1. yle.fi
  2. Uutiset

Koronan epätyypilliset oireet vaativat kartoitusta – sairastunut: "Ei uskottu, että vatsavaivat ja yleiskunnon lasku viittaisivat koronaan"

Tyksin infektiosairauksien ylilääkäri Jarmo Oksin mukaan pitkittyneet oireet eivät putkahtele mystisesti kenelle vain.

koronavirus
Patologi Paula Kujala sairastui koronan kaltaisiin oireisiin.
– Korona on vakava tauti ja sitä pitää kunnioittaa, mutta en halua lietsoa paniikkia, kertoo patologi Paula Kujala. Hän on kuntoutunut 70-prosenttisesti kevään oireista.Minna Rosvall / Yle

TurkuTurkulainen Paula Kujala havahtui koronan tapaisiin oireisiin maaliskuun 16. päivänä.

Tuolloin hän sairastui infektiotautiin, jonka kaltaista hänellä ei ole koskaan ollut. Tietenkin mieleen tuli, että kyseessä voisi olla korona.

– Oireina oli mystisiä rintakehän ja pallean kipuja, ruuansulatusoireita, vilutusta ja väsymystä. Lisäksi paino putosi ja tuli unihäiriöitä ja aivosumua.

Hän noudatti samoja ohjeita kuin muutkin suomalaiset. Infektio-oireissa odotetaan kotona, jotta tauti paranee.

– Sitä odotin useamman viikon. Kuukauden päästä kävin koronapolilla. Siinä vaiheessa ei uskottu, että vatsavaivat ja yleiskunnon lasku viittaisivat koronaan. Testiä ei tehty, kertoo Kujala.

Kujala oli huolissaan, sillä hän ei tiennyt, mistä pitkään jatkuneet kivut johtuivat.

– Keväällä ei ymmärtääkseni juuri kukaan tiennyt pitkittyneestä koronainfektiosta, ja sen monioireisesta taudinkuvasta.

Oireiden jatkuessa Kujalalle myöhemmin tehty virustesti jäi negatiiviseksi, mutta runsaiden oireiden ja muiden laboratoriokokeiden perusteella päädyttiin kuitenkin todennäköisen koronainfektion diagnoosiin.

Erja Tähtinen, Pia Ekholm ja Paula Kujala puutarhatöissä koronaoireisiin sairastuneen Kujalan pihalla.
Ystävättäret Erja Tähtinen ja Pia Ekholm auttoivat Paula Kujalaa (oik.) pihan siivouksessa. Se oli vielä liian rankka urakka, koska oireita tulee välillä yhä.Minna Rosvall / Yle

Maailmalta löytyi vertaistukea

Paula Kujala on eläkkeellä oleva patologi. Lääkärinä hän osaa hakea tietoa ja seuraa tieteellistä kirjallisuutta. Jo keväällä alkoi kertyä näyttöä, että koronainfektioon voi liittyä pitkäkestoista oireilua.

– Löysin myös brittilläisen epidemologian professori Paul Garnerin blogikirjoitukset, joissa hän kertoi pitkittyneestä ja erikoisesta koronainfektiostaan. Hänen kokemuksensa toivat luottamusta siihen, että aivan kummalliset aaltoilevat, eri kellonaikoina esille tulevat oireeni ovat todellisia ja saattavat liittyä tähän tautiin.

Potilaat itse ovat olleet varhaisessa vaiheessa liikkeellä. He ovat järjestäneet omia vertaistukiryhmiään, keskustelleet keskenään ja alkaneet liittyä globaalisti eri maissa yhteen.

Kujala itse liittyi myös vertaistukiryhmään kesällä. Suomalainen vertaistukiryhmä on ollut aktiivinen, jakanut tietoa ja järjestänyt oirekyselyitä.

Paula Kujala ja Pia Ekholm rakentavat kehikkoa lehdille.
Paula Kujala ja Pia Ekholm rakentavat lehdille kehikkoa. Sukulaiset ja lähipiiri ovat olleet tiiviisti apuna keväällä ja kesällä, kun oireet olivat pahimmillaan. Minna Rosvall / Yle

– Olen itsekin osallistunut oirekyselyyn. Lääkäri ei välttämättä osaa auttaa, jos yksi potilas kertoo oireistaan kuten nykimisestä kasvoilla tai korvanlehdessä. Kun kymmenen muutakin kertoo samoista, erikoisista oireista ja että ne esimerkiksi vaimenevat jonkin ajan kuluttua, epäusko oireita kohtaan hälvenee, kertoo Kujala.

