1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. sairaanhoitajat

Voiko työntekijän velvoittaa töihin, kun työkaverilla on tartunta tai saako kotimaanmatkan kieltää? Hoitajat kysyvät, onko laki kaikille sama

Töölön tapaturma-asemalla hoitajat jatkoivat töitä laajoista altistumisista huolimatta.

sairaanhoitajat
Silja Paavola, Asko Järvinen ja Else-Mai Kirvesniemi.
Superin puheenjohtaja Silja Paavola (vasemmalla) ihmettelee, miksi hoitajilta on yritetty kieltää kotimaan matkoja. Keskellä HUS:in ylilääkäri Asko Järvinen ja oikealla Tehyn edunvalvontajohtaja Else-Mai Kirvesniemi.Markku Pitkänen, Anna Savonius ja Lotta Laakso / Yle

Töölön tapaturma-asemalla sattui erikoinen tapaus. Puolet tapaturma-aseman työntekijöistä altistui koronavirukselle, kun työntekijä oli saanut tartunnan.

Työntekijöitä kehotettiin kuitenkin jatkamaan työntekoa maskit kasvoillaan ja turvavälein.

Korona-aikana arki sairaaloissa vaatii tasapainoilua: työntekijöitä pitää suojella tartunnoilta ja vakavasti loukkaantuneet potilaat on hoidettava.

Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestön (Tehy) edunvalvontajohtaja Else-Mai Kirvesniemi ihmettelee, miksi hoitajat velvoitettiin Töölön tapaturma-asemalla töihin laajoista altistumisista huolimatta.

Missä muussa työpaikassa työntekijät olisi käsketty jatkamaan töitä? Kirvesniemi kysyy.

Keväällä voimassa oli valmiuslaki. Silloin sadat hoitajat joutuivat vaihtamaan tehtäviä lyhyellä varoitusajalla ja perehdytyksellä. Nyt eletään taas normaalioloja.

Tapaturma-aseman toiminta haluttiin turvata

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen perustelee päätöstä sillä, että tapaturma-asemalle ei olisi yhtäkkiä löytynyt riittävästi sijaisia. Hoitotyöhön etätyöt eivät yleensä sovi.

– Jos altistuneita olisi ollut vähemmän, heidät olisi todennäköisesti ohjattu pois työpaikalta. Mutta kun heitä oli näin paljon, silloin työntekijöiden työturvallisuuden ohi ajoi se, että sairaala on saatava pidettyä toiminnassa, Järvinen sanoo.

Työkaverin tartunnalle altistui 26 työntekijää.

Päätöksen karanteenista tekee tartuntatautilääkäri. Järvisen tietoon ei ole tähän mennessä tullut, että koronaan sairastunut työntekijä olisi tartuttanut muita.

Kuvassa on ihmisiä Helsingin päärautatieasemalla elokuussa 2020.
Myös sairaaloissa odotetaan hallituksen uusia matkustussuosituksia. Silja Viitala / Yle

Tapaamisia kielletään, kotimaan matkailua kehotetaan välttämään

Hoitajaliitoissa hämmennystä ovat herättäneet myös vaatimukset siitä, miten henkilökunnan pitää käyttäytyä lomilla ja vapaa-aikana.

Esimerkiksi vanhusten hoivakodeissa suositukset tuntuvat elävän omaa elämäänsä. Suomen perus- ja lähihoitajaliiton Superin puheenjohtaja Silja Paavola ihmettelee, mihin kaikkeen työnantaja on ehtinyt puuttua.

– On sanottu, että käyttäkää maskia koko ajan vapaa-ajalla, älkää menkö turhaan kauppaan, älkääkä matkustako edes kotimaassa, Paavola sanoo.

Tehyn edunvalvontajohtaja Else-Mai Kirvesniemi muistuttaa, että työnantajan määräysoikeus koskee vain työaikaa.

– Ei työnantaja voi tietenkään määrätä vapaa-ajasta. Jokainen saa tavata, ketä haluaa ja päättää, missä matkustaa, Kirvesniemi sanoo.

Hallituksen ohjeet sopivat kaikille

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ylilääkäri Asko Järvinen vakuuttelee, että HUS:ssa hallituksen ohjeet on otettu ohjenuoraksi, kun HUS on suunnitellut matkustusohjeitaan.

– Me noudatamme näitä sääntöjä ja pyrimme pitämään potilaiden tartuntariskin mahdollisimman pienenä, Järvinen sanoo.

Järvinen kertoo, että työntekijöitä on kuitenkin kehotettu välttämään työyksikköjen vapaa-ajan tapahtumia.

– Tuttujen kesken tapaamiset ovat riskialttiita, koska siellä ei olla samalla tavalla valppaana kuin töissä. Sairaalassa kahvilat ja taukohuoneet ovat vaarallisimpia, ei se potilastyö, Järvinen sanoo.

Koronavilkkusovelluksen ilmoitus mahdollisesta altistumisesta puhelimen näytöllä.
Koronavilkun hälytyksen jälkeen suositellaan tarkkailemaan omaa oloa ja käymään tarvittaessa testissä.Tiina Jutila / Yle

Koronavilkkua suositellaan vapaa-aikana

Epätietoisuutta on aiheuttanut myös koronavilkun käyttö. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri on ohjeistanut, että koronavilkkua suositellaan käytettäväksi vapaa-aikana.

Koronapotilasta hoitavan henkilökunnan on otettava vilkku pois päältä.

– Jos hoitaja huolehtii koronapotilaasta varusteet päällä, koronavilkku välähtäisi tuon tuosta, ylilääkäri Järvinen sanoo.

Entäpä sitten, jos hoitaja poistaa esimerkiksi syyliä tai hoitaa psykiatrisia potilaita?

– Varmaan näissä tilanteissa todennäköisyys on pienempi. Toki tällä hetkellä me käytämme kaikissa potilaskontakteissa kirurgista suu-nenäsuojaa, Järvinen sanoo.

Muissa sairaanhoitopiireissä vilkun käytöstä ei Tehyn tietojen mukaan ole annettu ohjeistuksia.

Aiheesta voi keskustella huomiseen kello 23 saakka.

Korona-aika on uuvuttanut sairaanhoitajat – puolet harkitsee alan vaihtamista

Puolet tapaturma-aseman työntekijöistä altistui koronavirukselle, kun työntekijä oli saanut tartunnan.

7 kysymystä ja vastausta Koronavilkun ongelmista – Kerro meille kokemuksistasi

Lue seuraavaksi