittua – valmisteltava säädöspaketti laajentaa kotikeräystä ja heijastuu jätelaskuun

Valmisteltava uusi jätesäädöspaketti on määrä viedä eduskuntaan vielä syksyn aikana. Määräykset käytäntöön parin kolmen vuoden sisällä.

pakkausjätteet
Lasipurkki menossa lasinkeräykseen
Pakkausjätteiden aluekeräyspisteitä on jatkossa selvästi nykyistä vähemmän. Esa Syväkuru / Yle

Marketien ja muiden reunoilta tutut pakkausjätteiden aluekeräyspisteet löytyvät jatkossa selvästi nykyistä harvemmasta paikasta. Valmisteltavan jätelainsäädännön muutosehdotuksen mukaan Rinki-ekopisteiden määrä lähes puolittuu nykyisestä 1850:stä tuhanteen, jos lukumäärä etenee ministeriön muistioon kirjatussa muodossaan. Määrästä säädetään myöhemmin asetuksella. Jätesäädöspaketin pääsisältöön voi tutustua täällä (siirryt toiseen palveluun).

Neuvotteleva virkamies Tarja-Riitta Blauberg ympäristöministeriöstä pitää lukumäärää kuitenkin vain "karkeana arviona".

– Tarvittavaa määrää pitää arvioida tarkemmin, kun on selvillä, minkälaiseksi kiinteistökohtaisen erilliskeräyksen vaatimukset lopullisesti muotoutuvat, Blauberg korostaa.

Muutos tietää keräyspisteiden vähenemistä ainakin kartongille, lasille ja metallille. Muovipisteiden määrä taas nousee nykyisestä 500-600:sta selvästi.

Aluekeräyspisteiden määrä vähenee, koska valmisteltava jätesäädöspaketti laajentaa velvoitetta kiinteistökohtaiseen jätekeräykseen selvästi nykyisestä. Se taas pienentää tarvetta aluekeräyspisteisiin.

Käytännössä lakimuutos merkitsee lisää jäteastioita talojen pihoille. Vähintään viiden huoneiston kiinteistöillä on jatkossa oltava omat jäteastiat ainakin kartongille, metallille, lasille ja muoville.

15–30 euroa/asukas

Uudistus voi heijastua asukkaiden jätelaskuun, kun myös pakkausjätteiden noudosta veloitetaan. Lajitellun jätteen laskun on tarkoitus olla pienempi kuin mitä vastaava jäte lajittelemattomana maksaisi.

– Erään arvion mukaan 5–9 huoneiston kiinteistössä, jossa tällä hetkellä ei lajitella pakkausjätettä, kustannukset voisivat nousta 15–30 euroa asukasta kohti vuodessa, jos pakkaukset lajitellaan neljään eri materiaaliin, Blauberg kertoo.

Blauberg kuitenkin huomauttaa, että tulevaisuudessa pakkausten tuottajien tulee osallistua keräyksen kustannuksiin, mikä taas vastaavasti alentaa asuinkiinteistöjen kustannuksia. Myös kuntien oma taksapolitiikka voi heijastua hintoihin vaihtelevilla tavoilla.

Valmisteltava säädöspaketti on määrä saada eduskunnan syyniin kuluvan syksyn mittaan ja voimaan 2021. Siirtymäajaksi on kaavailtu kahta vuotta, joten käytännössä uudet määräykset aluekeräyspisteiden määrästä ja kotikeräyksen laajenemisesta astuvat varsinaisesti arkeen vuonna 2023.

Lue lisää:

Kierrätyspisteille jätetään tavaraa, joka kuuluisi kuskata muualle

Jos kotitaloudet lajittelisivat kaiken biojätteensä, saataisiin biokaasu jopa 90 000 autoon – nyt 60 prosenttia menee hukkaan

Suomi pulassa rakennusjätteen kanssa – neljän vuoden päästä alkaa aika kierrätyksen mallimaana, mutta omakin tavoite on liian kaukana

Jätehuollon vapaamatkustaja pilaa ympäristöä ja maksattaa laskun muilla – "saa hävittää polttamalla" ei tarkoita, että pakkauksen voi polttaa itse

Lue seuraavaksi