Vastaava brittiläinen oirekartoitus on tuottanut jo tutkimustuloksia, kun on osoitettu, että tietyt oireet virusinfektion alussa näyttävät liittyvän potilaan riskiin saada pitkäaikaisoireita.

Kujala on itse vedonnut lääkärikuntaan kirjoittamalla oireiden kartoituksen tärkeydestä Lääkärilehteen (siirryt toiseen palveluun).

Ei paniikkia, mutta kunnioitusta

Paula Kujala toivoo, että koronaa ei väheksyttäisi, vaikka kuolleisuus on nyt matalampi kuin keväällä ja hoidot ovat kehittyneet.

Jos toinen aalto pääsee Suomessakin leviämään ja siirtymään vanhempiin ikäryhmiin, tulee ongelmia terveydenhuollon kestävyyden kanssa Kujalan mukaan.

– Korona on vakava tauti ja sitä pitää kunnioittaa, mutta en halua lietsoa paniikkia. Virus itsessään ei ole kuitenkaan muuttunut kiltimmäksi. Myös nuoret voivat sairastua vakavasti ja oireisiin, joista esimerkiksi sydän- ja keskushermosto-oireiden lopullista merkitystä ei vielä tiedetä.

Hän muistuttaakin, että viranomaisten antamia ohjeita taudilta suojautumisessa on syytä noudattaa.

Kujala ymmärtää, että pandemian alkuvaiheessa lääkärien kannalta oli ongelmallista, kun tieto uuden viruksen käyttäytymisestä lisääntyi vähitellen. Aluksi keskityttiin siihen, miten teho-osastoilla olevia pystytään parantamaan ja vähentämään kuolleisuutta.

Oireiden pitkittymistä on tullut esille myös sairaalasta kotiutuneilla potilailla. Ongelma on tullut sitä kautta tietoisuuteen jo ennen kuin kotona sairastaneiden pitkäaikaisoireisiin havahduttiin.

Kujala korostaa, että pandemian alussa vaille koronavirusvarmennusta jääneiden pitkäaikaisesti oireilevien potilaiden joukko pitäisi ottaa mukaan tutkimuksiin ja seurantaan.

Lisäksi hän muistuttaa, että pitkäaikaisista oireista kärsivät potilaat ovat hajautuneet monelle hoitotaholle, jolloin yhtenäisiä hoito-, seuranta- ja kuntoutusohjeita tarvitaan.

”Kerro vain oireesi”

Paula Kujala kertoo lukeneensa koronaan kuolleiden ruumiinavauslöydöksistä, onhan hän itse koulutukseltaan patologi. Samalla hän pohtii pitkittyneiden oireiden ja sairauteen kuolleiden löydösten yhteyksiä.

– Minua hoitava lääkäri sanoi kerran, että kerro vain oireesi, ilman analysointia, mikä tuntui minulle lääkäripotilaana turvalliselta. Olen todellakin tyytyväinen, että tutkijat ympäri maailman ovat yhdistäneet voimansa tämän uuden viruksen myötä. Tuskin mikään muu ammattiryhmä on tällä tavalla puhaltanut yhteen hiileen yli kansallisuusrajojen.

Hän toivoo, että lääketieteellistä perustutkimusta arvostettaisiin ja sille annettaisiin resursseja koronan jälkeen.

Paula Kujalan olo on edelleen välillä heikko.

– Olen palautunut noin 70-prosenttisesti. Rasittavaa fyysistä työtä kuten pihan syyssiivousta en pysty tekemään, mutta tietokoneen ääressä etätyönä pystyn tekemään asioita jonkin aikaa kerrallaan. Tavallinen kävelyliikunta on ollut terapeuttista, kertoo Kujala.

