1. yle.fi
  2. Uutiset

“Naisen seksuaalisuus ei ole mikään tabu” – tabulla markkinoidaan tuotteita ja tehdään juttuja, koska se myy

Tabu ei ole aihe, josta ihmiset haluvat innokkaasti puhua.

talous
“Naisen seksuaalisuus ei ole mikään tabu” – mutta onko medialla oikeita tabuja?
“Naisen seksuaalisuus ei ole mikään tabu” – mutta onko medialla oikeita tabuja?

Seksi, mielenterveysasiat, raha, kuukautiset, yrittäjyys.

Tasaisin väliajoin mediassa todetaan, että jokin aihe on tabu.

Kyse ei ole oikeista tabuista, sanoo Ylioppilaslehden tuore päätoimittaja Tuija Siltamäki.

Samaa mieltä on Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimituksen esimies Saska Saarikoski. Saarikoski twiittasi viikolla Helsingin Sanomien jutusta ja kyseenalaisti tabu-puheen. Naisen seksuaalisuus ei ole tabu, hän sanoo.

Saska Saarikosken twiitti.
Saska Saarikosken twiitti.

– Onhan se nyt hassua kutsua sitä tabuksi, kun se on aihe, jota media suorastaan janoaa ja jolle se haluaa avata palstansa yhä uudestaan ja uudestaan. Eikö se ole tabun vastakohta pikemmin? Saarikoski sanoo.

Samaa mieltä on Siltamäki.

– Porno, masturboiminen, raha, palkat, seksuaalisuus tai kuukautiset eivät ole Suomessa tabuja. Nepalissa kuukautiset on tabu. Siellä naiset voidaan eristää yhteisöstä kuukautisten aikaan, Siltamäki muistuttaa.

Somen myötä monet asiat, joista aiemmin ei puhuttu, ovat nousseet keskusteluun. Näitä ovat mielenterveys, sairaudet ja kuolema, Saarikoski sanoo.

– Usein puhutaan, että tabut pitää murtaa. Ei kaikkea tarvitse murtaa. Kun yksi tabu murretaan, tilalle tulee toinen. Mutta nämä mielenterveyteen ja sairauteen liittyvät tabut ovat sellaisa, jotka on ollut hyvä murtaa.

Saarikoski ja Siltamäki olivat vieraina Ylen Viimeinen sana -ohjelmassa. Ohjelman voi katsoa tämän jutun pääkuvasta tai tästä linkistä.

Tabuiksi väitetään asioita, joista itse halutaan puhua

Tabuista puhutaan silloin, kun halutaan huomiota.

– Toive on se, että joku huomaisi, Saska Saarikoski sanoo.

Ihmisillä on tapana nostaa tabuksi tai aiheeksi, josta ei puhuta, juuri se aihe, josta he itse haluavat juuri nyt puhua.

Kyse on usein esimerkiksi oman brändin markkinoinnista.

– Se on itsensä markkinoimista ja itsensä tärkeäksi tekemistä. Kun ihminen kertoo lehtien palstoilla jostain tabusta, hän on usein sattumalta kirjoittanut aiheesta kirjan tai markkinoi tuotetta, joka tabua murtaa, Siltamäki kuvailee.

Oikean tabun tunnistaa siitä, että siitä ei haluta puhua. Innokkaasti mediassa esiintyvät tabunmurtajat harvoin käsittelevät todellisia tabuja.

– Esimerkiksi viime viikolla tuli keskusteluun tämä, onko Jussi Halla-aho antisemitisti. Siitä hän ei halunnut puhua. Sen sijaan perussuomalaiset sanovat koko ajan, että Suomessa ei saa puhua maahanmuuton ongelmista tai Suomessa ei saa puhua EU:sta. Niistähän puhutaan ihan lakkaamatta, Saarikoski sanoo.

Kuvassa ovat toimittajat Saska Saarikoski ja Tuija Siltamäki Ylen tiloissa Pasilassa 24. lokakuuta 2020.
Tuija Siltamäki ja Saska Saarikoski pitävät tabupuhetta usein laiskana journalismina.Silja Viitala / Yle

Mitä ovat sitten todelliset tabut?

Saarikosken mukaan esimerkiksi antisemitismi ja holokausti ovat oikeita tabuja.

– Kyseessä on eurooppalaisen projektin ytimessä oleva tabu. Siitä pisteestä nolla lähti liikkeelle ihmisoikeus- ja demokratiaprojekti. Siksi se on kulttuurin keskiössä oleva tabu, Saarikoski sanoo.

Suomessa myös eriarvoisuus, esimerkiksi rikkaudesta puhuminen, on jonkilainen tabu, hän sanoo. Suomessa ei voi kyseenalaistaa vahvaa ajatusta tasa-arvosta ja siitä, että olemme pohjimmiltamme samanlaisia.

Siltamäen mukaan tabujen sijaan pitäisi puhua kiusallisista ja hankalista aiheista. Kiusallisia ja hankalia keskustelunaiheita mediassa riittää.

– Esimerkiksi itsekritiikki on medialle kiusallista, hän sanoo.

Muuttiko kolme vuotta sitten levinnyt #metoo mediaa? Anu Silfverberg: "Sovinismi on rivien välissä, ehkä kirjoittajalle itselleenkin"

Poliisijohtaja ja oikeustoimittaja: Julkisuuslaki pitää uudistaa – ”Poliiseilla ja toimittajilla on viha-rakkaussuhde”

“Missä ovat tarinat nuorista koronapotilaista ja koronahoitajista?” – medialla on itsekritiikin paikka: vaikeat asiat pitää selittää paremmin

Lue seuraavaksi