1. yle.fi
  2. Uutiset

Analyysi: Työmarkkinapöydässä ei päästä eläkeputkestä yli eikä ympäri – järjestöjen pitäisi sopia työllisyystoimista marraskuussa

Neuvotteluissa näyttää olevan kyse siitä, miten eläkeputki katkaistaan, kirjoittaa Ylen politiikan toimittaja Hannu Tikkala.

työllisyys
Jyri Häkämies, Jarkko Eloranta ja Antti Palola
Työmarkkinajärjestöt neuvottelevat parhaillaan työllisyystoimista, joilla pyritään nostamaan yli 55-vuotiaiden työllisyyttä.Pekka Tynell / Yle, Markku Pitkänen / Yle ja Niklas Fagerström / Yle

Työmarkkinajärjestöjen neuvotteluista yli 55-vuotiaiden työllisyyttä tukevista toimista näyttää tulevan neuvottelut eläkeputken katkaisemisesta.

Neuvotteluita eri kulmista tarkkailevat kertovat, että muuten osapuolten on vaikeaa saada kasaan hallituksen asettamaa tavoitetta 10 000 lisätyöllisestä.

Osa jopa epäilee sitä, ettei edes putken katkaisemisella päästä tavoitteeseen.

Paine ratkaisun saamiseksi on kova. Hallitus on linjannut, että jos työmarkkinapöydässä ei löydetä ratkaisua, se tekee päätökset järjestöjen puolesta joulukuun aikana.

Neuvotteluissa näyttääkin olevan kyse siitä, tekevätkö ammattiliittojen keskusjärjestöt ikävän ratkaisun hallituksen puolesta.

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on kannattanut eläkeputken katkaisemista työllisyyskeinona jo jonkin aikaa.

Mutta miksi ammattijärjestöt tekisivät päätöksen, joka leikkaa niiden jäsenistön etuja tulevaisuudessa?

Siirtymäaika auttaisi pahimman yli

Työntekijäjärjestöjen pomot ovat tällä hetkellä puun ja kuoren välissä. Keskusjärjestöille ja varsinkin niiden johdoille sataa tällä hetkellä todella kovaa kansalaispalautetta ja se on ymmärrettävää.

Ihmiset ovat huolissaan työpaikoistaan, ja työttömyydestä on kriisin aikana vaikeampaa ponnistaa työlliseksi kuin noususuhdanteessa.

Eikä eläkeikää lähestyvien työllisyystilanne ole ollut aiemminkaan kadehdittava.

Vielä viime vuonna yli 55-vuotiaiden työllisyysaste oli Suomessa 66,8 prosenttia, kun taas Ruotsissa saman ikäluokan työllisyys oli 11 prosenttiyksikköä korkeammalla tasolla.

Samaan aikaan keskusjärjestöjen tehtävä on kuitenkin vaikuttaa jäsenistöään koskeviin päätöksiin.

Yksi asia, johon työntekijäjärjestöt pyrkivät vaikuttamaan, ovat siirtymäajat.

Työntekijärjestöissä ajatellaan, ettei eläkeputken poistaminen ole inhimillistä aikana, jolloin yritysten ilmoitukset yt-neuvotteluista arkipäiväistyvät.

Osa järjestöissä miettii, että putken poistamisen voimaantulolle olisi hyvä saada siirtymäaika. Tälle ajatukselle löytyy myös hallituksessa vastakaikua.

Muutosturva myös pöydällä

Työntekijäjärjestöt vaativat vastineeksi vaikeasta ratkaisusta parannuksia työntekijöiden jaksamisen tukemiseen, muutosturvaan ja mahdollisuuksiin kehittää osaamistaan.

Tätä hallitus on myös edellyttänyt tehtävänannossaan työmarkkinajärjestöille.

– Työkyvyn tukeminen työuran aikana on olennainen tekijä, jotta ikääntyneiden työllisyyttä voidaan kestävästi nostaa. Siksi myös työnantajien roolia työkyvyn ylläpitoon ja työkyvyttömyyden ehkäisyyn on vahvistettava, hallituksen tehtävänannossa sanotaan.

Asiaa tarkkailevat tahot kuitenkin sanovat, ettei näillä muutoksilla täysin voida kompensoida raskasta päätöstä eläkeputkesta. Ei ainakaan siten että työntekijäjärjestöjen jäsenet olisivat tyytyväisiä lopputulokseen.

Kyse onkin osaltaan siitä, että työmarkkinajärjestöt voisivat päätöksellään helpottaa vasemmistovetoisen hallituksen elämää.

Eläkeputken katkaisemisen voisi aina laittaa järjestöjen piikkiin, kun siitä esimerkiksi eduskunnan kyselytunnilla kysyttäisiin.

Tästä on olemassa tuore esimerkki. Työmarkkinajärjestöt ehdottivat yksituumaisesti eläkeputken lyhentämisestä vuodella noin vuosi sitten ja hallitus teki ehdotuksen mukaisen päätöksen.

Päätöksestä ei syntynyt kipakkaa julkista väittelyä, koska se tulkittiin työmarkkinajärjestöjen päätökseksi.

Osaltaan ikääntyneiden työllisyystoimissa on kyse myös vallasta. Työmarkkinajärjestöt mielellään pitävät itsellään edelleen vallan päättää asioista, joissa niillä on ollut perinteisesti suuri rooli.

Missä neuvottelut menevät?

Työmarkkinajärjestöjen neuvottelut ovat vasta alkutekijöissä. Osapuolten neuvotteluryhmät ovat kokoontuneet tähän mennessä kerran viikossa ja nyt tahti on kiihtymässä, kun eri osapuolet ovat saaneet asetettua itselleen tavoitteitaan.

Neuvotteluita seuraavat kuvaavat tilannetta ainakin vielä toiveikkaaksi. Tähän vaikuttaa se, että työmarkkinaosapuolet pitävät hallituksen ilmoitusta itsenäisistä työllisyytoimista uskottavana.

Työmarkkinaosapuolten analyysin mukaan hallituksen on tehtävä niitä jo oman uskottavuutensa takia, jos työmarkkinaosapuolet eivät saa ratkaisua aikaiseksi.

Hallituksen piti tähän mennessä esittää toimet, joilla se lisää työllisyyttä 30 000:lla. Näistä kolmannes on nyt työmarkkinajärjestöjen neuvottelupöydällä.

Tavoitteesta luistaminen näyttäisi pahalta, varsinkin kun hallitus on ladannut suuret odotukset työllisyystoimien toteuttamiselle.

Valmista työmarkkinapöydässä pitäisi olla marraskuun lopussa.

Lue lisää:

Turpeen verotusta kiristetään, varhaiskasvatusmaksuja alennetaan, yli 30 000 työllistä lisää – Yle seurasi hetki hetkeltä hallituksen päätöksiä budjetista

Ylen tiedot: Hallitus ei saavuta työllisyystavoitetta ilman eläkeputken rukkaamista – vasemmistoliitto vastustaa yhä esitystä

Analyysi: Valtiovarainministeriö esittänee tänään työllisyystoimia, joita hallituspuolueiden on vaikea hyväksyä

Lue seuraavaksi