1. yle.fi
  2. Uutiset

Euroopan neuvoston asiantuntijakomitea kehottaa Suomea varmistamaan sosiaali- ja terveyspalvelut myös vähemmistökielillä

Alueellisia tai vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan väliarvioinnissa kehotetaan Suomea varmistamaan muun muassa sosiaali- ja terveyspalvelut saamen kielillä ja ruotsiksi.

kielelliset vähemmistöt
Myös saamenkielisiä oppimateriaaleja työstetään digitaaliseen muotoon.
Suomea kehotetaan vahvistamaan saamenkielisten opettajien perus- ja jatkokoulutusta erityisesti aineenopettajien keskuudessa. Arkistokuva.Sara Wesslin / Yle

Euroopan neuvoston alueellisia tai vähemmistökieliä koskevan perussopimuksen eurooppalaisen peruskirjan asiantuntijakomitea kehottaa Suomea muun muassa vakiinnuttamaan uhanalaisten saamen kielten edistämiseksi kohdennetut määrärahat, kehittämään romanikielen opetusta ja huolehtimaan ruotsinkielisten kielellisistä oikeuksista sote-uudistuksessa.

Asiantuntijakomitea on arvioinut, kuinka Suomi on pannut täytäntöön peruskirjan viidennen valvontakierroksen välittömiä toimenpiteitä edellyttävät suositukset.

Keskiviikkona julkaistun väliarvion mukaan Suomessa on tehty hyviä toimia vähemmistökielten edistämiseksi, mutta esimerkiksi viranomaisissa asioitaessa kielelliset oikeudet eivät aina toteudu.

Saamen kielen rahoitus tulisi vakiinnuttaa, jotta kielityöstä tulisi pitkäjänteisempää

Euroopan neuvoston alueellisia tai vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan asiantuntijakomitean mukaan Suomessa on aloitettu hyviä projekteja ja lisätty rahoitusta joidenkin saamenkielisten toimintojen edistämiseksi, mutta rahoitus on pitkälti projektipohjaista, jolloin toiminnan pitkäjänteisyys kärsii.

Uusien määrärahojen hakeminen uudelleen ja uudelleen vie aikaa ja henkilöresursseja. Esimerkiksi saamenkielisten opettajien koulutusta on lisätty, mutta rahoitukset ovat usein vain muutamaksi vuodeksi kerrallaan. Valtiota kehotetaan vahvistamaan saamenkielisten opettajien perus- ja jatkokoulutusta erityisesti aineenopettajien keskuudessa.

– Asiantuntijakomitea suosittelee uudelleen, että toimille tulisi pyrkiä saamaan pitempiaikainen rahoitus. Komitea myös kehottaa viranomaisia arvioimaan hyvin onnistuneiden projektien, kuten kielipesätoiminnan, vakinaistamista, komitea lausuu.

Myös sosiaali- ja terveyspalveluita sekä viranomaisten palveluita tulisi tarjota enemmän saamen kielillä. Komitean mukaan saamenkielisen henkilöstön kouluttaminen ja rekrytoiminen viranomaisiin ja sote-palveluihin vaatisi käytännöllisiä ja innovatiivisia toimenpiteitä yhteistyössä saamelaisten kanssa.

Ruotsinkielisten oikeudet tulisi taata sote-uudistuksessa ja romanikielen opetusta kehittää

Ruotsin kielen osalta komitea kehottaa varmistamaan ruotsinkielisten kielelliset oikeudet käytännössä sote-uudistuksen yhteydessä. Komitean mukaan on valitettavaa, ettei uusista toimista ruotsinkielisten työntekijöiden saamiseksi ole raportoitu erityisesti alueilla, joissa ruotsia ei puhuta kovin paljon.

– Komitea kehottaa uudelleen varmistamaan ruotsinkielisen väestön mahdollisuuden käyttää ruotsia alueellisissa ja paikallisissa viranomaisissa sosiaali- ja terveyspalvelut mukaan lukien.

Asiantuntijakomitea kiittää Suomea kansallisesta romanikielen kielipoliittisesta ohjelmasta, jossa aiotaan kehittää myös kansallinen toimintaohjelma romanikielen elvyttämiseksi ja romanikielen opettamisen edistämiseksi.

Komitea huomauttaa kuitenkin, että kielitoimia ei tulisi tehdä eristyksissä, vaan pyrkiä kokonaisvaltaiseen romanikielen opettamisen suunnittelemiseen, johon kuuluu opintosuunnitelma, opettajankoulutus ja pilottikoulut, sekä tietoisuuden lisääminen vanhempien keskuudessa.

Asiantuntijakomitea edelleen kritisoi Suomea siitä, että uusista toimista ei ole raportoitu karjalan kielen, venäjän, tataarin ja jiddišin kohdalla.

Peruskirjan täytäntöönpanon raportointi on uudistunut

Suomi on raportoinut alueellisten tai vähemmistökielten peruskirjan täytäntöönpanosta viimeksi loppuvuodesta 2017. Seuraava raportti tulee antaa viimeistään 1.3.2023.

Peruskirjan ratifioineet valtiot raportoivat viiden vuoden välein peruskirjan täytäntöönpanosta ja saavat suosituksia jatkotoimenpiteistä peruskirjan tavoitteiden saavuttamiseksi. Raportointisykli on nyt ensimmäistä kertaa aiemman kolmen vuoden sijasta viisi vuotta. Raportointien välillä tehdään myös väliarvio, jossa asiantuntijakomitea arvioi suositusten täytäntöönpanoa.

– Ulkoministeriössä pidämme tätä uudistusta erinomaisena, sillä se tehostaa suositusten täytäntöönpanon valvontaa ja vuoropuhelua komitean kanssa, yksikönpäällikkö Krista Oinonen ulkoministeriön Ihmisoikeustuomioistuin- ja -sopimusasioiden yksiköstä kertoo.

Ulkoministeriö aikoo ensin käännättää arvion suomeksi ja ruotsiksi, sekä saamen kieliä koskevat osuudet pohjoissaameksi. Arviota aiotaan myös jakaa laajalti viranomaisille, eduskuntaan, laillisuusvalvojille ja -valtuutetuille ja kieliryhmille.

– Esittelemme suositukset myös valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeusverkostossa sekä kansalliskieliverkostossa, jotta toimivaltaiset viranomaiset ovat komitean arviosta tietoisia ja voivat sen pohjalta kehittää täytäntöönpanotoimia, Oinonen kertoo.

Alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevalla eurooppalaisella peruskirjalla pyritään suojelemaan ja edistämään perinteisiä alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä Euroopassa, ylläpitämään ja kehittämään Euroopan kulttuureja ja kulttuuriperintöä sekä edistämään alueellisen kielen tai vähemmistökielen käyttöä yksityisessä ja julkisessa elämässä. Peruskirja koskee Suomessa karjalan kieltä, romanikieltä, venäjää, inarinsaamea, pohjoissaamea, koltansaamea, ruotsia, tataaria ja jiddišiä.

Lue seuraavaksi