1. yle.fi
  2. Uutiset

Koronajäljitys on salapoliisityötä, jossa sattuma voi saada suuren roolin – Jukka Paavilaisen oivallus saattoi estää satojen sairastumisen

Yksi oivallus johti Mikkelissä päätökseen pikatesteista, tehokkaaseen jäljitykseen ja kattavaan karanteeniin.

koronavirus
Sairaanhoitaja Jukka Paavilainen Mikkelin keskussairaalan edustalla.
Jukka Paavilainen jäljittää koronalle altistuneita Mikkelissä.Esa Huuhko / Yle

Syyskuun ensimmäisellä täydellä viikolla Suomi kohahti. Rauhallisen koronakesän jälkeen uutiset kertoivat kokonaisen jääkiekkojoukkueen tartunnasta Mikkelissä.

Mikkelin Jukureiden alle 20-vuotiaiden liigajoukkueessa ilmeni tartuntoja ja samalla selvisi, että myös HPK:n ja KooKoon pelaajat olivat altistuneet avausviikonlopun sarjaotteluissa perjantaina ja lauantaina.

Sunnuntaina useat Jukurinuoret saivat flunssaoireita. Maanantaiaamuna heistä viisi soitti alueen koronanumeroon ja kertoi oireistaan.

Siinä kohti onnellinen sattuma astui peliin. Essotella koronanumeroon vastaavia hoitajia on useita kymmeniä. Tällä kertaa Useamman kiekkoilijan soittamaan puheluun sattui vastaamaan sama henkilö, tartuntatautihoitaja Jukka Paavilainen.

– Ensin soitti yksi joukkueen pelaaja ja kohta toinen. Toisen jälkeen jo soitin meidän tartuntatautilääkärille, että kaksi samaan joukkueen pelaaja on saanut oireita. Kolmannen samanlaisen soiton jälkeen soitin uudelleen ja kysyin, että pitäisikö testata kaikki, Jukka Paavilainen muistelee.

Tartuntatautilääkäri, Essoten terveyspalveluiden johtaja Santeri Seppälä laittoi ison vaihteen päälle. Kaikki joukkueen jäsenet kutsuttiin pikatesteihin. Vielä saman päivän aikana paljastui useita koronatartuntoja.

– Olemme siinä onnellisessa asemassa, että meillä on hyvin pikatestauskapasiteettia, Santeri Seppälä kertoo.

Lähes koko U20 -joukkue valmentajineen ja huoltajineen sai koronatartunnan. Tartuntaketju käsitti lopulta 36 tartuntaa.

Hälytyskello soi, kun kolme saman joukkueen pelaajaa linjoilla

Santeri Seppälän mukaan ratkaisevaa tartuntojen tukahduttamisessa oli,. että jo kolmen soiton jälkeen tehtiin nopea päätös pikatestauksesta, jäljityksestä ja karanteenista.

– Ilman Jukan hälytyskelloja olisi testituloksia odotettu jopa kaksi päivää. Silloin kymmeniä tartunnan saaneita nuoria olisi liikkunut kouluissa, kaupungilla ja harrastuksissa altistamassa ihmisiä, Santeri Seppälä kertoo.

Jukka Paavilainen ei halua sankarin viittaa, vaikka hänen nopean toimintansa ansiosta viruksen leviämistä saatiin merkittävästi rajattua.

– Meillä on hyvä ja osaava jäljitystiimi, jossa tämä olisi voinut osua kenen tahansa kohdalle, Paavilainen alleviivaa.

Myös Jukureiden liigajoukkue asetettiin karanteeniin ja testattiin, sillä viisi nuorten pelaaja osallistui maanantaina sen harjoituksiin. Liigajoukkueesta ei tartuntoja löytynyt

Nuorten joukkue oli viikonloppuna pelannut Kouvolassa ja Hämeenlinnassa. Kouvolassa raportoitiin myöhemmin 11 ja Hämeenlinnasta 16 tartuntaa. Ainakin osa niistä kuului samaan Mikkelin tartuntaryppääseen.

Santeri Seppälä ja kaksi sairaanhoitajaa Essoten tilassa, jossa jäljitetään koronatartunnan saaneiden liikkeitä.
Esa Huuhko / Yle

Tiimit viritetty äärimmilleen

Lähes samaan aikaan Mikkelissä paljastui toinen koronatartuntojen rypäs. Siinä kyse oli opiskelijaryhmästä, josta lähtenyt tartuntaketju ulottui myös tunnettuun Tahkon tapaukseen. Myös sen tukahduttaminen onnistui Mikkelissä varsin hyvin.