Infektiosairauksien ylilääkäri Jarmo Oksi Tyksistä.
Ylilääkäri Jarmo Oksi kertoo, että hänen potilaillaan pitkittyneitä oireita ovat olleet muun muassa hengenahdistus ja hiustenlähtö. Koronaa tutkitaan Turun yliopistossa ahkerasti. Minna Rosvall / Yle

Infektiosairauksien ylilääkäri ottaa oireet vakavasti

Turun yliopistollisessa keskussairaalassa työskentelevä infektiosairauksien ylilääkäri ja Turun yliopiston infektiotautien professori Jarmo Oksi ottaa pitkittyneet koronaoireet vakavasti.

Hän muistuttaa, että niistä ei ole Suomessa saatu vielä paljon tutkimustuloksia. Tyksissä on hoidettu alle 50 potilasta, mutta joitakin oireita on jo lääkärin tiedossa.

Oksin mielestä oireita pitäisi tässä vaiheessa kutsua pitkittyneiksi toipumisvaiheen oireiksi, sillä kevään huippukuukaudesta on kulunut vasta puoli vuotta.

– Osalla on lähinnä väsymystä ja jonkinlaista hengenahdistusoiretta sekä rasituksensiedon heikkoutta ja hiustenlähtöä, kertoo Oksi.

Korona voi vaikuttaa laajasti elimistöön

Ylilääkäri Jarmo Oksi painottaa, että pitkittyneiksi koettuja koronaoireita ei putkahtele pitkien aikojen kuluttua, vaan oireet näyttävät olevan aika selkeästi jatkumoa akuuttivaiheen oireista.

Vakavan vaiheen aikana voi esimerkiksi tulla vaurioita verisuoniin. Tämä voi aiheuttaa vaurioita eri elimiin.

– Tiedämme, että COVID-19 ei ole pelkkä keuhkoinfektio, vaan siinä tapahtuu ainakin vakavassa vaiheessa asioita eri puolilla elimistöä. Tehohoitoon joutuvilla voi olla munuaisten toiminnan pettämistä. Voi tulla myös neurologisia aivoverenkiertohäiriöitä ja sydänvaurioita.

Oksi kertoo, että elimistöön on saattanut jäädä kuolleita viruksia kohtalaisen pitkäksikin ajaksi. Se voi ärsyttää elimistöä tekemään kaikenlaisia oireita.

– COVID-19-sairaus on suuren mielenkiinnon kohteena tiedemaailmassa. Siitä tai sitä aiheuttavasta koronaviruksesta on julkaistu yli 60 000 tieteellistä artikkelia, eli niiden seuraaminen on aika työlästä, kertoo Oksi.

Tutkimusta tehdään jo pitkistäkin oireista

Ylilääkäri Jarmo Oksi kertoo, että Turussakin tehdään jo nyt muun muassa pitkittyneisiin oireisiin liittyvää tutkimusta.

Käynnissä on lääkehoitotutkimus, jossa tutkitaan vakavaan tautiin sairastuneita. Heiltäkin kartoitetaan pitkäaikaisia oireita. Käynnistymässä on myös erityisesti pitkäaikaisiin COVID-19-taudin oireisiin liittyvä väitöstutkimus.

– On tietenkin kannatettavaa, että potilailla olisi tallessa tietoja oireista, kun tutkijat ottavat yhteyttä heihin.

Oksi kertoo myös, että luonnollisesti näiden oireiden hoitoa ei osata suunnitella ennen kuin niiden mekanismit saadaan selvitettyä.

Edes sitä ei tiedetä, parantuvatko tai poistuvatko oireet.

– Yleensähän vasta-aineita on verikokeessa todettavissa, jos potilas on taudin sairastanut. Kuinka hyvin tämä pätee COVID-19-tautiin, ei ole vielä tarkkaan tiedossa. Suurimmalla osalla taudin sairastaneista vasta-aineita on mitattavissa ainakin muutamia kuukausia taudin jälkeen, kertoo Oksi.

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella keskiviikkoon 28.10. kello 23.00 asti.

Lue lisää:

Pitkittyneistä koronaoireista kärsiviä ehkä satoja –"On erittäin tärkeää, että pitkäaikaisvaikutuksia seurataan", sanoo THL:n ylilääkäri

Sadat vetoavat päättäjiin, sillä koronan jälkioireet ovat vieneet työkyvyn kuukausiksi: "Me tarvitsemme kiireellisesti tutkimusta"

Lue seuraavaksi