– Voi sanoa, että olemme onnistuneet jopa hämmentävän hyvin pysäyttämään viruksen leviäminen, vaikka on välillä noustu korkeisiinkin tartuntalukuihin. Ei ainoastaan hidastamaan, Santeri Seppälä myöntää.

Onnistumisten taustalla on tehokas testaa, jäljitä, eristä -strategia, jota Mikkelissä on noudatettu tunnollisesti. Oppia on otettu kotimaan lisäksi myös Etelä-Koreasta.

– Saimme sieltä hyviä vinkkejä siitä, miten tiimit kannattaa virittää nopeasti äärimmilleen ja miten paljon resursseja se vaatii, Seppälä kertoo.

Myös Terveyden ja hyvinvointilaitoksen THL:n johtaja Mika Salminen sanoo, että nopealla toiminnalla on onnistuttu pysäyttämään pandemian leviäminen yllättävänkin.

– Kaikissa tapauksissa on ratkaisevaa ollut se, että on riittävän nopeasti reagoitu, toimittu päättäväisesti ja tehty vähän laajemminkin toimenpiteitä. Vaikka joskus on tullut vähän kritiikkiäkin, linja on toiminut.

Myös viruksen kouriin joutuneessa Vaasassa sama taktiikka tuntuu purevan.

– Täytyy koputtaa puuta, mutta näyttää ainakin toistaiseksi siltä, että tapausmäärät ovat laskeneet sielläkin roimasti.

Santeri Seppälän mukaan koronapandemian hoidossa on tärkeää ollut se, että Mikkelin seudulla perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja sosiaalipalvelut on koottu samaan organisaatioon.

– Entisellä toimintamallilla, jossa kunnat vastasivat perusterveydenhuollosta ja toimijoita oli paljon, näin nopea toiminta ei onnistuisi. Nyt meillä on koko aluetta palveleva tehokas jäljitystiimi, jolla toiminta saadaan käyntiin välittömästä vaikka keskellä yötä, Seppälä sanoo.

Erään koronatartunnan saaneen henkilön liikkeitä listattuna. Osa koronatartunnan jäljitystyötä Mikkelin keskussairaalalla.
Erään tartunnan saaneen liikkeitä on kartoitettu fläppitaululle.Esa Huuhko / Yle

Yksi voi tartuttaa sata, toinen ei edes puolisoaan

Yksi koronan tuomista kokemuksista on se, että osa viruksen kantajista tartuttaa helposti, toinen ei juuri lainkaan.

– Meilläkin on ollut supertartuttajia, jotka voivat tartuttaa jopa sata ihmistä. Joku toinen ei välttämättä tartuta edes vieressä nukkuvaa puolisoaan, Santeri Seppälä kertoo.

Myös tartuntatautihoitajien ammattitaito on kokemuksen myötä kasvanut. Useiden kymmenien jäljittäjien sijasta tehokkaimmaksi on havaittu muutaman kokeneen tartuntatautihoitajan pieni yksikkö.

– Se on salapoliisityötä saada tartunnan saanut muistamaan, ketä hän on tavannut ja missä on käynyt. Ensin soittaa lääkäri, sitten hoitaja ensimmäisen, toisen ja joskus kolmannenkin kerran. Jopa kolmansien soittojenkin perusteella on löydetty tartuntoja.

Altistuneiden tavoittaminen ja jututtaminen ei aina suju helpoimman kautta. Moni ei vastaa tuntemattomaan numeroon ja vielä harvempi suostuu antamaan tietojaan puhelimessa.

– Kaikki mahdolliset keinot pitää olla käytössä. Kaikkia en viitsi edes sanoa, mutta laillisia ne toki ovat. On ihan ymmärrettävää, etteivät kaikki haluaa antaa puhelimessa tietojaan, sillä huijauksia on ollut niin paljon, tartuntatautihoitaja Heidi Nikkinen sanoo.

Nikkinen on sairaanhoitaja, joka liittyi jäljitystiimiin alkusyksyllä.

– Paljon tässä saa selitellä, mutta ehkä siitäkin on apua, että Mikkeli on kuitenkin aika pieni paikka, jossa ihmiset tuntevat toisensa. Hoitaja saa välillä käyttää myös vapaa ajan kontaktejaan.

Lue seuraavaksi